Verkkomainontaan uskotaan, verkkokauppa pettymys
Mainostajat aikovat lisätä panostustaan Internetiin. Suurinta kiinnostusta verkkomainontaan tunnetaan palvelualoilla, vähiten teollisuudessa. Tulokset käyvät ilmi Mainostajien liiton tämänvuotisesta Internet-barometristä.
Liiton touko-kesäkuussa tekemä tutkimus osoittaa, että
kokonaispanostuksia Internetiin aiotaan edelleen lisätä
sekä mediana että muussa liiketoiminnassa. Myös
verkkokaupankäynti kasvaa, vaikka sille asetettuja
tavoitteita ei ole aina tyydyttävässä määrin saavutettu.
- Internetin osuus mainosbudjetista on pysynyt kahden
prosentin tuntumassa, mutta välineen
vuorovaikutusmahdollisuuksia hyödynnetään monipuolisesti
entistä enemmän, toteaa Mainostajien Liiton toimitusjohtaja
Kristiina Suhonen.
Palvelutoimiala aikoo lisätä eniten Internetiin
sijoittamiaan markkoja. Tällä alalla saldoluku on 82.
Teollisuudessa saldoluku on pienin (61).
utkimuksesta
ilmenee myös, että jo ennestään paljon internetiin
sijoittaneet yritykset kasvattavat eniten panostuksiaan.
Barometri ei suoraan kerro markkamääräisestä kasvusta.
Keskimäärin yrityksen kokonaispanostus internetiin oli
kyselyn mukaan 418 000 markkaa vuodessa. Summasta ostetun
mediatilan osuus oli lähes 140 000 markkaa. Toteutus-,
suunnittelu- ja ylläpitokulut ovat siis vielä noin
kaksinkertaiset mediamarkkoihin verrattuna.
Verkkokaupan kulut eivät ole mukana luvuissa. Internetin
osuus mainosbudjetista ei ole merkittävästi kasvanut
edellisestä vuodesta, vaan se on yhä noin 2 prosenttia.
Verkkomainonta kasvussa
Vastaajista 82 prosenttia ilmoitti käyttävänsä Internetiä
mainosvälineenä. Toimialoittain tarkasteluna eroja ei juuri
ole.
Mainontaa verkossa aiotaan myös edelleen lisätä,
saldoluvuksi muodostui 63. Yleensä internetiä käytetään
tukimediana, mutta 41 prosenttia vastaajista ilmoittaa
käyttävänsä verkkoa myös päämediana ainakin jollakin
tuotteella tai palvelulla.
Internetin osuus mediabudjetista on keskimäärin 6 prosenttia.
Internetin osuutta mediamixissä aikoo kasvattaa 70
prosenttia vastaajista ja pienentää vain yksi prosentti.
Toimialoista palvelu lisää eniten verkkomedian käyttöä.
Tutkimuksen mukaan tällä hetkellä erilaisissa portaaleissa
on mukana 64 prosenttia vastanneista. Portaalien suosio
mainostajien keskuudessa kasvaa edelleen, sillä 62
prosenttia aikoo lisätä portaalien hyödyntämistä, kun
vähentämistä suunnittelee vain kaksi prosenttia.
Kolme
viidesosaa tekee verkkokauppaa
Internetbarometrin mukaan 60 prosenttia Mainostajien Liiton
jäsenyrityksistä käy kauppaa verkossa. Nykyisten
asiakkaiden palvelu on etusijalla, ja siihen panostetaan
jatkossakin.
Uusasiakashankinnassa verkkoa hyödynnetään toistaiseksi
vähemmän. Tätä osa-aluetta aiotaan kuitenkin kasvattaa
kuten e-kauppaa ylipäänsäkin. Siihen uskotaan, vaikka yli
60 prosenttia ilmoittaakin vielä, ettei verkkokaupankäynti
ole vastannut yrityksen sille asettamia tavoitteita.
Internetin mahdollistama kaksisuuntainen yhteydenpito
asiakkaisiin on hyödynnetty monipuolisesti. Yhdeksän
kymmenestä vastanneesta ilmoittaa käyttävänsä verkkoa
molemminpuoliseen kontaktiin. Tätä Internetin käyttötapaa
aiotaan myös tuntuvasti lisätä.
