Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Halonen: EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka eivät syrjäytä NATO:a



Tasavallan presidentti Tarja Halonen suhtautuu epäillen ennustuksiin joiden mukaan EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja kriisinhallintakyvyn kehittäminen voisivat syrjäyttää NATO:n. Hän arvelee EU:n ja NATO:n pikemminkin kehittävän yhteistyötään kriisinhallinnan alalla.


Halonen esitti käsityksensä torstaina Paasikivi-seurassa pitämässään laajassa Urho Kekkonen -luennossa.

Halonen korosti Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisen olevan Suomen etujen mukaista.

- Ydinasia on jäsenmaiden halu tehdä yhdessä päätöksiä ja myös aidosti sitoutua niihin. Unionin vahvuus syntyy siitä, että omat kansalliset kokemukset ja myönteiset tavoitteet yhdistetään osaksi koko unionin politiikkaa, jolloin vaikutusmomentti on moninkertainen, Halonen sanoi.

Hän muistutti Amsterdamin sopimuksen keskeisenä tavoitteena olleen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehostaminen. Sopimuksessa tuotiin esille uusia välineitä: korkea edustaja, suunnittelu- ja varhaisvaroitusyksikkö, yhteiset strategiat ja kriisinhallintakyvyn kehittäminen.

- Näiden osalta työ on edistynyt ja konkreettisia tuloksia on saavutettu vähitellen, Halonen mainitsi.

Presidentti palautti mieliin EU:n kriisinhallintakyvyn eteen tehdyn työn, erityisesti sotilaallisen kriisinhallintakyvyn kehittämisen.

- Helsingin huippukokouksen päätösten mukaisesti jäsenmaat ovat identifioineet joukkoja, joita voitaisiin käyttää EU:n kriisinhallintaoperaatioissa. Suomi on alustavasti tarjoamassa 1 500 rauhanturvaajaa käytettäväksi tällaisissa operaatioissa, Halonen kertasi.

Presidentti korosti, ettei sotilaallinen kriisinhallinta sinällään ratkaise kriisejä, mutta sillä voidaan parhaimmillaan tukea poliittisen ratkaisun löytymistä.

- Kriisien syyt ovat pääosin poliittisia, joten ratkaisujenkin tulee olla poliittisia. Haluan tässäkin yhteydessä korostaa siviilikriisinhallinnan kehittämisen ensisijaisuutta sotilaalliseen kriisinhallintaan verrattuna. Kriisejä voidaan ehkäistä ja ratkaista demokratian edistämisellä, ihmisoikeuksien kunnioittamisella sekä oikeusvaltioperiaatteen toteuttamisella, Halonen sanoi

Hän viittasi esimerkkeinä toimivaan koululaitokseen, luotettavaan oikeuslaitokseen sekä hyvään poliisi- ja pelastustoimeen sekä toimivaan talouteen


NATOn kriisinhallintatehtävä korostuu

Halonen katsoi NATO:n myös muuttuneen EU:n kehityksen ja laajentumisen rinnalla - vaikkakin erillisenä prosessina. NATO:n jäsenmaathan ovat korostaneet liittokunnan kriisinhallintehtävää, yhteisen puolustuksen jäädessä vähemmän näkyvään rooliin.

- On kuitenkin muistettava, että Washingtonin huippukokouksen päätösten mukaan yhteinen puolustus säilyy NATO:n ydintehtävänä. Jäsenmaat haluavat ymmärrettävästi pitää kiinni tästä, Halonen teroitti.

- Suhtaudun epäillen ennustuksiin siitä, että EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja kriisinhallintakyvyn kehittäminen voisivat syrjäyttää NATO:n. Euroopan unionia ei kehitetä kollektiivisen puolustuksen järjestöksi. Pikemminkin EU ja NATO tulevat kehittämään yhteistyötään kriisinhallinnan alalla, hän maalaili tulevaisuutta.


EU:n laajeneminen tukee vakautta

Merkittävimpänä Euroopan vakautta ja turvallisuutta edistävistä tekijöistä Halonen pitää Euroopan unionin laajentumisprosessia. Laajentuminen voi tuottaa hänen mielestään vakautta ja turvallisuutta sekä vaurautta ja sosiaalista kehitystä.

