Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







EU:n ja NATO:n yhteistyö kangertelee



Euroopan unionin tukeutuminen kriisinhallinnassa NATO:n ja ennen kaikkea Yhdysvaltain voimavaroihin on asia, josta sopiminen uhkaa lykkääntyä pitkälle ensi vuoteen. Useat yksityiskohdat ovat avoinna raportissa, jota EU:n ulkoministerit käsittelivät maanantaina.


Raportti on määrä hyväksyä torstaina alkavassa Nizzan huippukokouksessa. Nizzassa EU-maiden johtajat lyövät lukkoon tavallaan tarjouksensa yhteistyön perusteiksi. Sitä ennen asia nousee esille NATO-maiden puolustusministerien kokouksessa, joka alkaa Brysselissä tiistaina.

EU:n ja NATOn pitäisi sopia mm. yhteiskokouksista sekä ristiinedustuksesta kokouksissa, joissa käsitellään kriisinhallintaa. Yhteistyötä varten tarkoitetut rakenteet pitäisi vakinaistaa vuoden 2001 aikana.

Brysselissä työskentelevä sotilasasiantuntija muistuttaa, että keskeinen asia on nimenomaan Yhdysvaltain voimavarojen käyttö.

- Ilman Yhdysvaltoja EU ei kykene vielä pitkään aikaa toteuttamaan armeijakunnan eli 20 000-60 000 sotilaan laajuista operaatiota. Siihen tarvitaan Yhdysvaltain johtamiskykyä, sanoi nimettömänä pysytellyt asiantuntija.

Yhteistyötä hidastavat ennen muuta poliittiset ongelmat. Yhdysvaltojen sotilaallista ylivaltaa maailmassa kaihtava Ranska on ajanut mallia, jonka mukaan EU luo ensin itselleen rakenteet ja sopii vasta sen jälkeen yhteistyöstä NATO:n kanssa. Yhdysvaltoja marssijärjestys ei innosta.

Lisäksi useat pienet NATO:on kuuluvat Euroopan maat, kuten Norja, pelkäävät Yhdysvaltain vetäytyvän yhteistyöstä, mikäli EU etenee voimavarojen luomisessa liian pitkälle omin päin. Samalla katoaisi sotilasmahdin pienille maille antama turvarengas. - Yhdysvallat katsoo Euroopan toisaalta partnerikseen, mutta toisaalta se ei halua itselleen kilpailijaa korkean aseteknologian alalla. Tosin etumatka kestää, vaikka Euroopassa päätettäisiin panostaa huomattavasti nykyistä enemmän aseteknologiaan, asiantuntija sanoo.

Ongelmana on myös EU:n ulkopuolinen Turkki, joka haluaisi olla tiiviimmin mukana kriisinhallinnassa. Turkki on siksi mm. jarruttanut NATO:n sotilasasiakirjojen luovuttamista EU:lle.


Täsmäaseista kuljetuskoneisiin

EU-maat ovat luomassa joukkoja mm. rauhanturva-, kriisinhallinta- ja pelastustehtäviä varten. Joukkojen kooksi vahvistettiin kaksi viikkoa sitten yli 100 000 sotilasta.

Ilma- ja merituesta vastaa noin 400 lentokonetta ja sata merialusta. Yhtä operaatiota varten lähetetään kerralla noin 60 000 sotilasta.

Sotilaita on riittävästi, mutta unioni tarvitsisi lisää kuljetuskykyä sekä ilmassa että merellä, jotta joukot saadaan kyllin nopeasti kriisipaikalle.

Asiaa pohditaan taustapaperissa, jonka mukaan EU kaipaa lisäksi mm. täsmäaseita sekä puolustusvälineitä mannerten välisiä ohjuksia vastaan. Sotilasasiantuntijan mukaan maaliin ohjautuvissa aseissa ja muissa uuden teknologian välineissä ei ole mitään kummallista.

- Täsmäaseilla halutaan välttää siviiliuhreja. Isku osuu esimerkiksi tarkemmin sotilastukikohtaan eikä viereiseen sairaalaan, hän huomautti. Tosin asiantuntija arvelee, että EU ei tarvitse täsmäaseita vielä pitkään aikaan.

Edelleen tietyt maat valmistautuvat paperin mukaan tulevaisuuden kuljetuskaluston luomiseen. Tähän sisältyy mm. Airbus A 400 M -koneita, kuljetuslaivoja ja joukkojen siirtoon tarkoitettuja NH 90 -kuljetushelikoptereita.

- Moni maa hakee tukea oman asejärjestelmänsä uudistamiseen kriisinhallinnan kautta. Sitä käytetään argumenttina valtiovarainministeriön suuntaan. Yhdysvallatkin pitää myönteisenä, mikäli kriisinhallinta vahvistaa sen liittolaisia Euroopassa, asiantuntija sanoo.

STT-IA
4.12.2000


Politiikka -sivulle