VM: Vienti vetää Suomen nopeaa talouskasvua
Valtiovarainministeriö piti ennallaan budjetin talouskatsauksessa maanantaina julkistetun kansantalouden kasvuarvion.Ministeriö hienosääti suhdannekatsauksen lukuja viime kesäkuusta, mutta odottaa edelleen Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 5,2 prosenttia ja ensi vuonna 4,2 prosenttia.
Talouskasvu on selvästi aiemmin ennakoitua nopeampaa, mikä johtuu suhdannekatsauksen mukaan erityisesti viennin hyvästä vedosta ja erinomaisesta kilpailukyvystä varsinkin euroalueen ulkopuolisiin maihin. Ensi vuona viennin kasvuvauhti hidastuu kapasiteettikattojen tullessa eräillä aloilla jo vastaan.
Inflaatio kiihtyy valtiovarainministeriön arvion mukaan tänä vuonna 3,0 prosenttiin eli prosentin kymmenyksen nopeammaksi kuin kesäkuussa arvioitiin. Ensi vuonna inflaatiovauhdin ennustetaan hidastuvan 1,8 prosenttiin. Tämän vuoden inflaatiosta yksi prosenttiyksikkö johtuu katsauksen mukaan öljyn hinnan noususta.
Suomen kasvu on suhdannekatsauksen mukaan kuitenkin varsin tasapainoista, sillä viennin lisäksi myös kotimainen kysyntä kasvaa hyvin. Sen veto jatkuu vahvana myös ensi vuonna, vaikka viennin kasvu pakosta hidastuukin.
Teollisuuden tuotanto kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna 9,9 prosenttia ja ensi vuonna 6,9 prosenttia.
Veroaste laskee arvioitua enemmän
Veroaste laskee suhdannekatsauksen mukaan aiemmin arvioitua enemmän, mikä johtuu tehdyistä veronkevennyksistä ja nopeasta bkt:n kasvusta.
Tänä vuonna veroasteen lasketaan alenevan 0,2 prosenttiyksikköä 45,9 prosenttiin. Ensi vuonna valtiovarainministeriö arvioi Suomen veroasteen laskevan 0,9 prosenttiyksikköä 45,0 prosenttiin.
Ulkomaankaupan vahvan kehityksen ansiosta kauppa- ja vaihtotaseen ylijäämät nousevat huipputasolle.
Kauppataseen ylijäämän VM laskee kohoavan tänä vuonna 75,3 miljardiin ja ensi vuonna 79,4 miljardiin markkaan. Vaihtotaseen ylijäämä nousee tänä vuonna 47,7 miljardiin markkaan ja ensi vuonna 51,6 miljardiin markkaan. Suhteessa bruttokansantuotteeseen ylijäämä on 6,2 prosenttia ja 6,3 prosenttia.
Työttömyysaste laskee suhdannekatsauksen mukaan tänä vuonna 0,6 prosenttiyksikköä 9,6 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 8,6 prosenttiin. Työttömiä on tänä vuonna keskimäärin 247 000, kun heitä viime vuonna oli keskimäärin 261 000. Ensi vuonna työttömien määrä laskee keskimäärin 222 000 henkeen.
Työllisen työvoiman määrän valtiovarainministeriö ennustaa kasvavan tänä vuonna 38 000 hengellä ja ensi vuonna 36 000 hengellä. Ensi vuonna työllinen työvoima nousee keskimäärin 2 371 000 henkeen ja koko työvoima 2 593 000 henkeen.
Voimakkaan taloudellisen kasvun johdosta rahoitusmarkkinoiden korkojen nousu jatkuu sekä tänä että ensi vuonna. Suhdannekatsauksessa arvioidaan kolmen kuukauden euriborin nousevan tänä vuonna 3,0 prosentista keskimäärin 4,3 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 5,0 prosenttiin.
Pääomamarkkinoilla pitkä kymmenen vuoden viitekorko nousee katsauksen mukaan tänä vuona 4,7 prosentista 5,8 prosenttiin ja ensi vuonna 5,9 prosenttiin.
STT-MH
4.9.2000