- Se luo edellytykset kattavalle poliittiselle ja taloudelliselle yhteistyölle maanosassamme. Se antaa eurooppalaisille mahdollisuuden pärjätä aikaisempaa paremmin myös globaalissa kamppailussa, presidentti arvioi.

Hän sanoi EU:n olevan avoinna kaikille eurooppalaisille valtioille, jotka jakavat samat arvot ja periaatteet ja jotka ovat valmiita täyttämään jäsenyyden asettamat vaatimukset.


Sapiskaa Venäjä-politiikan puuttumiseen vihjailleille

Halonen uhrasi perusteellisesti aikaa myös Venäjän tilanteen arviointiin. Neuvostoliiton muutos Venäjäksi ja sen rajojen aukeaminen on presidentin mukaan koskettanut koko Eurooppaa, mutta erityisesti meitä suomalaisia.

- Olemme voineet huomattavasti laajentaa ja monipuolistaa yhteistyötämme. Valtiovallan ja talouselämän edustajien lisäksi kansalaisyhteiskuntiemme koko kirjo voi vapaasti rakentaa yhteyksiään.

Halonen luetteli joukon kanssakäymisen muotoja ja sanoi Suomen pystyneen laajentamaan heti uuden Venäjän alkutaipaleella suoria kontakteja Venäjän eri alueisiin. Vuonna 1992 allekirjoitettu lähialuesopimus on hänen mielestään toiminut hyvin ja avannut suorat suhteet Venäjän rajaläänien kanssa.

- Suomessa on viime aikoina keskusteltu osin nostalgiseen sävyyn Suomen ja Venäjän välisen erityissuhteen olemassaolosta ja jotkut ovat jopa huolissaan siitä, puuttuuko Suomelta nykyisin kansallinen Venäjä-politiikka.

- Aika on tänään toinen kuin Urho Kekkosen eläessä. Me tiesimme yleisesti ottaen loppujen lopuksi Neuvostoliitosta vähemmän kuin me tiedämme Venäjästä tänään. Mutta me uskoimme tietävämme enemmän Neuvostoliiton tulevasta kehityksestä kuin mitä uskallamme ennustaa Venäjän tulevaisuudesta, Halonen veisteli arvellen, että Suomen kansallinen Venäjä-strategia ehkä on vuosien kuluessa tullut niin itsestään selväksi, ettei sitä oikein tunnu olevan olemassakaan.


Kekkonen jätti monipuolisen perinnön

Urho Kekkosen elämäntyötä käsitelleessä puheensa osassa presidentti Halonen sanoi Kekkosen jättäneen monipuolisen perinnön.

- Hän oli monessa suhteessa sekä radikaali että viisas ihminen. Hänen ulkopoliittinen toimintansa kytkeytyi käytännössä ajanjaksoon, jolloin Neuvostoliitto nousi johtavaksi eurooppalaiseksi suurvallaksi ja Suomi sovittautui elämään tämän tosiasian kanssa, Halonen sanoi

Presidentin mukaan asialla on laajemmaltikin kansainvälistä mielenkiintoa, nimittäin, kuinka pieni kansa pystyy huolehtimaan eduistaan suurvaltapolitiikan puristuksissa.

- Kekkosen ja Suomen valitsema linja ei aina saanut täyttä ymmärrystä muissa maissa, mutta tänään ei enää puhuta suomettumisesta, vaan pikemminkin maamme menestystarinasta. Suomi on rakentanut itselleen kansainvälispoliittisesti aikaisempaa vahvempaa asemaa ja ollut myös lujittamassa koko Euroopan vakautta, hän katsoi.

Kekkonen oivalsi Halosen mukaan, että itsenäisen kehityksensä vaatimaa liikkumavaraa Suomi kykeni kasvattamaan vain kytkemällä oman turvallisuutensa osaksi koko maanosamme, koko maailman turvallisuutta.

- Menetelmäkseen hän valitsi yhteistyön ja peräänantamattoman ponnistelun uhkakuvien poistamiseksi Euroopassa ja varsinkin täällä pohjoisosassa. Mahdollisuuksien rajoissa laajemminkin maailmassa.

IKK
1.9.2000


Politiikka -sivulle