Laki ja järjestys hiuskarvan varassa Indonesiassa
Indonesian hallitus on pitkään lupaillut kansalle tekevänsä tilit selviksi menneisyyden kanssa. Lupausten toteutuminen näyttää kuitenkin päivä päivältä yhä epätodennäköisemmältä.Vallanpitäjät ovat vakuuttaneet, että kaikki diktaattori Suharton pitkäksi venyneen valtakauden aikana lakia rikkoneet suurkenkäiset pannaan vastaamaan teoistaan.
Hallitus ei kuitenkaan näytä käytännössä halukkaalta tai kyvykkäältä ryhtymään tositoimiin, jotta rikoksista epäillyt vaikutusvaltaiset henkilöt saataisiin oikeuden eteen. Rikosepäilyt vaihtelevat aina kansanmurhista räikeään ja laajamittaiseen korruptioon.
Hallitus muistuttaa mielellään, että yksi Suharton pahamaineisimpia ja lahjotuimpia kätyreitä on pidätetty ja kymmenkunta sotilasta on tuomittu pitkäaikaisiin vankeusrangaistuksiin.
Indonesialaisten ihmisoikeusaktivistien mielestä tämä on kuitenkin vain pisara meressä. He pelkäävätkin, että syytteeseen asetetaan vain muutama nimekäs epäilyksenalainen kansan tyynnyttelemiseksi.
- Tämä ei lupaa hyvää Indonesian demokratisoinnille. Todellisen oikeusvaltion muodostaminen edellyttää ehdottomasti, että vakaviin rikoksiin syyllistyneet pannaan vastaamaan teoistaan, sanoo tunnettu ihmisoikeusaktivisti, asianajaja Munir Jakarta Post -lehden haastattelussa.
Kiusallinen pako
Viranomaisten kömpelöt yritykset pidättää Suharton nuorin poika Hutomo "Tommy" Mandala Putra ovat entisestään lisänneet kansalaisten epäilyksiä hallinnon uskottavuudesta.
Aina siitä asti kun presidentti Abdurrahman Wahid marraskuun alussa kieltäytyi armahtamasta Hutomoa, poliisi on turhaan jäljittänyt upporikasta 32-vuotiasta rattopoikaa, joka on jo ehditty tuomita 18 kuukaudeksi vankilaan lahjonnasta.
Arvostelua on herättänyt myös se, että Hutomo on ainoa Suharton lähiomainen, joka on asetettu syytteeseen.
Suharton kaikki kuusi lasta ja monet muut sukulaiset ovat monimiljonäärejä, joiden epäillään hankkineen omaisuutensa lahjonnalla ja talousrikoksilla aiheuttaen maalle mahdollisesti yli 100 miljardin markan vahingot.
Hutomoa lukuunottamatta he jatkavat liiketoimiaan ikään kuin mikään ei olisi muuttunut sitten Suharton päivien.
Sama koskee myös useita äveriäitä liikemiehiä, jotka kuuluivat Suharton lähipiiriin ja joiden epäillään myös haalineen rikkautensa valtion kustannuksella.
Vain yksi heistä, metsäparonina tunnettu Mohammad Hasan, on tähän mennessä saanut syytteen. Hasanin epäillään aiheuttaneet Indonesian valtiolle 1,5 miljardin markan menetykset. Jos hänet todetaan syylliseksi, hänet voidaan tuomita jopa 20 vuodeksi vankilaan.
Ympäristöaktivistit vaativat, että Hasan joutuisi vastaamaan myös tuhoista, joita hänen omistamansa metsäyhtiöt ovat aiheuttaneet. Yhtiöitä epäillään mm. lukuisista laajoista metsäpaloista, jotka ovat vuosien mittaan tuhonneet tuhansia neliökilometrejä indonesialaista sademetsää.
Vapaus kaupan
Mielipidemittausten mukaan useimmat indonesialaiset haluavat edelleen, että myös Suharto lopultakin joutuisi tuomarien eteen. Harva kuitenkaan jaksaa enää uskoa tähän mahdollisuuteen.
Äskettäin paikallinen vetoomustuomioistuin tosin kumosi päätöksen, jonka mukaan lahjusoikeudenkäynnistä Suhartoa vastaan on luovuttava entisen hallitsijan heikon terveyden vuoksi.
Tämän jälkeen 79-vuotiaan Suharton tila on ilmeisesti heikentynyt entisestään, ja nyt myös monet hänen vihollisistaan katsovat, ettei hän pystyisi puolustamaan itseään mahdollisessa oikeudenkäynnissä.
Vakavista ihmisoikeusrikoksista epäillyt kymmenet kenraalit pääsevät todennäköisesti myös kuin koira veräjästä.
Syytteeseen saatetaan asettaa vähäpätöisempiä upseereja, jotka siinä tapauksessa saisivat vastata armeijan häikäilemättömistä toimista mm. Itä-Timorissa ja monissa Indonesian maakunnissa, joissa separatistisissit toimivat aktiivisesti.
Maan arvostettu oikeusministeri Marzuki Darusman on useaan otteeseen vakuuttanut tekevänsä kaikkensa, jotta epäilyksen alaiset kenraalit, liikemiehet ja Suharton sukulaiset saataisiin vastuulle tekemisistään.
Hän myöntää kuitenkin, että todisteiden kerääminen vie aikaa, ja kehottaa siitä syytä kansalaisia malttamaan mielensä.
Darusman tunnustaa myös avoimesti, ettei edes raskauttava todisteaineisto välttämättä takaa oikeudenmukaista tuomiota. Indonesian tuomarikunta kuuluu maailman lahjotuimpiin, eikä varakkaille syytetyille tuota suurtakaan ongelmaa ostaa itselleen vapauttavaa tuomiota.
Jotta Indonesiasta tulisi todellinen oikeusvaltio, sen on päästävä eroon nykyisistä korruptoituneista tuomareistaan. Ja valitettavasti tämänkaltainen puhdistusprosessi on hyvinkin aikaa vievää.
STT-IA
1.12.2000
