Helikopterikoulutuksen päätukikohdaksi esitetään Uttia

Päätukikohdan sijoittamisesta Uttiin, Kuorevedelle ja Tikkakoskelle tehtiin pääesikunnassa laaja varuskuntakohtainen selvitys, johon otettiin mukaan niin hyödyt kuin kopteritoiminnan aiheuttamat haitatkin.

Päätöksen tukikohdan sijoittamisesta tekee puolustusministeriö. Pääesikunnan on tarkoitus jättää virallinen esityksensä asiasta puolustusministeriölle joulukuun puoleen väliin mennessä.

Työryhmän puheenjohtaja, everstiluutnantti Pertti Jokinen luovutti pääesikunnan asettaman työryhmän selvityksen maavoimapäällikölle, kenraalimajuri Kari Rimpille torstaina Helsingissä.

Selvityksen mukaan Utissa on parhaat edellytykset helikoptereiden lentokoulutukselle. Utti on myös kustannuksiltaan edullisin vaihtoehto, sillä uudisrakentamisen tarpeet ja niistä aiheutuvat toimitilojen kustannukset ovat hankittavien kuljetushelikoptereiden elinjakson aikana pienimmät.

Varuskunnalla on työryhmän mukaan hyvät valmiudet jatkaa ja kehittää Utissa jo käynnissä olevaa helikopteritoimintaa.

Työryhmä arvioi Hallin toiseksi parhaaksi ja Tikkakosken kolmanneksi parhaaksi vaihtoehdoksi. Tukikohdan siirtäminen Utista aiheuttaisi kuitenkin useiden vuosien siirtymäkaudella ongelmia. Halli ja Tikkakoski ovat suuremman uudisrakentamisen tarpeen takia myös kalliimpia vaihtoehtoja.

Tukikohtien selkeät erot

Utissa on työryhmän mukaan parhaat olosuhteet lentokoulutukselle ja joukkojen kouluttamiselle. Myös toimintojen sijoittaminen varuskunnan maankäytön kannalta oli toimivin vaihtoehto.

Utin vahvuuksia ovat lisäksi johtosuhteet sekä halvimmat rakentamis- ja toimitilakustannukset. Utin heikkouksia ovat etäisyys teollisuuden huollosta ja varuskunnan sijainti pohjavesialueella.

Hallin vahvuuksina työryhmä piti hyvää operatiivista sijaintia ja lähellä olevaa huoltoa. Heikkouksia ovat lentokoulutusalueiden puutteet, uuden nousutien rakentamisen ja ampumaradan siirron aiheuttamat kustannukset sekä varuskunnan sijainti pohjavesialueella.

Tikkakosken hyviä puolia ovat suuren varuskunnan tuomat edut sekä ympärivuorokautinen lennonvarmennus. Heikkoutena työryhmä pitää sitä, että kaikki koulutuksessa tarvittavat leijunta- ja autorotaatioalueet eivät kuitenkaan sovi lentokenttäalueelle.

Tikkakosken varuskunnan rakenne on lisäksi hajanainen, toiminnasta aiheutuu meluhaittoja asutukselle ja rakennuskustannukset olisivat alueella suurimmat.

Huolto säilyy Hallissa

Helikopteritoiminnan teknisen henkilöstön koulutus sekä teollisuuden tuottama huolto keskitetään nykytilanteen mukaisesti Halliin. Koulutustukikohdan ja huollon tukikohdan sijoittaminen eri paikkakunnille lisää kriisiajan huoltovarmuutta.

Työryhmä sanoo ottaneensa ratkaisussa huomioon myös yhteiskunnalliset tekijät sijoituspaikkakuntien ja henkilöstön kannalta parhaiten vaikuttavalla tavalla.

Joukkojen koulutus- ja harjoitustoimintaa varten esitetään rakennettavaksi kuljetushelikoptereille ilmailumääräysten vaatimukset täyttävät lentopaikat Säkylään, Kajaaniin ja Dragsvikiin.

Esitettyjen paikkojen sijoituksella on tarkoitus minimoida siirtolentojen määrät päätukikohdan ja joukko-osastojen välillä. Lopulliset ratkaisut vaativat vielä tarkempaa jatkosuunnittelua sekä ympäristöselvityksiä.

Helikoptereiden koulutus- ja tukeutumisjärjestelmiä on valmisteltu neljä vuotta. Suunnittelu aloitettiin eduskunnan hyväksyttyä kuljetushelikoptereiden hankinnan valtioneuvoston selonteon mukaisesti maaliskuussa 1997.

Jo selonteossa esitettiin, että helikopteritoiminnan ja erikoisjoukkotoiminnan valtakunnallinen koulutuskeskus muodostetaan Uttiin. Ilmavoimien Utissa olevat helikopterit oli jo siirretty saman vuoden alusta maavoimille ja Utin Jääkärirykmenttiin.

Kuljetuskopterihankintaa selvitelty NH-Industriesin ja Sikorskyn kanssa

Yhteispohjoismaisen helikopterihankinnan jatkoneuvotteluissa ovat tähän mennessä olleet mukana NH-Industries ja Sikorsky.

Hankinta etenee edelleen yhteispohjoismaisena, jossa kaikki neljä pohjoismaata eli Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska ovat toistaiseksi ainakin virallisesti mukana.

Marraskuun puolivälissä pohjoismaiset puolustusministerit keskustelivat hankkeesta kokouksessaan Kööpenhaminassa. Suomi ja Ruotsi esittivät silloin kantanaan, että kopterihankinnasta pitää tehdä päätös viimeistään kevään kuluessa. Muut Pohjoismaat yhtyivät tähän kantaan.

Koptereita olivat viimevaiheessa tarjoamassa EH-Industries (EH-101), NH-Industries (NH-90), Eurocopter (Gougar MK2+) ja Sikorsky (S-92).

Alustavia selvityksiä on nyt tehty eurooppalaisesta Saksan, Hollannin, Ranskan ja Italian yhteishankkeesta NH90-kuljetuskopterista sekä amerikkalaisesta Sikorskyn S-92-kuljetuskopterista.

Norjalaiset ovat viestittäneet NH-90-kopterin olevan ainoan, heitä täysin tyydyttävän vaihtoehdon. Se on myös ainoa, joka mahtuu fregatin suojaan.

Tanska puolestaan on esittänyt vaatimuksia meripelastuskäyttöön tarvitsemansa kopterin ovesta, mikä ei sovi taas NH90:n raamiin.

STT-IA
1.12.2000

Kotimaa -sivulle