Pekka ja Pätkä eivät ole menettäneet viehätysvoimaansa

Rillumarei ja vanhat viihdyttäjät ovat muodissa

Armand Lohikosken mielestä hänen ohjaamansa, kansan rakastamat Pekka ja Pätkä -filmit eivät ole kuitenkaan vielä saaneet kriitikoiden silmissä armoa.

Armand Lohikoski, 87, kertoo ajautuneensa aikoinaan ammatilliseen pakkoavioliittoon Reino Helismaan kanssa.

Kun Lohikoski oli heti Suomen Filmiteollisuuteen tullessaan ohjannut onnistuneesti Helismaan tukkilaisromanssin Me tulemme taas, hän sai pian tehtäväkseen myös helsinkiläisiä "kylttyyripiirejä" irvailevan elokuvan Hei rillumarei.

Kuten Kulkuri ja joutsen -elokuvassakin mainitaan, Helismaan ja Lohikosken yhteistyö jatkui sitten Ola Fogelbergin sarjakuvahahmoihin perustavien Pekka ja Pätkä -filmien myötä.

- Olisin halunnut ohjata välillä myös vähän toisenlaisia tarinoita, mutta filmiyhtiön johtaja, maisteri T. J. Särkkä tahtoi, että pyörittäisin rahasampoa. Sitten opin pikku hiljaa itsekin pitämään Puupäiden tekemisestä, Lohikoski muistelee.

- Hei rillumarei -elokuvan tein kyllä hyvin vastentahtoisesti. Siinä mentiin mielestäni liian pitkälle. Kaikki kansankulttuuri ei toki ole hyvää eikä kaikki korkeakulttuuri huonoa.

Helismaan ja Lohikosken yhteistyö ei sujunutkaan aina aivan auvoisasti. Lohikosken mielestä Helismaa oli lahjakas tekstintekijä, mutta hän ei aina paneutunut töihinsä riittävästi eikä - mikä oli sinänsä ymmärrettävää - hallinnut elokuvan vaatimaa visuaalista kerrontaa. Miehillä oli myös varsin erilainen huumorintaju.

- Olisin halunnut vähän älyllisempää huumoria, mutta Helismaan mielestä suomalaiset eivät olisi sitä ymmärtäneet.

Myöhemmin Armand Lohikoski vastasi itse myös Puupäiden käsikirjoituksesta. Legendaarisiin tapauksiin kuuluu esimerkiksi Pekka ja Pätkä ketjukolarissa -elokuvan filmaus Porin Yyterissä. Lohikoski kirjoitti käsikirjoitusta kuvausten kanssa samaa tahtia.

Rautavaara sopiva Hollywoodiin

Talonmies Pikkaraista esittävä Armas Jokio, Siiri Angerkoski Justiinana sekä tietenkin Esa Pakarinen Pekkana ja Masa Niemi Pätkänä olivat kuin tehtyjä rooleihinsa.

- Se, että monet näyttelijät olivat taustaltaan ihan tavallisia kansanmiehiä, näkyi kyllä usein myös työskentelyissä. Kun kuvasimme esimerkiksi Lapissa elokuvaa Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä, Masa Niemi ja Esa Pakarinen lähtivät yhtäkkiä kovalla tohinalla Rovaniemelle ostamaan Esalle uutta hammasproteesia. Todellisuudessa kaverukset pinkaisivat tietenkin viinanhakureissulle.

Tuija Halonen, joka näytteli Tapio Rautavaaran kanssa esimerkiksi tukkilaiselokuvassa Me tulemme taas, muistelee, että Tapsalla oli lähes aina roolivihkonsa hukassa.

Rautavaara myös tuli filmauksiin mitenkään valmistautumatta. Halosen oli opetettava sankarille tämän vuorosanat vähän ennen kulloisenkin kohtauksen filmaamista.
- Tykkäsin kyllä Tapsasta paljon. Hänessä oli karismaa, rehtiä miehekkyyttä. Hollywoodissa Tapsasta olisi tullut varmasti John Waynen tapainen tähti, Tuija Halonen arvelee.

Kriitikot puupäinä

Lohikosken mukaan elokuva-arvostelut olivat kuitenkin usein varsin hataralla pohjalla, sillä lehdistönäytöksissäkin kriitikoiden huomio saattoi suuntautua kaikkeen muuhun paitsi itse elokuvaan.

- Yhdessäkin arvostelussa moitittiin sitten muka kovasti asiantuntevasti näyttelijä Hillevi Lagerstamin roolisuoritusta. Vahinko vain, että Lagerstam ei esiintynyt elokuvassa ollenkaan, Lohikoski muistelee.

- Kriitikoiden oli vaikea päättää, olivatko nämä filmit aikuisten vai lasten elokuvia. Tuntui myös siltä, että kepeys ja hauskuus olivat jo sinänsä jonkinasteisia syntejä. Olisi pitänyt olla koko ajan jotenkin hirveä "taiteellinen", "syvällinen" ja "ryppyotsainen", Lohikoski hymähtää.

Tuija Halonen ounastelee, että osa filmien kritiikeistä meni myös T.J. Särkän piikkiin.
- Arvostelijat kimpaantuivat, kun Särkkä valitti, että nämä kittaavat kyllä hänen tarjoamansa konjakit, mutta eivät hoida töitään.

Yleisö kuitenkin halusi nähdä rakastamansa hahmot Pekan ja Pätkän aina vain uusissa seikkailuissa. Ville Salmisen vuonna 1953 tekemän aloitusfilmin jälkeen Lohikoski ohjasi 50-luvun loppuun mennessä peräti yksitoista Puupää-elokuvaa. Sarjan tekeminen oli päätetty jo lopettaa, kun Masa Niemi lähti vuonna 1960 oman käden kautta.

Kolmekymppistenkin kulttisankareita

1980-luvulla porilaisohjaaja Visa Mäkinen yritti vielä elvyttää Pekan ja Pätkän uudella miehityksellä, mutta huonolla tuloksella.

Vuodet eivät ole kuitenkaan vähentäneet alkuperäisten filmien viehätystä ja mielenkiinto sarjaa kohtaan tuntuu olevan vain nousussa. 1970-luvun televisioesitysten ansiosta Pekka ja Pätkä kuuluvat myös monen kolmikymppisen kulttisankarien joukkoon.

Armand Lohikoski ja Tuija Halonen kertovat huomanneensa tämän suosion. Lohikosken vuonna 1993 ilmestynyt omaelämäkerta Mies Puupää-filmien takaa on osaltaan nostanut esiin myös elokuvien ohjaajaa.

- Aivan tuntemattomat saattavat tulla jututtamaan kaupungilla ja pyytää kirjaan omistuskirjoitusta. Tuntuu, että Pekat ja Pätkät ovat merkinneet aika paljon aika monille ihmisille.

Lohikosken mielestä Pekka Puupäät eivät ole kuitenkaan vieläkään saavuttaneet mitään 'virallista hyväksyntää'.
- Esimerkiksi elokuva-arkistossa Pekka ja Pätkä-elokuvat eivät ole vielä pyörineet. Taiteilijaeläkkeen puolestaan sain vasta viidennellä yrityksellä.

Armand Lohikoski ja Tuija Halonen on kutsuttu Turussa pidettävän Suomalaisen elokuvan festivaalin kunniavieraiksi. Tapahtumaa vietetään tällä viikolla torstaista sunnuntaihin.

STT-IA
9.4.1999