Prodi haluaa vahvistaa EU:n roolia maailmanpolitiikassa

EU-komission johtoon ehdolla olevan Romano Prodin parlamenttiehdokkuus puhuttaa



EU-komission puheenjohtajakandidaatin, italialaisen Romano Prodin ehdokkuus parlamenttivaaleissa herättää voimakkaita tuntemuksia puolesta ja vastaan. Prodi oli torstaina Euroopan parlamentin kahden suurimman poliittisen ryhmän kuultavana.


Närää herättää Prodin halu olla vielä ehdolla kesäkuun parlamenttivaaleissa, vaikka hänet on nimetty komission puheenjohtajaehdokkaaksi.

Prodin menettelyä arvostelevien mielestä tämä osoittaa, ettei hän ole riittävän sitoutunut komission puheenjohtajaehdokkuuteensa. Joidenkin parlamentaarikkojen mielestä Prodin ehdokkuus osoittaa, että näin Prodi on valmis mittauttamaan kannatuksensa demokraattisessa testissä.

Tavatessaan parlamentin edustajia torstaina Prodi sanoi olevansa valmis keskustelemaan parlamenttiehdokkuudestaan, mutta tällä haavaa hän ei näe ehdokkuudelleen mitään laillista estettä.

Esimerkiksi suomalaiset parlamentaarikot Reino Paasilinna ja Riitta Myller eivät hyväksy, että Prodi on samanaikaisesti ehdolla sekä komission johtoon että parlamenttiin.
- Se ei ole laillisuuskysymys, vaan poliittinen kysymys, Myller tähdensi torstaina.

Parlamentin suurinta ryhmää, sosialidemokraatteja edustava Reino Paasilinna oli erittäin tyytyväinen joihinkin Prodin näkemyksiin. Varsinkin ilmoitukseen kehittää EU:sta poliittisesti ja taloudellisesti merkittävä tekijä maailmassa.

- Prodi sanoi pyrkivänsä siihen, että Euroopalle tulee johtava rooli maailmassa, Paasilinna sanoi Prodin esittäytymistilaisuuden jälkeen.

Paasilinnan mukaan etenkin pienille maille on tärkeää, että EU:n roolia koko maailmaa käsittävissä kysymyksissä vahvistetaan. Lisäksi Paasilinna ilahtui Prodin visiosta, että "EU:n itälaajentuminen on rauhan työ".

Pienikin maa voi saada painavan salkun komissiossa

Parlamentin toiseksi suurinta ryhmää, konservatiiveja eli kansanpuoluetta edustavan Raimo Ilaskiven ensivaikutelma Prodista oli myönteinen, asiallinen.

- Prodi veti koko ajan suuria linjoja eikä sortunut näpertelemään pienten asioiden kanssa, Ilaskivi sanoi kuulemistilaisuuden jälkeen.

Seikkaperäisemmin Prodi ei linjauksistaan konservatiiveille Ilaskiven mukaan kertonut. Demariryhmässä Prodilta kysyttiin komission salkkujen jaosta. Paasilinnan mukaan Prodi hyväksyy painavan salkun haltijaksi myös pienen maan edustajan, jos ehdokas on hyvä.

Prodi on julkisuudessakin korostanut komission jäsenten kyvykkyyttä. Financial Times -lehden haastattelussa tiistaina Prodi tähdensi, että komissio on miehitettävä huippuhenkilöillä.

Prodin hyvänä puolena toinen sosialidemokraattinen parlamentaarikko Riitta Myller piti sitä, että italialaisehdokas sanoi olevansa valmis tekemään jo tässä vaiheessa oman "hallitusohjelmansa". Tällainen poliittinen sitoutuneisuus selkiyttäisi Myllerin mukaan asioiden eteenpäin viemistä.

Prodi julkistanee seikkaperäisen ohjelmansa ensi viikon keskiviikkona, jolloin hän tapaa EU-maiden johtajia Brysselissä.

Nimitys jo ensi viikolla?

Ensi viikolla pidettävässä Euroopan parlamentin istunnossa keskusteltaneen Prodin hyväksymisestä. Osa parlamentaarikoista olisi valmis vahvistamaan Prodin nimityksen jo ensi viikolla, osa haluaa siirtää nimityksen toukokuun alun istuntoon.

Konservatiivit kannattavat Ilaskiven mukaan pikaista vahvistusta.
- Ei ole ajateltavissakaan mahdollisuutta, ettei parlamentti Prodia hyväksyisi, koska kaikkien jäsenmaiden hallitukset ovat häntä tehtävään esittäneet, Ilaskivi sanoi.

- Siksi tuntuu hullulta, ettei häntä ensi viikolla vahvistettaisi, Ilaskivi sanoi.

Sosiaalidemokraatit kannattavat Paasilinnan mukaan Prodin hyväksymisen lykkäämistä toukokuun alun parlamentti-istuntoon.

- Prodin hyväksynnällä ei ole mitään kiirettä, koska hän ei kuitenkaan esitä komission jäseniä ennen kesäkuussa pidettäviä parlamenttivaaleja. Nyt parlamentti voi kuulla häntä toisenkin kerran, Paasilinna sanoi.

Silti Paasilinna on varma, että Prodi hyväksytään. Toukokuun alussa voimaan tulevan Amsterdamin sopimuksen mukaan parlamentin on hyväksyttävä komission puheenjohtaja. Ellei parlamentti hyväksy ehdokasta, ei hänestä voi tulla puheenjohtajaa.

Tosin jo 1994, jolloin Jacques Santer valittiin komission puheenjohtajaksi, parlamentille annettiin mahdollisuus lausua kantansa asiasta, vaikkei perussopimus sitä edellyttänytkään.

STT-MH
9.4.1999


ULKOMAAT -SIVULLE