Veronkevennys tuo lisää palkkapussiin
Valtion talousarvioesitykseen liittyvät veronkevennykset tuovat lisää palkkapussiin. Toistaiseksi todellisen kevennyksen suuruudesta voidaan esittää vain tiettyihin oletuksiin perustuvia laskelmia.Ansiotulon verotusta esitetään kevennettäväksi 6,4 miljardilla markalla. Siitä inflaatiotarkistuksen osuus on 1,35 miljardia markkaa. Hallitus arvioi, että palkkatulon veroaste laskee keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä.
Esimerkiksi Veronmaksajain keskusliitto on tehnyt omia laskelmiaan kevennysten vaikutuksista eri tulotasoilla. Laskelmien pohjana on oletettu 3,5 prosentin ansiokehitys. Verovähennyksissä on otettu huomioon vain viranpuolesta tehtävät vähennykset.
Näillä perusteilla 5 600 markan nykyisillä kuukausituloilla verotus kevenisi 77 markalla ja 8 000 markan tuloilla 99 markalla kuukaudessa. Nykyisillä 12 000 markan tuloilla muutos toisi 137 markkaa lisää palkkapussiin.
20 000 markan kuukausituloilla kevennys olisi 228 markkaa kuukaudessa ja 32 000 markan tuloilla 331 markkaa. Veroasteen lasku eri tuloluokissa vaihtelisi näiden laskelmien mukaan 1,1 ja 1,3 prosentin välillä.
Alin porras poistuu
Valtionverotuksessa asteikon alin porras poistetaan ja verotettavan tulon alaraja nousee 66 000 markkaan. Muiden veroluokkien marginaaliveroprosentteja alennetaan 1,0 prosenttiyksiköllä. Ylimmällä portaalla alennus on 0,5 prosenttiyksikköä. Varallisuusveroasteikko pysyy ennallaan.
Alimpaan portaan poistamisesta hyötyvät myös pientä eläkettä saavat. On arvioitu, että esimerkiksi 5 500 markan työeläkkeellä käteen jäisi vuodessa 1 300 markkaa nykyistä enemmän.
Veroasteikon alentamisen lisäksi eläketuloisten verotusta esitetään kevennettäväksi jatkamalla eläketuloista maksettavan ylimääräisen sairausvakuutusmaksun alentamista.
Kotitaloustyön verovähennysoikeus ulotetaan koko maahan. Vähennys voidaan tehdä myös kunnallisverosta. Hallitus uskoo, että veronkevennyksillä parannetaan työn kannattavuutta, alennetaan rakenteellista työttömyyttä ja tuetaan palkkamalttia.
Hallitus korostaa talousarvioesityksessään, että verokevennysten suhdannepoliittinen riski liittyy nyt ennen muuta työmarkkinoihin ja palkkakehitykseen. Hallituksen mielestä periaatteessa kevennyksiä pitäisi vastustaa.
Hallitus lähtee kuitenkin siitä, että työllisyyden suotuisa kehitys voi jatkua ilman palkkojen nousuvauhdin kiihtymistä. Edellytyksenä on, että työmarkkinoiden toimivuutta parannetaan.
STT-MH
4.9.2000
