Verkkouutiset

Sisältö
Etusivu
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Verkkomainontaan uskotaan, verkkokauppa pettymys



Mainostajat aikovat lisätä panostustaan Internetiin. Suurinta kiinnostusta verkkomainontaan tunnetaan palvelualoilla, vähiten teollisuudessa. Tulokset käyvät ilmi Mainostajien liiton tämänvuotisesta Internet-barometristä.


Liiton touko-kesäkuussa tekemä tutkimus osoittaa, että kokonaispanostuksia Internetiin aiotaan edelleen lisätä sekä mediana että muussa liiketoiminnassa. Myös verkkokaupankäynti kasvaa, vaikka sille asetettuja tavoitteita ei ole aina tyydyttävässä määrin saavutettu.

- Internetin osuus mainosbudjetista on pysynyt kahden prosentin tuntumassa, mutta välineen vuorovaikutusmahdollisuuksia hyödynnetään monipuolisesti entistä enemmän, toteaa Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Kristiina Suhonen.

Palvelutoimiala aikoo lisätä eniten Internetiin sijoittamiaan markkoja. Tällä alalla saldoluku on 82. Teollisuudessa saldoluku on pienin (61).

utkimuksesta ilmenee myös, että jo ennestään paljon internetiin sijoittaneet yritykset kasvattavat eniten panostuksiaan. Barometri ei suoraan kerro markkamääräisestä kasvusta.

Keskimäärin yrityksen kokonaispanostus internetiin oli kyselyn mukaan 418 000 markkaa vuodessa. Summasta ostetun mediatilan osuus oli lähes 140 000 markkaa. Toteutus-, suunnittelu- ja ylläpitokulut ovat siis vielä noin kaksinkertaiset mediamarkkoihin verrattuna.

Verkkokaupan kulut eivät ole mukana luvuissa. Internetin osuus mainosbudjetista ei ole merkittävästi kasvanut edellisestä vuodesta, vaan se on yhä noin 2 prosenttia.


Verkkomainonta kasvussa

Vastaajista 82 prosenttia ilmoitti käyttävänsä Internetiä mainosvälineenä. Toimialoittain tarkasteluna eroja ei juuri ole.

Mainontaa verkossa aiotaan myös edelleen lisätä, saldoluvuksi muodostui 63. Yleensä internetiä käytetään tukimediana, mutta 41 prosenttia vastaajista ilmoittaa käyttävänsä verkkoa myös päämediana ainakin jollakin tuotteella tai palvelulla.

Internetin osuus mediabudjetista on keskimäärin 6 prosenttia. Internetin osuutta mediamixissä aikoo kasvattaa 70 prosenttia vastaajista ja pienentää vain yksi prosentti. Toimialoista palvelu lisää eniten verkkomedian käyttöä.

Tutkimuksen mukaan tällä hetkellä erilaisissa portaaleissa on mukana 64 prosenttia vastanneista. Portaalien suosio mainostajien keskuudessa kasvaa edelleen, sillä 62 prosenttia aikoo lisätä portaalien hyödyntämistä, kun vähentämistä suunnittelee vain kaksi prosenttia.


Kolme viidesosaa tekee verkkokauppaa

Internetbarometrin mukaan 60 prosenttia Mainostajien Liiton jäsenyrityksistä käy kauppaa verkossa. Nykyisten asiakkaiden palvelu on etusijalla, ja siihen panostetaan jatkossakin.

Uusasiakashankinnassa verkkoa hyödynnetään toistaiseksi vähemmän. Tätä osa-aluetta aiotaan kuitenkin kasvattaa kuten e-kauppaa ylipäänsäkin. Siihen uskotaan, vaikka yli 60 prosenttia ilmoittaakin vielä, ettei verkkokaupankäynti ole vastannut yrityksen sille asettamia tavoitteita.

Internetin mahdollistama kaksisuuntainen yhteydenpito asiakkaisiin on hyödynnetty monipuolisesti. Yhdeksän kymmenestä vastanneesta ilmoittaa käyttävänsä verkkoa molemminpuoliseen kontaktiin. Tätä Internetin käyttötapaa aiotaan myös tuntuvasti lisätä.

