Hallitusohjelma ja salkkujen painoarvo tyydyttävät RKP:tä



RKP oli jo tiistai-iltapäivään mennessä niellyt pettymyksensä puolikkaan ministerisalkun menetyksestä. Puheenjohtaja Jan-Erik Enestamin mukaan puolueelle tulevat salkut ovat painoarvoltaan sen verran tuhteja, että RKP:ssä ollaan niihin tyytyväisiä, "varsinkin nukuttuamme yön yli".


Hallitusohjelma vastaa Enestamin mukaan hyvin puolueen tavoitteita talouspolitiikassa ja erityisesti peruspalvelujen turvaamisen osalta. RKP painotti vaaliohjelmassaan hyvinvointipalveluja, varsinkin opetusta ja hoitoa.

RKP saa kaksi ministerinpaikkaa, puolustusministerin ja toisen sosiaali- ja terveysministerin, uudelta nimeltään peruspalveluministerin salkut. Puoluehallitus ja eduskuntaryhmä päättävät hallitukseen osallistumisesta ja ministerinimistä keskiviikkona.

Puolustusministeriksi tullee puheenjohtaja Enestam. Peruspalveluministerin paikasta joudutaan näillä näkymin äänestämään, sillä eduskuntaryhmän puheenjohtaja helsinkiläinen Eva Biaudet saa haastajakseen eduskuntaryhmän toisen varapuheenjohtajan närpiöläisen Ulla-Maj Wideroosin.

Espoolainen Margareta Pietikäinen ei ole ehdolla. Hän oli kiinnostunut vain opetusministerin tehtävistä.

Enestam ei usko, että hallituskuviot herättävät kovin suurta arvostelua keskiviikkona, sillä hallitusohjelma osuu niin lähelle puolueen tavoitteita. - Olemme huomattavasti enemmän tyytyväisiä kuin tyytymättömiä hallitusohjelmaan, ja tämä korvaa myös osittain puolikkaan ministeripaikan menetystä.

Keskustelua NATO-jäsenyyden reunaehdoista

Enestam ei aio puolustusministerinä erityisemmin ruokkia NATO-keskustelua. Hänen mukaansa nykyinen keskustelu on ollut lähinnä Suomen NATO-jäsenyyden ennustamista, eikä tämä tie vie hänen mukaansa kovin pitkälle.

- Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kannattaa keskustella, mutta sillä tavalla analyyttisesti, että voisimme määritellä mahdollisen liittymisen reunaehdot, jos jonakin päivänä liitymme NATO:on.

- Minulle tämä ei ole vaikea asia keskustella, mutta vaikea asia tietenkin ottaa kantaa. Ei ole kyse vain siitä, mitä Suomelle tapahtuu vaan myöskin siitä, mitä lähialueille tapahtuu. Perusedellytys on, että turvallisuustaso kasvaa eikä heikkene - sekä Suomessa että lähialueilla.

Toistaiseksi näköpiirissä ei ole tilannetta, että NATO-jäsenyyteen olisi tarvetta. - Suomi ei ole turvallisuuden kuluttaja vaan turvallisuuden tuottaja.

Hallitusohjelmassa todetaan, että mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtäviin edistetään. Enestamin mukaan nykyisellä rauhaturvalailla ei näytetä enää pärjäävän, jos Suomi haluaa ylipäätään osallistua näihin tehtäviin.

- On Kosovon kriisi, mutta sen tyyppisiä kriisejä tulee jatkossakin.

Enestam katsookin, että rauhanturvalakia on muutettava niin, että siinä väljennetään Suomen mahdollisuuksia osallistua operaatioihin.

STT-JHL
13.4.1999


POLITIIKKA -SIVULLE