Kotisivut on jo lähes
jokaisessa mainostavassa yrityksessä, ja niiden
hyödyntämistä aiotaan edelleen tehostaa.
Kotisivuja päivitetään nykyään ahkerasti - pääosin
vähintään kuukausittain. Palvelualalla peräti 85
prosenttia vastanneista päivittää sivunsa vähintään
viikoittain. Hieman yli puolet vastaajista uudistaa
sivujensa koko ilmeen vuosittain tai useammin.
Niiltä, joiden www-sivut on tehnyt joku muu kuin yritys
itse, kysyttiin tekijänoikeuksien ja päivittämiseen
tarvittavien koodien siirrosta. Vain noin puolet on sopinut
tekijänoikeuden siirtymisestä kirjallisesti ja 66
prosenttia koodien siirrosta.
Kävijämääriä
tutkitaan
Eniten Internetistä tutkitaan kävijämääriä omilla sivuilla
(93 % vastanneista) sekä Internet-mainonnan tehoa (66 %).
Vain seitsemän prosenttia mainostajista ei tutki lainkaan
Internet-aktiviteettejansa.
Tutkimus on selvästi myös syventynyt pelkästä kävijämäärien
laskemisesta, nyt selvitetään lisäksi
asiakaskäyttäytymistä, -profiileja ja -tyytyväisyyttä sekä
sivujen käytettävyyttä.
Barometrissa kysyttiin myös, kokevatko mainostajat saavansa
riittävästi tietoa Internetistä mainostoimistoltaan,
mediatoimistoltaan ja medioilta.
Vain vajaa puolet ilmoitti
saavansa riittävästi tietoa mainostoimistoltaan (41 %) ja
mediatoimistoltaan (44 %). Puolet oli tyytyväinen medioilta
saamaansa tiedon määrään.
Verkkokauppa
jäänyt tavoitteesta
Internetistä kilpailuetua kertoo saavansa jo yli kaksi
kolmasosaa vastaajista ja yli puolella myös mainonta vastaa
tavoitteita.
Tänä vuonna kysytty verkkokaupankäynti sen sijaan on
osoittautunut pettymykseksi 64 prosentille sitä
käyttäneistä. Kaupankäyntiin verkossa kuitenkin uskotaan,
koska se on yksi niitä internetin käyttötapoja, joita
aiotaan eniten lisätä.
Kaikista vastaajista 80 prosentilla on Intranet joko
käytössä tai suunnitteilla. Ekstranetiä käyttää hieman yli
neljännes vastaajista ja lähes sama määrä suunnittelee
Ekstranetiä.
Pelkästään perinteisessä lehtimuodossa yrityksensä
asiakaslehden julkaisee vielä 62 prosenttia vastaajista.
Joka neljäs kuitenkin suunnittelee lehden viemistä
verkkoon. Sekä verkko- että paperiversion tekee runsas
neljännes, kahdella prosentilla lehti on vain verkossa.
Sähköpostitse toimitettavaa uutiskirjettä käytti noin joka
kymmenes ja yhtä moni aikoo sellaisen ottaa käyttöön vielä
tämän vuoden aikana.
Mainostajien Liiton Internet-barometriin vastasi touko-
kesäkuussa 162 liiton jäsenyritystä. Näiden yhteenlasketut
mainosbudjetit olivat noin 3,2 miljardia markkaa ja
kokonaispanostukset Internetiin 64,9 miljoonaa markkaa.
Vastaajista kauppaa edusti 31 prosenttia, teollisuutta 35 prosenttia,
palveluita 21 prosenttia ja moniala- ja muita yrityksiä 13 prosenttia.
Mainostajien Liitto on valtakunnallinen, mainontaa ostavien
yritysten ja yhteisöjen edunvalvoja. Jäsenyritykset (yli
400) edustavat kauppaa, teollisuutta palvelualoja sekä
julkisyhteisöjä. Niiden panostukset ovat yli 80 prosenttia
markkinointiviestinnän kokonaismarkkamäärästä Suomessa.
IKK
1.9.2000
Talous -sivulle
|