Uhka palkkojen kilpajuoksusta huolestuttaa hallitusta
Budjetti tuo edellisvuosia suuremmat veronkevennykset
Huoli palkkojen hallitsemattomasta noususta kiusaa maan hallitusta, jonka esitys valtion ensi vuoden talousarvioksi annettiin maanantaina eduskunnalle.
Hallituksen mielestä suurin kotoperäinen riski talouden vakaalle kehitykselle liittyy juuri "työmarkkinoiden kapeikkoihin ja niiden aiheuttamiin palkkapaineisiin".
Epävarmuus tulevasta palkkakehityksestä käy ilmi myös, kun budjettiesityksessä arvioidaan ensi vuonna tulevien veronkevennysten vaikutuksia: suhdannepoliittinen riski liittyy ennen muuta työmarkkinoihin ja palkkakehitykseen.
Veronkevennykset lisäävät ostovoimaa ja kysyntää ja sitä kautta tuotantoa ja työllisyyttä, ja tämä voi kiihdyttää palkkojen nousua. Hallituksen mielestä tällainen kehitys estetään parantamalla työmarkkinoiden toimivuutta.
Hallitus näkee asian myös niin, että veronkevennykset mahdollistavat matalat palkankorotukset, koska ostovoima kasvaa muutenkin hyvin.
Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen oli myös valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) mielessä, kun hän kesällä esitti ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja osa-aikaeläkkeen tekemistä vähemmän houkuttelevaksi.
Niinistön avaus kimpaannutti palkansaajajärjestöt ja kiista-asiat siirrettiin budjettineuvotteluissa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisiin työryhmiin.
Eduskunnassa
tiistaina
Niinistö esittelee Paavo Lipposen (sd.) kakkoshallituksen toisen budjettiesityksen eduskunnalle tiistaina. Eduskunta aloittaa keskustelun budjetista siitä viikon kuluttua.
Budjettiesitys ei sisällä enää suuria uutisia. Sen pääkohdat julkistettiin jo elokuussa hallituksen budjettiriihen jälkeen. Heinäkuussa julkistettu valtiovarainministeriön ehdotus oli jo pitkälti osoittanut suunnan.
Valtion eri hallinnonalojen menot nousevat ensi vuonna yhteensä 196,6 miljardiin markkaan, mistä valtion velkojen korkoihin kuluu 24,4 miljardia. Muiden menojen päälle tulevat vielä valtionvelan lyhentämiseen varatut vajaat 13 miljardia.
Verotus
kevenee
Kansalaisille budjettiesitys tuo totuttua suuremmat, yhteensä 6,4 miljardin markan veronkevennykset. Inflaatiotarkistuksen osuutta siitä on 1,35 miljardia. Palkansaajan verotus kevenee keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä.
Valtionverotuksessa asteikon alin porras poistetaan ja verotettavan tulon alaraja nousee 66 000 markkaan. Asteikon prosentteja alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä paitsi ylintä, jossa alennus on puolet siitä.
Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys nousee 20 prosentista 35 prosenttiin palkka- tai yrittäjätulosta.
Enimmäismäärä pysyy 9 800 markassa. Tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärä nousee 2 700 markkaan ja se myönnetään kaikille täysimääräisenä, jos vain verotettavaa tuloa on kertynyt sen verran.
Eläkeläisten korotettu sairausvakuutusmaksu alenee 0,3 prosenttiyksikköä. Kansaneläkkeisiin vuonna 2002 tulossa ollut tasokorotus aikaistetaan ensi vuoden kesäkuuhun.
Hammashuolto
paranee
Budjettiesityksen huomiota herättänein ja yksi harvoista etuuksien parannuksista on yhteiskunnan tukeman hammashuollon laajentaminen. Tuesta pääsevät osalliseksi vuonna 1946 ja sen jälkeen syntyneet, kun vuosiraja on nyt 1956.
Uudistus toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti "kustannusneutraalisti", mikä merkitsee sitä, että eräitä muita etuuksia leikataan vastaavasti.
