Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Hallitus luopui korkeakoulujen kehittämislain uudistuksesta



Hallitus päätti torstaina valtioneuvoston istunnossa vetää pois korkeakoulujen kehittämislakia koskevan lakiesityksensä, koska esityksen sisältö on eduskunnassa muuttunut.


Äkkikäännöksen aiheutti eduskunnan sivistysvaliokunnan tekemä muutos, joka olisi tuonut yliopistojen perusrahoitukseen lähes miljardin markan korotuksen vuonna 2002. Muutetun lakiesityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä olisi äänestetty aikaisintaan perjantaina.

Suunniteltuun lainuudistukseen sisältyi pykälä, jossa yliopistojen rahoitus sidottiin tutkintotavoitteiden muutoksiin. Hallituksen esittämässä muodossa se olisi vaikuttanut käytännössä vasta vuonna 2004, joten ensi vuodeksi sovitut mittavat tutkintojen lisäykset olisivat jääneet huomiotta.

Sivistysvaliokunta muutti pykälää niin, että vuonna 2002 olisi pitänyt ottaa huomioon kuluvan vuoden jälkeen tapahtuneet muutokset. Tämän oli arvioitu merkitsevän opetusministeriön yliopistobudjettiin 978 miljoonan markan tasokorotusta. Korotus olisi vaikuttanut vuodesta toiseen niin kauan kuin yliopiston tutkintotavoitteita ei olisi alennettu.


Harvinainen veto

Hallituksen kerrotaan keskustelleen valtiontalouden kannalta mittavasta asiasta kiivaasti keskiviikkoisessa iltakoulussaan. Lakiesityksiä vedetään joskus pois esimerkiksi lakiteknisten kömmähdysten tai muiden syiden takia, mutta erittäin harvoin näin myöhäisessä vaiheessa.

Valtioneuvoston kansliassa ei muisteta, että hallitus olisi ilmaissut tyytymättömyytensä eduskuntaan tähän tapaan sitten 90-luvun alun.

Kehittämislain uudistuksen piti tulla voimaan vuodenvaihteessa. Nykyisessä laissa yliopistoille ei ole säädetty oikeutta tutkintomäärien lisääntymistä vastaavaan lisärahoitukseen.

Yliopistojen perusrahoituksesta huolehtiminen on kirjattu hallitusohjelmaan, ja vuosi sitten hyväksytyn koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan rahoituksen taso turvataan nimenomaan lailla.


Lipponen puolusti poisvetämistä

Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) puolusti torstaina eduskunnan kyselytunnilla hallituksen päätöstä vetää kehittämislaki pois eduskunnasta. Lipposen mukaan tulevalle vuodelle ei voi sitoa miljardiluokan voimavaroja, kun rahaa tarvitaan muihinkin asioihin.

Lipponen muistutti, että korkeakoulujen voimavaroja lisätään ensi vuonna noin kymmenellä prosentilla. Panostusta jatketaan, mutta hallitus haluaa jatkovalmistelulla määritellä mittaluokan.

Opetusministeri Maija Rask (sd.) perusteli esityksen peruuttamista sillä, että eduskuntakäsittelyssä oli ulotettu menot koskemaan vuoden 2002 budjettia. Sen valmistelua ei ole vielä edes aloitettu.

Pahimmassa tapauksessa opetusministeriö olisi Raskin mukaan joutunut ottamaan rahat omasta kehyksestään.


Yliopistot pettyneitä

Hallituksen päätös peruuttaa kehittämislain uudistus kesken eduskuntakäsittelyn otettiin yliopistopiireissä vastaan pettyneinä.

Ratkaisu tuli torstaina täytenä yllätyksenä myös eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajalle Kaarina Drombergille (kok.). Hän kuuli asiasta aamulla, kun lehtiuutinen sai yliopistoväen kyselemään asian perään.

Dromberg ihmetteli päätöstä, kun kukaan ministereistä ei edes vaivautunut paikalle tiistaina eduskunnan täysistunnon käsitellessä asiaa. Valiokunnassa vallitsikin torstaina hämmennys. Harkittiin myös lainuudistuksen tuomista uuteen käsittelyyn lakialoitteena.

Ensin joka tapauksessa odotetaan "kolmikantaneuvotteluja", joita pääministeri Paavo Lipponen (sd.) on luvannut käydä valiokunnan sekä yliopistojen edustajien kanssa.

- Katsotaan mitä niistä syntyy, sanoi Dromberg STT:lle.
- Olkoon tämä nyt uuden alku.

Hän tähdensi, että yliopistot kärsivät todellisesta rahoitusvajeesta, joka uhkaa vain paheta.


Vähemmän tutkintoja

- En oikein käsitä tällaista touhua, moitti puolestaan Helsingin yliopiston rehtori Kari Raivio torstaina.

- Kun eduskunta kerrankin tekee järkevän päätöksen, hallitus peruu sen.
Raivio muistutti ratkaisun johtavan siihen, että tutkintoja tuotetaan aina vain halvemmalla.

- Eduskunta tämän oivalsi, hallitus ei.

Tutkintotavoitteita on määrä nostaa vuodenvaihteessa. Raivio toivoo eduskunnan nyt ainakin muuttavan ensi vuoden budjettilakeja niin, että lisäyksistä luovuttaisiin.

Näin sama kiista siirtyisi taas seuraavalla vuodelle. Periaatteessa tulostavoitteet on nyt sovittu vuosiksi 2001-2003, mutta opetusministeriö käy joka tapauksessa tulosneuvottelut yliopistoiden kanssa vuosittain.


Tyrmistystä ja järkytystä

Yliopistojen henkilökunta- ja opiskelijajärjestöt ilmoittavat yhteisessä tiedotteessaan olevansa tyrmistyneitä asioiden käänteestä.

- Yliopistojärjestöt ovat järkyttyneitä siitä, että eduskunnan yksimielistä tahtoa ei noudatettu, ne toteavat.
- Nytkö vasta hallitus huomaa, että yliopistojen perusrahoituksen turvaaminen maksaa?

Yliopistoväki on keväästä asti kampanjoinut näyttävästi opinahjojensa rahoitusvajeen paikkaamiseksi.

Hallituksen tarkoituksena oli taata yliopistoille tutkintolisäyksiä vastaava lisärahoitus vuodesta 2002 alkaen. Ensi vuodeksi sovittuja lisäyksiä ei enää silloin olisi otettu huomioon.

Eduskunnassa lainuudistusesitys muuttui niin, että vuoden 2002 tavoitteita olisi verrattu tähän vuoteen ja lisärahaa olisi pitänyt tulla sen mukaisesti. Tämä olisi merkinnyt arviolta 978 miljoonan markan lisäystä yliopistojen perusrahoitukseen.

STT-IKK
1.12.2000


Politiikka -sivulle