Kotisivut on jo lähes jokaisessa mainostavassa yrityksessä, ja niiden hyödyntämistä aiotaan edelleen tehostaa.

Kotisivuja päivitetään nykyään ahkerasti - pääosin vähintään kuukausittain. Palvelualalla peräti 85 prosenttia vastanneista päivittää sivunsa vähintään viikoittain. Hieman yli puolet vastaajista uudistaa sivujensa koko ilmeen vuosittain tai useammin.

Niiltä, joiden www-sivut on tehnyt joku muu kuin yritys itse, kysyttiin tekijänoikeuksien ja päivittämiseen tarvittavien koodien siirrosta. Vain noin puolet on sopinut tekijänoikeuden siirtymisestä kirjallisesti ja 66 prosenttia koodien siirrosta.


Kävijämääriä tutkitaan

Eniten Internetistä tutkitaan kävijämääriä omilla sivuilla (93 % vastanneista) sekä Internet-mainonnan tehoa (66 %). Vain seitsemän prosenttia mainostajista ei tutki lainkaan Internet-aktiviteettejansa.

Tutkimus on selvästi myös syventynyt pelkästä kävijämäärien laskemisesta, nyt selvitetään lisäksi asiakaskäyttäytymistä, -profiileja ja -tyytyväisyyttä sekä sivujen käytettävyyttä.

Barometrissa kysyttiin myös, kokevatko mainostajat saavansa riittävästi tietoa Internetistä mainostoimistoltaan, mediatoimistoltaan ja medioilta.

Vain vajaa puolet ilmoitti saavansa riittävästi tietoa mainostoimistoltaan (41 %) ja mediatoimistoltaan (44 %). Puolet oli tyytyväinen medioilta saamaansa tiedon määrään.


Verkkokauppa jäänyt tavoitteesta

Internetistä kilpailuetua kertoo saavansa jo yli kaksi kolmasosaa vastaajista ja yli puolella myös mainonta vastaa tavoitteita.

Tänä vuonna kysytty verkkokaupankäynti sen sijaan on osoittautunut pettymykseksi 64 prosentille sitä käyttäneistä. Kaupankäyntiin verkossa kuitenkin uskotaan, koska se on yksi niitä internetin käyttötapoja, joita aiotaan eniten lisätä.

Kaikista vastaajista 80 prosentilla on Intranet joko käytössä tai suunnitteilla. Ekstranetiä käyttää hieman yli neljännes vastaajista ja lähes sama määrä suunnittelee Ekstranetiä.

Pelkästään perinteisessä lehtimuodossa yrityksensä asiakaslehden julkaisee vielä 62 prosenttia vastaajista. Joka neljäs kuitenkin suunnittelee lehden viemistä verkkoon. Sekä verkko- että paperiversion tekee runsas neljännes, kahdella prosentilla lehti on vain verkossa.

Sähköpostitse toimitettavaa uutiskirjettä käytti noin joka kymmenes ja yhtä moni aikoo sellaisen ottaa käyttöön vielä tämän vuoden aikana.

Mainostajien Liiton Internet-barometriin vastasi touko- kesäkuussa 162 liiton jäsenyritystä. Näiden yhteenlasketut mainosbudjetit olivat noin 3,2 miljardia markkaa ja kokonaispanostukset Internetiin 64,9 miljoonaa markkaa.

Vastaajista kauppaa edusti 31 prosenttia, teollisuutta 35 prosenttia, palveluita 21 prosenttia ja moniala- ja muita yrityksiä 13 prosenttia.

Mainostajien Liitto on valtakunnallinen, mainontaa ostavien yritysten ja yhteisöjen edunvalvoja. Jäsenyritykset (yli 400) edustavat kauppaa, teollisuutta palvelualoja sekä julkisyhteisöjä. Niiden panostukset ovat yli 80 prosenttia markkinointiviestinnän kokonaismarkkamäärästä Suomessa.

IKK
1.9.2000


Talous -sivulle