Ensi elokuussa uudistuu työssä olevien omaehtoisen koulutuksen tukeminen. Vähintään kymmenen vuotta työelämässä ollut voi hakea ammatillisia opintoja varten aikuiskoulutustukea, jonka suuruus on 80 prosenttia saajan työttömyyspäivärahasta.
Työvoimahallinnossa jatketaan työttömien patistelua työnhakuun. Työssäkäyntiä oman alueen ulkopuolella aletaan tukea harkinnanvaraisilla matka-avustuksilla.
Työttömiksi jääneitä ja ns. eläkeputkessa olevia 55-59-vuotiaita pyritään aktiivisesti työllistämään tai kouluttamaan. Vaikeimmin työllistettäville pitkäaikaistyöttömille tarjotaan ns. kuntouttavaa työtoimintaa.
Leikkaus kotimaan
hankintoihin
Leikkausten kohteeksi hallituksen budjettiesityksessä ovat joutuneet muun muassa puolustusmateriaalihankinnat. Puolustusministeriön mukaan vähennys kohdistuu pääosin kotimaiselta alan teollisuudelta tehtäviin hankintoihin.
Budjetin laadintaa helpotti kuntatalouden hyvänä jatkuva kehitys. Hallitus ja kuntien etujärjestö ovat kuitenkin eri mieltä siitä, mitä budjettiesitys kunnille merkitsee.
Hallituksen mielestä kunnat pääsevät selvästi plussan puolelle, kun Kuntaliiton mielestä budjetin kokonaisvaikutus on lievästi negatiivinen.
Bensaveroa ei alenneta
Valtiovarainministeri Niinistö ei lupaa
polttoaineverojen alentamista raakaöljyn korkean
hinnan vuoksi ainakaan nyt.
Niinistö sanoi budjettiesityksen
tiedotustilaisuudessa maanantaina, että hallitus
kyllä seuraa tilannetta hyvin tarkkaan. Mitään
uusia päätöksiä hän ei kuitenkaan ennakoinut.
Kun Niinistö heinäkuussa julkisti oman
ehdotuksensa budjetiksi, hän jätti vielä oven
raolleen polttoaineveron alennuksille, jos
raakaöljyn hinta ei laske tai euro vahvistu.
Niinistö myönsi maanantaina, että kumpaakaan ei
ole tapahtunut. Hän huomautti, että bensiiniä saa
nyt kuitenkin jopa tuntuvastikin halvemmalla kuin
kesäkuun alussa, jolloin oppositio vaati
veronalennuksia välikysymyksellään.
- Jo heinäkuussa alettiin olla siinä tilanteessa,
että bensiinin puolella oli itse asiassa vähintään
sen suuruinen keskimääräinen hinnanalennus, kuin
mitä välikysymyksessä vaadittiin. Siitä eivät
hinnat näyttäisi liikahtaneen ylöspäin.
Niinistö tuntui luottavan siihen, että budjetin
veronalennukset tasoittavat tietä tuloratkaisulle
ja että asia ymmärretään sopimuspöydissä.
Valtiovarainministeri asetteli sanansa
silmiinpistävän sovinnollisesti, kun puheeksi tuli
eduskunnan mahdollinen halu sormeilla
hallituksen esitystä.
- Olisi tietysti toivottavaa, että jos eduskunta
asettaa toisella tavalla painopisteitä, niin
loppusumma ei kovin merkittävästi kasvaisi.
- Uskon, että eduskunnassa tiedetään hyvin, ettei
finanssipolitiikassa ole tällä hetkellä kovin paljon
liikkumavaraa. Minulla on täysi luottamus, että
tämä asia ymmärretään.
Budjettiesityksen menojen loppusumma ylittää
2,8 miljardilla keväisen kehyspäätöksen. Niinistön
mukaan budjetti on kuitenkin finanssipolitiikkaa
selvästi sillä tavalla kiristävä, että tuloja kerätään
enemmän kuin menoja on.
STT-IA
4.9.2000
Politiikka -sivulle
|