Riskinarviointi vaikeaa hullun lehmän taudissa
Maailman eläintautijärjestön OIE:n uusi pääjohtaja, ranskalainen Bernard Vallat pitää hyvin pienenä riskiä, että hullun lehmän tautia löytyisi myös Suomesta. Ranskassa on uusien testausmenetelmien avulla löydetty satakunta hullun lehmän tautiin sairastunutta nautaa. Vallat on kuitenkin varma, että Ranskaan verrattuna riski Suomessa on erittäin pieni.
BSE-taudin riskinarviointia tekevä EU:n tieteellinen komitea on luokitellut Suomen hyvin vähäisen riskin maaksi yhdessä Itävallan, Ruotsin, Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa.
Tulevaisuuden ennustaminen on Vallatin mukaan kuitenkin erittäin vaikeaa, koska kyseessä ei ole mikään perinteinen sairaus.
Maissa, joissa BSE-tautia esiintyy, on tuottajien ja rehuteollisuuden kanssa tehtävä kovasti työtä, jotta oikeat menetelmät otetaan käyttöön. Myös tuottajille maksettavat korvaukset ovat tärkeitä.
Jos maassa ei pystytä valvomaan rehuteollisuutta ja tuottajia, on myös luujauhon käyttö kiellettävä, katsoo Vallat.
- Vaikka sairastumisriski on edelleen pieni Ranskassakin, on naudanlihan kulutus pudonnut parissa viikossa 50 prosenttia, sanoo Vallat.
Myös naudanlihan hinta on pudonnut noin 40 prosenttia. Viljelijöille tilanne on katastrofi. Vallat arveleekin, että tällä menolla viljelijät voivat pitää nautakarjaa enää pari kuukautta.
Suomalainen tarkastusmatka
Ensi viikolla suomalainen ryhmä lähtee tutustumaan BSE-tilanteeseen Ranskassa. Viikon kestävän rutiinitarkastuksen yhteydessä tutustutaan ensin maan lainsäädäntöön ja laboratorioihin ja sitten lähdetään maaseutukierrokselle tutustumaan karjatilojen toimintaan.
- Tiloilla haastatellaan karjanomistajia ja selvitetään muun muassa, tuntevatko nämä BSE-taudin oireet, sanoo tarkastusta tekevä maa- ja metsätalousministeriön apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen.
Matkan päätteeksi kirjoitetaan myöhemmin Internetissä julkistettava raportti, johon kirjataan havaitut puutteet ja tehdään suosituksia niiden korjaamiseksi.
Erityisen tärkeää Aaltosen mukaan on eläinten merkitseminen niin, että niiden jäljittäminen on mahdollista. Jokaisessa tarkastuksessa tulee aina jotain huomautettavaa, koskaan ei ole kaikki ollut kunnossa missään maassa.
Vastaavassa Suomeen tehdyssä tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota muun muassa itsestään kuolleiden eläinten keräilyyn, mikä Suomessa onkin pitkien matkojen vuoksi vaikea järjestää, sanoo Aaltonen.
STT-IKK
1.12.2000
