Uusi laki ei välttämättä paranna tilannetta
Velkaneuvonta yhä ruuhkautunut isoissa kaupungeissa
Turussa, Tampereella ja Helsingissä velkaneuvontaan pitää yhä jonottaa kuukausia, eikä tilanteeseen ole välttämättä luvassa parannusta vuoden alusta käytäntöön astuvan lain myötä. Velkaneuvonnan taso ja laatu vaihtelevat selvästi eri puolilla maata.Pahin tilanne vaikuttaa tällä hetkellä olevan Tampereella, missä avun tarvitsijoiden on laskennallisesti odotettava jopa puoli vuotta velkaneuvojan puheille pääsyä.
- Käytännössä myymme ei-oota, sillä akuutissa hädässä olevalle ihmiselle ei voi antaa aikaa yli kolmen kuukauden päähän. Tilanne vaikuttaa jatkuvan huonona myös ensi vuoden puolella, sillä päätöstä velkaneuvonnan resurssien lisäämisestä ei kaupunki ole tehnyt, sanoo Tampereen vastaava velkaneuvoja Anne Kylälammi.
Suhteellisen pitkä jono velkaneuvontaan on suurista kaupungeista myös Turussa ja Helsingissä, missä aika pystytään antamaan edellisvuosien tapaan kahden-kolmen kuukauden päähän.
Sen sijaan parin viikon jonotuksella velkaneuvontaan pääsee esimerkiksi Oulussa ja Kuopiossa.
Kuntayhteistyö saattaa lisätä työtaakkaa
Vuoden alusta käytäntöön astuva kunnallisen velkaneuvonnan vakinaistamiseen tähtäävä laki ei välttämättä tuo ruuhkakaupunkeihin lisää resursseja.
Päinvastoin tällä hetkellä sujuva velkaneuvonta saattaa ruuhkautua, kun jo toimivan velkaneuvonnan harteille kasataan lisää asiakkaita lähiseudun kunnista.
- Kuntayhteistyön laajeneminen voi olla aluksi katastrofi. Nyt kolme ihmistä hoitaa Kuopion ja neljä pienempää lähikuntaa, mutta vuoden alusta tulee vastuullemme yhteensä 16 kunnan velkaneuvonta, sanoo Kuopion velkaneuvoja Sirkka-Liisa Simonen.
- Kunnat ovat jättäneet päätökset varsinaisista lisäresursseista viime tinkaan. Ongelmana vaikuttaa olevan se, että kunnat eivät oikein miellä velkaneuvontaa itselleen pakolliseksi, vaan sysäävät vastuuta lääninhallituksille, jotka organisoivat uudistusta ja jakavat valtiontukea, sanoo Kylälammi Tampereelta.
Lain myötä velkaneuvontaa on tarkoitus yhtenäistää koko maassa niin, että se olisi periaatteessa jokaisen kuntalaisen saatavilla.
Esimerkiksi Turussa ja Turun seudulla oikeusaputoimiston alaisena olleiden kahden velkaneuvojan virat tiettävästi lakkautetaan kokonaan. Toiminta jatkuu ainakin yhden työntekijän voimin sosiaalitoimessa.
Talousneuvonta jää haaveeksi
Syyskuussa voimaan astunut ja vuoden alusta käytäntöön kääntyvä laki edellytti lisäksi, että velkaneuvonnan ohella annettaisiin velkaantumista ehkäisevää talousneuvontaa. Näillä näkymin talousneuvonta jäänee monessa kunnassa tulevaisuuden haaveeksi.
- Käytännössä on keskityttävä akuutteihin tapauksiin. Vaikka asiakasmäärät eivät ole viime vuosina paisuneet, velkaongelmista on silti tullut luottoyhteiskunnan pysyvä varjopuoli, sanoo Helsingin velkaneuvonnan toimistopäällikkö Marianne Rikama.
Käytännössä eri kaupunkien välillä ei ole suuria eroja sen suhteen, minkälaisessa tilanteessa ihmiset velkaneuvontaa tänään tarvitsevat.
Enin osa velkaneuvonnan asiakkaista on sairauden, työttömyyden, avo- tai avioeron takia velkojensa kanssa ongelmiin joutuneet. Laman jälkihoitoa eli esimerkiksi 90-luvun yli velkojensa kanssa sinnitelleiden entisten pienyrittäjien velkojen järjestely on enää murto-osa velkaneuvonnasta.
Kuluttajavirasto: Tarvepainotuksia vasta vuoden viiveellä
Ongelmat uuden lain toimeenpanossa myönnetään velkaneuvontaa johtavassa ja ohjaavassa Kuluttajavirastossakin.
Uudistuksen ensi vaiheen tavoitteeksi on virastossa pantu lähinnä se, että kuntien usein määräaikainen velkaneuvonta vakinaistuu ja että periaatteessa velkaneuvonta on jokaisen suomalaisen saatavilla.
- Uudelleenorganisointi voi tietää paikkakuntakohtaista palvelujen tilapäistä huononemistakin. Varsinaisiin laadullisiin parannuksiin ja esimerkiksi resurssien kohdentamiseen suorassa suhteessa kysyntään pääsemme vasta ensimmäisen vuoden kokemusten jälkeen, sanoo Kuluttajaviraston apulaisjohtaja Päivi Seppälä.
Esimerkiksi se, lisääkö vai vähentääkö velkaneuvontalaki käytännössä valtakunnallisesti velkaneuvojien määrää, ei Seppälän mukaan ole toistaiseksi selvillä.
Vuonna 1998 eri puolilla Suomea toimi yhteensä 94 päätoimista tai määräaikaista velkaneuvoja. Vuoden alusta tavoitteena on, että päätoimisia velkaneuvojia olisi kaikkiaan 89.
- Täsmälliset kuntakohtaiset tiedot tilanteesta saadaan vasta vuoden vaihteessa, kun kuntien ja lääninhallitusten sopimukset on paperilla. Lain toteuttamisessa pysymme näillä näkymin kyllä täysin aikataulussa, sanoo Seppälä.
Kuluttajaviraston mukaan kunnat eivät myöskään ole pakoilleet vastuutaan velkaneuvonnan järjestämisessä, vaan enemmistö kunnista vaikuttaisi panostavan asiaan myös omista rahoistaan.
Länsi-Suomen läänissä on esimerkiksi laskettu, että valtiolta tulevan reilun kolmen markan asukaskohtaisen velkaneuvontarahan lisäksi kunnilta tarvitaan, ja pääosin saadaankin, lisärahoitusta yhdestä kahteen markkaan asukasta kohden.
STT-IA
1.12.2000
