Joensuu edelläkävijä kokonaisvaltaisessa biokaasun hyödyntämisessä

Keskiviikkona, Joensuun 152. syntymäpäivänä, kaupunki ja Joensuun Seudun Jätehuolto Oy järjestivät ympäristöjuhlan kolmen ekolaitoksen ympärille, joissa kutsuvieraille esiteltiin vastavalmistuneet investoinnit, Kontiosuon kaatopaikan biokaasupumppaamo, Kuhasalon jätevedenpuhdistamon mädättämökaasuja hyödyntävä kaasuturbiinivoimala ja Suomen ensimmäinen jätelietteen terminen kuivatuslaitos.

Suomi on osana EU:ta sitoutunut pitämään kasvihuonekaasupäästönsä vuoden 1990 tasolla vuoteen 2012 mennessä. Kaatopaikkakaasun eli biokaasun keräys tulee pakolliseksi vuoden 2002 alusta. Kuntien kannalta päätökset merkitsevät uusien ja vanhojen ohjauskeinojen käyttöönottoa ja tehostamista.

Joensuun Seudun Jätehuolto Oy ja Joensuun Vesilaitos ovat vastanneet haasteeseen kaatopaikan ja jätevesipuhdistamon metaanikaasujen keräyksellä ja hyödyntämisellä sekä jätelietteen jalostuksella joko poltto- tai lannoitustarkoitukseen.

- Haluamme olla mukana vastuullisessa ympäristönsuojelussa ja edistää asukkaittemme viihtyvyyttä ja hyvinvointia, selvittää vesilaitoksen johtaja Erkki Kettunen lähes 13 miljoonan markan hankkeen taustaa.

- Investoinnit maksavat itsensä takaisin muutamassa vuodessa sähkön korvautumisena biokaasuenergialla, joka on haitallista metaania jalostetussa muodossa, hän uskoo.

Biokaasun polton seurauksena ilmaan pääsee vain kasvihuonekaasuna vähemmän haitallista hiilidioksidia sekä vesihöyryä.
- Olemme jo nyt tehneet oman osamme metaanikaasun keräysvelvoitteesta, joka astuu voimaan vuoden 2002 alussa, Kettunen sanoo.

- Seutuyhteistyöstä hyötyvät kaikki. Kun investoinnit keskitetään, kakun jakajia on enemmän, jolloin kustannukset pienenevät kuntaa kohti. Tällä hetkellä Kontiolahti, Kiihtelysvaara ja Pyhäselkä johtavat jätevetensä Joensuun Kuhasalon puhdistamoon ja useisiin kuntiin toimitetaan puhdasta vettä, Kettunen kertoo.

Uudet laitokset

Sarlin-Hydorin toimittama biokaasupumppaamo imee kaatopaikan sisälle upotettujen putkien avulla kaatopaikalla syntyvää metaania.

Pumppaamon automatiikka suodattaa ja puhdistaa kaasun ja pumppaa sen noin 1,2 kilometrin päähän siirtoputkistoa pitkin hyödynnettäväksi Fortumin voimalaitoksen sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Kaasua voidaan kerätä vuosittain lähes 6 miljoonaa kuutiometriä, joka vastaa noin 3 miljoonaa polttoöljylitraa.

Järjestelmä koostuu kaasun imukaivoista ja kaasunkeräysputkistosta kaatopaikalla. Kaasu imetään putkistoa pitkin pumppaamoon, käsittelee kaasun ja pumppaa edelleen Fortumille käytettäväksi.

Kaasulaitoksen kapasiteetti riittäisi noin 1200 omakotitalon vuotuisiin lämmitystarpeisiin, mutta alkuvaiheessa laitos toimii noin puolella teholla maksimikapasiteetistaan, mutta tulevaisuudessa pumppaamolla voidaan kerätä kaasu talteen myös kaatopaikan laajennusalueelta.

Livite Oy:n ja Elektro-Diesel Oy:n yhteishankkeena toimittama kaasumoottori - ekoenergialaitos - käyttää polttoaineenaan jätevesilietteen mädättämöjätteessä syntyvän metaanikaasun. Kaasumoottori kuluttaa kaasua yli 100 kuutiometriä tunnissa, josta saadaan noin 200 kW sähköä ja 300-400 kW lämpöä. Kaasumoottori pystyy hyödyntämään noin 90 prosenttia polttoaineena.

Loput 10 prosenttia poltetaan vielä laitoksen lämpökattilassa tai ylijäämäkaasupolttimessa ennen ilmakehään pääsyä. Lämpö otetaan talteen sekä kaasumoottorin jäähdytysvedestä että pakokaasusta. Syntynyt sähkö ja lämpö käytetään vesilaitoksen omiin tarpeisiin.

