Varma-Sammon toimitusjohtaja:
Eläkejärjestelmä kaipaa yksinkertaistamista
Eläkevakuutusyhtiö Varma-Sammon toimitusjohtaja Paavo Pitkäsen mielestä eläkejärjestelmämme on sirpaloitunut vakuutetun kannalta lähes käsittämättömäksi.- Toimivan eläkejärjestelmän perusedellytyksiä ovat oikeudenmukaisuus, hyväksyttävyys ja toimeenpanon tehokkuus. Vakuutettujen kannalta järjestelmä on hyvä, kun se on selkeä ja ymmärrettävä. Toimeenpanossa eli eläkepäätösten tekemisessä ja eläkkeiden maksamisessa ratkaisevaa on lainmukaisuus ja tehokkuus, sanoi Pitkänen tiistaina Turussa.
Pitkänen muistutti, että Suomen työeläkejärjestelmässä eläke on suhteutettu ansioihin. Eläkettä saadaan sitä enemmän, mitä enemmän on saatu palkkaa, josta on maksettu eläkemaksut.
- Meillä on kuitenkin useita eri eläkelakeja, joiden mukaisesti karttunut eläke perustuu eri asioille, hän sanoi.
Esimerkiksi TEL:ssä eläke lasketaan työsuhdekohtaisesti viimeisten 10 vuoden keskipalkan pohjalta, YEL:ssä vakuutuskohtaisesti kaikkien työtulojen summasta ja TaEL:ssä sekä LEL:ssä lakikohtaisesti kaikkien vuosien palkkasummasta.
Eläkkeen määräytyminen työsuhde-, vakuutus- tai lakikohtaisesti ei ole Pitkäsen mukaan ongelma, jos on koko työuransa ollut saman työnantajan palveluksessa.
- Ihmiset kuitenkin vaihtavat työpaikkaa. He voivat olla vuorotellen valtion, kunnan tai yksityisen sektorin työnantajan palveluksessa ja pitkä- tai lyhytaikaisissa työsuhteissa, joihin sovelletaan eri lakeja. Tämä voi johtaa siihen, että eläkkeen määrä voi riippua osin sattumanvaraisista seikoista ja sitä voi menettää tietämättömyyttään, Pitkänen huomauttaa.
Lainsäädännön ymmärrettävyys hämärtynyt
Pitkäsen mukaan eläkejärjestelmämme onkin sirpaloitunut vakuutetun kannalta lähes käsittämättömäksi. Toinen epäkohta liittyy eläkkeiden laskentaan.
- Lakien muuttuminen vuosittain liki 40 vuoden ajan on mutkistanut niiden toimeenpanoa. Vaikka järjestelmän kokonaisuus vielä toimii, vain harvat hallitsevat enää yksityiskohdat.
Esimerkiksi TEL:ssä joudutaan soveltamaan kaikkia vuoden 1962 jälkeen tulleita lisäyksiä ja muutoksia myös kaikissa entisissä muodoissaan.
- Tähän tarvitaan yhä mittavampia atk-ohjelmia. Onneksi tietotekniikka on kehittynyt nopeasti ja mahdollistanut eläkejärjestelmän pyörittämisen kaikkine muutoksineen ja poikkeuksineen.
- Ilman sitä olisi jo aikaa sitten ollut pakko yksinkertaistaa järjestelmää sen sijaan, että on tehty tarvittavia muutoksia eräänlaisella paikka paikan päälle -tekniikalla. Tässä on kuitenkin nyt tultu tien päähän, sanoo Pitkänen.
Pitkänen epäilee, että lainsäädännön ymmärrettävyys ja läpinäkyvyys on eläkejärjestelmien osalta monilta jo täysin hämärtynyt.
Hänen mukaansa voisi jopa kysyä, onko vakuutetuilla enää riittävät mahdollisuudet selvittää eläkkeisiin liittyviä oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan.
- Myös vakuutuksenhoitajien kannalta tilanne on riistäytymässä käsistä. Tietojenkäsittelyn kustannukset kasvavat kaksinumeroisilla prosenttiluvuilla vuosittain ja silti henkilöstöä tarvitaan jatkuvasti lisää.
Yhden eläkkeen laskemiseen liittyvä työsuhdeselvittely voi viedä Pitkäsen mukaan kuukausia, kun jokaisen työssäoloajan palasen osalta on selvitettävä oliko se TEL-työsuhde, mikä oli sen alkamis- ja päättymispäivä, miltä päiviltä maksettiin palkkaa ja oliko työsuhde TEL-mielessä voimassa myös palkattomina päivinä.
Pitkänen pitää tärkeänä eläkelakien yhdistämisen ja yksinkertaistamisen nopeata selvittämistä.
- Tekeillä on nyt alustava selvitys siitä, olisiko mahdollista ja jos, niin miten yhdistää TEL, LEL, TaEL ja YEL. Tavoitteena olevasta yksinkertaistetusta laista käytetään työnimeä TYEL eli työeläkelaki. Sen perustavoitteet koskevat eläketurvaa ja järjestelmän kustannusten hallintaa, hän sanoo.
Eläketurvakysymyksen osalta Pitkäsen mukaan joudutaan ratkaisemaan muun muassa se, miten eläkkeen muodostuminen ja valittava laskutapa uudessa laissa olisi vakuutettujen kannalta selkeä ja yksinkertainen.
- Selvitettävä on myös se, missä määrin eläkkeen ansaitseminen ja karttuminen uuden lain mukaisesti tukisi työnteon jatkamista, edellyttäisikö valittava laskutapa poikkeussääntöjä ja miten hyvin nykytason eläketurva toteutuisi.
- Pitää myös löytää ratkaisu järjestelmän kustannustehokkaaseen toimeenpanoon seuraavina kymmenenä tai ehkä kahtenakymmenenä vuonna. Tähän liittyy kysymys siitä, miten nopeasti ja millä kustannuksilla valittava eläkkeiden laskutapa on toimeenpantavissa atk-järjestelmissä, Pitkänen muistuttaa.
Lue myös artikkeli:
IA
1.12.2000
