Ajan suunnassa lyhyesti
Muslimit voivat nyt antaa almuja Internetissä
Muslimit ympäri maailmaa voivat antaa almuja perjantaina avattavan Internet-sivun kautta.
Arabiemiirikuntien Dubaissa toimiva palvelu on islaminuskoon keskittyvän Internet-portaalin ja Ajmanin kansainvälinen inhimillinen vetoomus -hyväntekeväisyysjärjestön yhteistyön tulosta.
- Se on ainutlaatuinen mahdollisuus antaa almuja ja muita lahjoituksia hyväntekeväisyyteen turvallisen palvelimen kautta Internetissä, hyväntekeväisyysjärjestön pääsihteeri Salem Ahmad Abdul Rahman kuvasi palvelua.
Almut ovat yksi viidestä islaminuskon peruspilarista. Muslimien on annettava noin yksi neljäskymmenesosa vuosituloistaan köyhille.
Maanantaina alkanut ramadanin paastokuukausi on aika, jolloin monet muslimit perinteisesti antavat almuja.
Internet-joulupadat tukevat perinteistä keräystä
Perinteinen Pelastusarmeijan joulupata-keräys saa tänäkin vuonna rinnalleen Internet-joulupadan. Joulukuun ensimmäisenä päivänä avattavilla nettisivuilla voi tehdä lahjoituksensa vähävaraisten hyväksi.
Viime vuonna suomalaiset lahjoittivat vajaat 200 000 markkaa Internetin joulupata-keräykseen, kun perinteiset joulupadat tuottivat 4,2 miljoonaa markkaa.
Kampanjalla kerätyt varat jaetaan keräyspaikkakunnilla varattomien hyväksi mm. järjestämällä joulujuhlia ja jakamalla joulupaketteja.
Perinteiset joulupadat ilmestyvät kadunkulmiin 15.12. Internetissä joulupata-keräykseen voi osallistua osoitteessa www.joulupata.fi.
Miehet kuuntelevat vain puolella aivoistaan
Amerikkalaistutkimuksen mukaan miehet käyttävät kuuntelemiseen vain toista, eli vasenta aivopuoliskoaan, kun taas naiset käyttävät kumpaakin. Tuore selvitys ei ota kuitenkaan kantaa siihen ikuiseen kiistaan, ovatko naiset parempia kuuntelijoita kuin miehet.
Aivojen magneettikuvauksissa on havaittu, että kuuntelutilanteessa miesten aivoissa oli liikettä vain vasemmalla puolella, naisilla molemmilla puolella aivoja.
Naisten on väitetty pystyvän keskittymään useaan meneillään olevaan keskusteluun yhtä aikaa. Tutkimuksen tehnyt tohtori Joseph Lurito Indianan yliopiston lääketieteen laitokselta sanoo, että "yhtenä syynä saattaa olla se, että heillä on enemmän aivoja omistettuna sille."
Toisaalta hänen mukaansa löydös saattaa osoittaa, että kuunteleminen on naisille hankalampaa ja siksi siihen tarvitaan enemmän aivokapasiteettia.
Luriton mukaan tutkimus osoittaa kuitenkin sen, että miehet ja naiset käsittelevät kieltä eri tavalla.
Museoiden aarteet kaikkien saataville
Museoita patistetaan avaamaan ovensa kaikelle kansalle eli vakiovieraidensa lisäksi vanhuksille, lapsille, vammaisille sekä eri kulttuureista tuleville maahanmuuttajille.
Valtion taidemuseon projektikoordinaattorin Sari Salovaaran mukaan myös varallisuuserot pitäisi ottaa huomioon niin, että museoihin pääsisi ilmaiseksi vaikkapa kerran viikossa.
Salovaara muistutti Helsingissä järjestetyssä Museoliiton, Valtion taidemuseon, Pohjoismaiden ministerineuvoston ja British Councilin seminaarissa, että pelkästään liikkumisvaikeuksista kärsii käytännössä jopa kolmannes väestöstä.
Museot täyttäisivät paremmin velvollisuutensa esitellä kokoelmiaan, jos ne järjestäisivät opastusta viittomakielellä, painaisivat omia opaslehtisiä näkövammaisille ja vähentäisivät liikkumisen esteitä.
Monissa museoissa tarvittaisiin esimerkiksi hissejä tai nykyistä leveämpiä oviaukkoja, mutta jo valaistuksen uusiminen, selkeämmät opasteet ja levähtämiseen sopivat tuolit auttaisivat asiaa.
Nyyti auttaa verkossa
Nyyti ry:n Valoa verkkoon -hanke on kolmen vuoden ajan parantanut opiskelijoiden henkistä hyvinvointia verkkopalvelujen avulla.
Pääkaupunkiseudun opiskelijoiden mielenterveyttä edistävä yhdistys tarjoaa verkossa mm. Virtuaaliolkapään, jossa sähköpostin avulla saa tukea mielenterveydellisiin pulmiin.
Viime vuonna palveluun lähetettiin 115 viestiä. Useimmat viestit koskivat ihmissuhteita, masennusta, opiskelua, itsetuntoa ja yksinäisyyttä.
Nyyti on järjestänyt verkkoon lisäksi taideterapiaryhmän sekä Vaihtariryhmän, joka on tarkoitettu ulkomaille lähteville opiskelijoille.
Monitorien halkaisukone käyttöön
Käytöstä poistettujen televisioiden ja tietokoneiden kuvaruudut otetaan hyötykäyttöön. Oululaisen Tervatulli Oy:n Saksasta hankkiman monitorien halkaisukoneen testaukset aloitettiin lauantaina. Kuvaruudut päätyvät lasimurskeeksi, josta valmistetaan julkisivulaattoja Forssassa.
Kuvapruutujen halkaisukone on sijoitettu Oulun Välivainiolle, entisiin Pohjois-Suomen ympäristökeskuksen tiloihin. Markkinointipäällikkö Raimo Salmen mukaan se kykenee käsittelemään noin 50 kuvaruutua päivässä. Monitorit hankitaan Oulun ja Lapin läänien alueelta.
Kuvaruudut menevät raaka-aineeksi Innolasi Oy:lle Forssaan,joka alkaa ensi maaliskuussa tuottaa monitorien antamasta lasimurskeesta julkisivulaattoja rakennuksiin.
Halkaisukone on ensimmäinen Suomessa. Muualla Euroopassa ne ovat jo melko yleisessä käytössä. EU-rahaan tukeutuvan hankkeen kustannukset ovat kaikkiaan noin kahdeksan miljoonaa markkaa.
Reilut kolme vuotta sitten perustettu Tervatulli Oy on maan ensimmäinen sosiaalinen yritys. Sosiaalisen yrityksen työntekijöistä tietty osa pitää valita sosiaalisin perustein. Tervatullin noin 30 työntekijästä heitä on kolmannes.
Sosiaalisen yrityksen mahdolliset voitot menevät yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Tervatulli Oy:n taustalta löytyy Oulun kuurojen yhdistys.
Koonnut: IA
1.12.2000