Ekonergialaitoksen tuottama sähkö ja lämpö vastaa noin 60 omakotitalon lämmityksessä tarvittavaa energiamäärää.

Jätevesilietteen käsittelyprosessi jatkuu kuivauksella, jota varten on Saret Oy:n pilottihankkeena toteutettu Suomen ensimmäinen terminen kuivatuslaitos. Laitoksessa tuotetaan jätevesilietteestä hajuttomia muroja käytettäväksi joko polttoaineena leijupetikattiloissa tai lannoitteena.

Näin alunperin auringosta lähtenyt energia päätyy lietteen kautta takaisin luontoon kummallakin tavalla, joko tuhkana tai lannoitteena. Lopputuotetta tulee myös vähemmän kuin kompostoinnissa.

Termisen kuivauksen tekniikka tuodaan Saksasta. Prosessissa lieteaines kulkee patjana kuuden uunin läpi. Lietepatjan läpi puhalletaan 150-asteista ilmaa, joka kuivattaa lietteen kuiva-ainepitoisuudeltaan 85-prosenttiseksi.

Aamiaismuron näköinen lopputuote on valmista hyödynnettäväksi lannoitteena, hakkeen tai turpeen seassa polttoaineena tai metsänparannusaineena. Tässä muodossa liete on täysin hajuton ja hygieeninen käsitellä ja helppo levittää pellolle tasaisesti.

Biokaasupumppaamo on kaatopaikan sydän

Kaatopaikoilla muodostuu biokaasua hapettomassa tilassa eloperäisestä jätteestä bakteerien aikaansaamassa hajoamisessa. Hajoamiseen vaikuttavat jätteen laatu, kosteus, happipitoisuus, ravinteet, happamuus ja lämpötila.

Kaasua alkaa muodostua jo vuoden kuluessa kaatopaikan käyttöönoton jälkeen ja sitä syntyy vielä kymmeniä vuosia kaatopaikan sulkemisen jälkeenkin.

Valtioneuvoston päätöksen mukaan vuodelta 1997 kaatopaikalla syntyvä biokaasu on käsiteltävä joko polttamalla soihtupolttimessa tai otettava hyötykäyttöön viimeistään tammikuun alussa 2002. Biokaasun pääainesosa on syttyvää ja ympäristölle haitallista metaania.

Biokaasu haisee ympäristössä ja syttyy herkästi, mutta on suhteellisen helposti hyödynnettävissä nykytekniikalla. Kaatopaikkapalot syttyvät useimmiten metaanipäästöjen takia.

Koska käytöstä poistettuja kaatopaikkoja halutaan uusiokäyttää asuinalueiksi tai maisemoida virkistyskäyttöön, ne on kunnostettava asianmukaisesti ja kaasut poistettava tarkasti. Kasvit menestyvät paremmin ja hajuhaitat vähenevät ympäristössä merkittävästi, kun biokaasu pumpataan jätteen sisältä pois.

Merkittävä syy kerätä biokaasua on, että sillä voidaan osittain korvata öljyn, maakaasun tai sähkön käyttöä; lisäksi sen polttamisen tuloksena syntyy vain vesihöyryä ja hiilidioksidia.

Hyödyntämällä kaasu lämmityksessä tai tehtaan tuotannossa syntyy säästöä, jolla biokaasuinvestoinnit maksavat itsensä takaisin kohtuullisessa ajassa. Biokaasua muodostuu jätepenkereessä jatkuvasti eikä sitä voi varastoida kaatopaikan jätetäyttöön.

Biokaasun muodostumista voidaan kiihdyttää kostuttamalla kaatopaikan jätetäyttöä tai nostamalla sen lämpötilaa, lisäämällä ravinteita, mm. fosforia, tai bakteerikantaa. Kiihdyttämällä biokaasun muodostusta jätteen hajoamisnopeus kasvaa, jolloin kaatopaikan jälkihoitoaika lyhenee ja kustannukset pienenevät.

Suomessa biokaasua on alettu kerätä pilottihankkeina vuonna 1985 Aluksi Vuosaaressa ja Seutulassa.

Biokaasupumppaamo on rakenteeltaan kevyt ja siirrettävä, kooltaan vain noin 15 neliömetriä. Kun se on pumpannut jonkin kaatopaikka-alueen biokaasusta tyhjäksi, laitos voidaan siirtää toiseen paikkaan.

Suomessa on lokakuuhun 2000 mennessä käytössä 15 laitosta, mikä on vielä vähän. Vuonna 1992 Suomessa oli 548 kaatopaikkaa, mutta niiden määrää on tarkoitus vähentää vuoteen 2007 mennessä 50 ja 80 välille. Tällä hetkellä toiminnassa on vielä yli 200 kaatopaikkaa.

IA
1.12.2000

Ajassa -sivulle