Tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen EU-maissa tehostuu
EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvoston kokouksessa hyväksyttiin torstaina toimenpideohjelmat, joilla tehostetaan tuomioistuinten päätösten vastavuoroista tunnustamista ja täytäntöönpanoa EU-maissa. Toinen toimenpideohjelmista koskee yksityisoikeutta, toinen rikosoikeutta.
Yksityisoikeutta koskevan toimenpideohjelman mukaan
perhe- ja perintöoikeuden alueet olisi sisällytettävä
vastavuoroista tunnustamista sekä täytäntöönpanoa
koskeviin sopimuksiin ja säädöksiin.
Ensi vaiheessa
tulisi helpottaa lasten tapaamisoikeutta,
elatusapusaatavia sekä riidattomia saatavia koskevien
päätösten täytäntöönpanoa.
Rikosoikeuden
23-kohtaisella toimenpideohjelmalla edistetään
tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa EU:n
alueella. Rikoksen uhrin oikeuksien turvaaminen on
ohjelmassa tärkeällä sijalla.
Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) totesi,
että on
tarpeen luoda oikeudenkäyntejä koskevia yhteisiä
vähimmäisvaatimuksia.
- Niiden avulla voidaan lisätä
jäsenvaltioiden luottamusta toistensa
oikeusjärjestelmiä kohtaan ja siten edistää päätösten
välitöntä tunnustamista ja täytäntöönpanoa EU-maiden
kesken, hän sanoi.
- Erityisen tärkeää on käytännössä turvata maksettavaksi
tuomittujen rahasaatavien saaminen toisesta
EU-maasta. Siksi olisi voitava esimerkiksi jäädyttää
velallisen varat tai rikoksella saatu omaisuus toisessa
EU-maassa suoraan jonkin jäsenvaltion tuomioistuimen
Päätöksellä, Koskinen sanoi.
Oikeus- ja sisäasiainministerit kävivät myös
periaatekeskustelun lasten tapaamisoikeutta koskevien
tuomioiden vastavuoroiseen täytäntöönpanoon
liittyvistä kysymyksistä Ranskan esittämän
asetusluonnoksen pohjalta.
Kokouksessa saavutettiin yhteisymmärrys
yksityisoikeuden alalla sovellettavan Bryssel I
-sopimuksen tarkistamisesta ja muuttamisesta
asetukseksi.
Yhdellä jäsenvaltiolla on asiaan kuitenkin
parlamentaarinen varauma, minkä vuoksi lopullista
päätöstä ei voitu tehdä. Asetuksella säädetään, minkä
maan tuomioistuimella on toimivalta EU-valtioiden rajat
ylittävissä riita-asioissa.
Asetus sisältää mm. säännöksen kuluttajien ja
elinkeinonharjoittajien välisten riita-asioiden
ratkaisupaikasta. Kuluttajan asemaa on asetuksessa
vahvistettu siten, että hänellä on nykyistä useammin
oikeus nostaa kanne ulkomaista elinkeinonharjoittajaa
vastaan oman kotipaikkansa tuomioistuimessa.
Kuluttajariitoja koskevaa säännöstä sovelletaan myös
Internetin välityksellä tehtyihin EU-valtioiden rajat
ylittäviin kuluttajasopimuksiin.
Lisäksi asetuksella yksinkertaistetaan ja nopeutetaan
EU-maissa annettujen tuomioiden tunnustamista ja
täytäntöönpanoa riita-asioissa.
Tuomioistuimen ei enää
tarvitse erityisesti selvittää, onko toisessa EU-maassa
annetun tuomion täytäntöönpanolle esteitä. Bryssel
I-asetuksen on määrä tulla voimaan kaikissa
EU-valtioissa maaliskuussa 2002.
Väliaikainen Eurojust-yksikkö aloittaa ensi maaliskuussa
Väliaikaisen Eurojust-yksikön tehtävänä on edistää
kansallisten syyttäjäviranomaisten yhteistyötä, tukea
rikostutkintaa sekä helpottaa oikeusapupyyntöjen
täyttämistä.
Yksikön toimivaltaan kuuluu erityisesti
vakava järjestäytynyt rikollisuus, kuten terroritekoihin,
rahanväärennykseen ja rahanpesuun liittyvä rikollisuus.
Yksikön toiminta poistaa aukkoja EU-valtioiden
välisestä oikeudellisesta yhteistyöstä.
Väliaikaiseen yksikköön lähetetään kustakin 15
jäsenvaltiosta joko syyttäjä, tuomari tai poliisi, riippuen
jäsenvaltion oikeusjärjestelmästä.
Edistystä myös muissa hankkeissa
Oikeus- ja sisäasiainneuvoston kokouksessa käsiteltiin
myös laittoman maahantulon avustamisen
kriminalisointia. Ranska on tehnyt asiassa aloitteet
puitepäätökseksi ja direktiiviksi. Keskustelua käytiin
aloitteiden eräistä avoimista kysymyksistä.
Kokouksessa keskusteltiin tuomari- ja
syyttäjäkoulutusta järjestävien yksiköiden verkoston
luomisesta. Hankkeen tavoitteena on edistää tuomarien
ja syyttäjien koulutusta mm. EY-oikeuden alueilla.
- Ehdotus sai myönteisen vastaanoton joskin sen
yksityiskohtiin joudutaan vielä palaamaan, kertoi
Koskinen.
Ruotsi ja Ranska esittelivät uuden aloitteen, jossa
ehdotetaan eurooppalaisen verkoston perustamista
rikollisuuden ehkäisemiseksi.
Verkoston tehtävänä olisi
edistää rikollisuuden ehkäisyyn liittyvää yhteistyötä
EU:n tasolla sekä tukea kansallista ja paikallista
rikoksentorjuntaa. Verkosto muodostuisi jäsenvaltiossa
olevista yhteyspisteistä ja sillä voisi olla sihteeristö.
Myös tämä ehdotus sai myönteisen vastaanoton ja
yksityiskohtaisia keskusteluja hankkeesta jatketaan.
Komissio esitteli samassa yhteydessä asiaa koskevan
tiedonannon.
IA
1.12.2000
Politiikka -sivulle
|