Työttömiä houkutellaan koulutukseen tukiporkkanoilla
Työttömyyttä pyritään ensi vuonna vähentämään tehostamalla pahimmin syrjäytyneiden saamista työvoimakoulutuksen piiriin.Aktiivisen työvoimapolitiikan uusin ase on ns. kuntouttava työtoiminta, johon osallistuville myönnetään työmarkkinatukea tai toimeentulotukea, matkakorvausta sekä ylläpitokorvausta tai kannustinlisää. Työtoimintaan osallistuville maksetaan työmarkkinatuki täysimääräisenä ilman tarveharkintaa.
Kyseessä ei välttämättä ole selkeästi työ tai koulutus vaan myös "työtoiminta", jolla huonokuntoisimpia viritellään työkuntoisiksi. Se toteutetaankin työministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä. Työ- ja sosiaaliviranomaiset pohtivat yhdessä mitä apua asiakas eniten tarvitsee.
Alle 25-vuotiaille tukityö merkitsee porkkanan sijasta myös keppiä, sillä kieltäytymisestä voidaan toimeentulotukea leikata.
Tukea saa jatkossa suurempi joukko
Kuntouttava työllistämien käynnistyy syyskuun alussa 2001 ja sen järjestäminen on kuntien vastuulla. Valtio korvaa siitä 50 markkaa päivältä kuntoutettavaa kohti. Suuruusluokaltaan työministeriön määrärahat ovat 13 miljoonaa markkaa kuntoutettavien ylläpitokorvauksiin ja kahdeksan miljoonaa harkinnanvaraisiin matka-avustuksiin.
Muutokset eivät ole rahallisesti suuria, esimerkiksi majoitus- ja ylläpitokorvaukset pysyvät 30 markassa päivältä. Tukea saavien joukko sen sijaan laajenee. Korvauksiin on jatkossa oikeus myös niillä, jotka saavat vähennettyä koulutustukea tai soviteltua tai vähennettyä työmarkkinatukea.
Työmarkkinatukea saavat työttömät saavat harkinnanvaraista matka-avustusta työllistyessään työssäkäyntialueen ulkopuolella. Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat 122 markasta 126 markkaan.
Syksyllä tulossa isoja ratkaisuja
Suuria työelämää koskevia kysymyksiä on jätetty työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen keskinäisiin neuvotteluihin.
Syyskuun puolessa välissä on tarkoitus ratkaista osa-aikaeläkkeelle pääsyn ehtojen mahdollinen kiristäminen ja työttömyyspäivärahan porrastaminen. Ensiksi mainitulla on tarkoitus saada ihmiset pysymään pidempään työelämässä. Jälkimmäisellä haluttaisiin vauhdittaa työttömien haluja etsiä töitä.
Työllistämispolitiikkaan ole tulossa merkittäviä mullistuksia. Työministeriö noudattaa aikaisempia linjauksiaan ikääntyneiden, syrjäytyneiden ja nuorten työllistämiseksi. Etenkin 55-59-vuotiaita pyritään aktiivisesti työllistämään tai kouluttamaan.
Työvoimapolitiikan toimeenpanoon käytetään 9,5 miljardia markkaa, mikä on hieman vähemmän kuin tänä vuonna. Työtöntä kohti rahat kuitenkin lisääntyvät, koska työttömiä on nyt vähemmän.
Kritiikkiä työmarkkinajärjestöissä on aiheuttanut työvoimakoulutuksen määrärahojen supistuminen. Myös vuoden vaihteessa päättyvän vuorotteluvapaajärjestelmän jatko jää tupo-pöytään. Näillä näkymillä vuorotteluvapaalle pääsevät enää vain tämän vuoden puolella hyväksytyt.
Kotityön tuki koko maahan
Työministeriön osalta budjettiesitys sisältää myös kotityön tukijärjestelmän jatkamisen siten, että palveluja ostavat kotitaloudet voivat vähentää kustannukset ensi vuonna koko maassa. Pienituloisia hyödyttää se, että vähennyksen voi tehdä myös kunnallisverotuksesta.
Pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja paluumuuttajien vastaanottoon varatut määrärahat vähenevät tämänvuotisesta 28 miljoonalla markalla. Suomeen vastaanotettavien kiintiöpakolaisten määrä nousee nykyisestä 700:sta 750:een vuodessa.
STT-MH
4.9.2000
