Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen EU-maissa tehostuu



EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvoston kokouksessa hyväksyttiin torstaina toimenpideohjelmat, joilla tehostetaan tuomioistuinten päätösten vastavuoroista tunnustamista ja täytäntöönpanoa EU-maissa. Toinen toimenpideohjelmista koskee yksityisoikeutta, toinen rikosoikeutta.


Yksityisoikeutta koskevan toimenpideohjelman mukaan perhe- ja perintöoikeuden alueet olisi sisällytettävä vastavuoroista tunnustamista sekä täytäntöönpanoa koskeviin sopimuksiin ja säädöksiin.

Ensi vaiheessa tulisi helpottaa lasten tapaamisoikeutta, elatusapusaatavia sekä riidattomia saatavia koskevien päätösten täytäntöönpanoa.

Rikosoikeuden 23-kohtaisella toimenpideohjelmalla edistetään tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa EU:n alueella. Rikoksen uhrin oikeuksien turvaaminen on ohjelmassa tärkeällä sijalla.

Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) totesi, että on tarpeen luoda oikeudenkäyntejä koskevia yhteisiä vähimmäisvaatimuksia.

- Niiden avulla voidaan lisätä jäsenvaltioiden luottamusta toistensa oikeusjärjestelmiä kohtaan ja siten edistää päätösten välitöntä tunnustamista ja täytäntöönpanoa EU-maiden kesken, hän sanoi.

- Erityisen tärkeää on käytännössä turvata maksettavaksi tuomittujen rahasaatavien saaminen toisesta EU-maasta. Siksi olisi voitava esimerkiksi jäädyttää velallisen varat tai rikoksella saatu omaisuus toisessa EU-maassa suoraan jonkin jäsenvaltion tuomioistuimen Päätöksellä, Koskinen sanoi.

Oikeus- ja sisäasiainministerit kävivät myös periaatekeskustelun lasten tapaamisoikeutta koskevien tuomioiden vastavuoroiseen täytäntöönpanoon liittyvistä kysymyksistä Ranskan esittämän asetusluonnoksen pohjalta.

Kokouksessa saavutettiin yhteisymmärrys yksityisoikeuden alalla sovellettavan Bryssel I -sopimuksen tarkistamisesta ja muuttamisesta asetukseksi.

Yhdellä jäsenvaltiolla on asiaan kuitenkin parlamentaarinen varauma, minkä vuoksi lopullista päätöstä ei voitu tehdä. Asetuksella säädetään, minkä maan tuomioistuimella on toimivalta EU-valtioiden rajat ylittävissä riita-asioissa.

Asetus sisältää mm. säännöksen kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisten riita-asioiden ratkaisupaikasta. Kuluttajan asemaa on asetuksessa vahvistettu siten, että hänellä on nykyistä useammin oikeus nostaa kanne ulkomaista elinkeinonharjoittajaa vastaan oman kotipaikkansa tuomioistuimessa.

Kuluttajariitoja koskevaa säännöstä sovelletaan myös Internetin välityksellä tehtyihin EU-valtioiden rajat ylittäviin kuluttajasopimuksiin.

Lisäksi asetuksella yksinkertaistetaan ja nopeutetaan EU-maissa annettujen tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa riita-asioissa.

Tuomioistuimen ei enää tarvitse erityisesti selvittää, onko toisessa EU-maassa annetun tuomion täytäntöönpanolle esteitä. Bryssel I-asetuksen on määrä tulla voimaan kaikissa EU-valtioissa maaliskuussa 2002.


Väliaikainen Eurojust-yksikkö aloittaa ensi maaliskuussa

Väliaikaisen Eurojust-yksikön tehtävänä on edistää kansallisten syyttäjäviranomaisten yhteistyötä, tukea rikostutkintaa sekä helpottaa oikeusapupyyntöjen täyttämistä.

Yksikön toimivaltaan kuuluu erityisesti vakava järjestäytynyt rikollisuus, kuten terroritekoihin, rahanväärennykseen ja rahanpesuun liittyvä rikollisuus. Yksikön toiminta poistaa aukkoja EU-valtioiden välisestä oikeudellisesta yhteistyöstä.

Väliaikaiseen yksikköön lähetetään kustakin 15 jäsenvaltiosta joko syyttäjä, tuomari tai poliisi, riippuen jäsenvaltion oikeusjärjestelmästä.


Edistystä myös muissa hankkeissa

Oikeus- ja sisäasiainneuvoston kokouksessa käsiteltiin myös laittoman maahantulon avustamisen kriminalisointia. Ranska on tehnyt asiassa aloitteet puitepäätökseksi ja direktiiviksi. Keskustelua käytiin aloitteiden eräistä avoimista kysymyksistä.

Kokouksessa keskusteltiin tuomari- ja syyttäjäkoulutusta järjestävien yksiköiden verkoston luomisesta. Hankkeen tavoitteena on edistää tuomarien ja syyttäjien koulutusta mm. EY-oikeuden alueilla.
- Ehdotus sai myönteisen vastaanoton joskin sen yksityiskohtiin joudutaan vielä palaamaan, kertoi Koskinen.

Ruotsi ja Ranska esittelivät uuden aloitteen, jossa ehdotetaan eurooppalaisen verkoston perustamista rikollisuuden ehkäisemiseksi. Verkoston tehtävänä olisi edistää rikollisuuden ehkäisyyn liittyvää yhteistyötä EU:n tasolla sekä tukea kansallista ja paikallista rikoksentorjuntaa. Verkosto muodostuisi jäsenvaltiossa olevista yhteyspisteistä ja sillä voisi olla sihteeristö.

Myös tämä ehdotus sai myönteisen vastaanoton ja yksityiskohtaisia keskusteluja hankkeesta jatketaan. Komissio esitteli samassa yhteydessä asiaa koskevan tiedonannon.

IA
1.12.2000


Politiikka -sivulle