Röyhkeät varkaat eivät piittaa kiinni jäännistä: "Sama ryöstäjä tulee seuraavana päivänä uudestaan"

Myymälävarkaudet lisääntyneet merkittävästi

Viime vuoden aikana poliisin tietoon tuli lähes 39 000 myymälävarkautta. Tämä tarkoittaa, että kaikista poliisin tietoon viime vuonna tulleista rikoksista joka kymmenes oli myymälävarkaus.

Todellisuudessa kuitenkin vain pieni osa varkauksista tulee ilmi, toteaa Kaupan keskusliitto viitaten koululaisten keskuudessa tehtyihin tutkimuksiin.

Kiinnijääneiden myymälävarkaiden ikäjakauman perusteella kysymys ei ole vain alaikäisten ajattelemattomista näpistyksistä. Vuonna 1997 alle 18-vuotiaiden osuus oli viidennes. Myymälävarkaista noin 60 prosenttia on yli 26-vuotiaita.

Miljardisumma näkyy hinnoissa

Lievät rangaistukset eivät hillitse paatuneimpia varkaita. Nykyisin ainakin pääkaupungissa poliisi ja syyttäjät tulkitsevat alle 1 500 markan myymälävarkauden näpistykseksi. Asianomistajarikokseksi katsotusta lievästä varkaudesta selviää yleensä sakoilla.

Yli 1 500 markan edestä tavaraa rohmunneen rikos tulkitaan varkaudeksi, joka on yleisen syytteen alainen vakavampi teko.

Kaupan ala ehdottaa, että näpistyksen raja alennettaisiin 50 markkaan, jotta tikkarivarkaan ja ryöstäjän välille tehtäisiin selkeä pesäero. Oikeudenkäynnitkin tulisi käydä nopean kaavan mukaisesti.

Kauppa arvioi, että myymälävarkauksien arvo on vuosittain yli miljardi markkaa. Kaupat ovat lisäksi investoineet hälytys- ja valvontajärjestelmiin satoja miljoonia markkoja. Jokainen asiakas kärsii tilanteesta, sillä varkauksista aiheutuvat kustannukset nostavat tuotteiden hintoja.

Röyhkeät varkaat eivät piittaa kiinni jäännistä

Kauppojen myyjät ovat myymälävarkaiden kanssa tekemisissä jos ei päivittäin, niin ainakin viikottain. Kaupan myyjät joutuvat yhä useammin uhkailun ja väkivallan kohteeksi. Usein asialla ovat huumehörhöt ja juopuneet.

- Eniten meitä työllistävät puoli- tai täysammattilaisesti toimivat myymälävarkaat, sanoo suuren pääkaupunkilaisen kauppayhtiön HOK:n turvallisuuspäällikkö Hannu Lehmusvaara.

Hänen mukaansa henkilökuntaan kohdistuvia väkivallantekoja on vuosittain toistaiseksi onneksi vain muutama.
- Kaveri tulee ison jääkiekkokassin kanssa, pakkaa myymälässä laukkuun kertasatsina esimerkiksi ison määrän kahvia ja kävelee ulos, kuvailee Lehmusvaara.

- Tällaiset henkilöt eivät tunnu välittävän kiinni jäämisestä, asenne on välinpitämätön.

- Määrät ovat niin suuria, että tuntuu ettei tavara ole tarkoitettu omaan käyttöön, vaan edelleen myytäväksi. Sama tyyppi saattaa kiinni jäätyään tulla jo seuraavana päivänä uudestaan samoin aikein, ihmettelee Lehmusvaara.

Hänen työnantajansa HOK:n huomassa ovat kymmenet Alepa-liikkeet, S-marketit, Prismat sekä useat ravintolat. HOK kattaa pääkaupunkiseudun päivittäistavaramyynnistä viidenneksen.

HOK:n myyjille ja kassoille on teroitettu, että omaa tai muiden henkilöiden henkeä ei varkaustilanteissa saa sankariteoin asettaa alttiiksi.
- Anastustapaukset ilmoitetaan aina poliisille, linjaa Lehmusvaara yhtiönsä käytäntöä.

Kaikissa HOK:n myymälöissä on nauhoittava videovalvonta, mikä helpottaa rikostutkintaa. Isoissa liikkeissä on jatkuva vartiointi, pienissä kiertävät vartijat. Ravintoloissa on vaaratilanteiden varalta tiskintakaiset hälytyspainikkeet.

STT-IA
9.4.1999