Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Lipponen: Kekkosessa on totisesti arvostelemisen aihetta



Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) mielestä presidentti Urho Kekkonen oli suuri valtiomies sanan oikeassa merkityksessä. Samalla hänen näkemyksensä mukaan Kekkosessa on myös "totisesti arvostelemisen aihetta".


Lipponen ruoti varsin suorasukaisesti Kekkosen uraa Urho Kekkosen juhlaseminaarin avauspuheenvuorossa sunnuntaina Helsingissä. Monessa hän antoi kiitosta Kekkoselle.

- Hän (Kekkonen) tunnusti realiteetit mutta teki niiden avulla omaa politiikkaa. Suomi nousi hänen johdollaan eurooppalaiseksi vaikuttajaksi ja suurvaltasuhteiden kehittäjäksi, hän tiivisti.

Lipponen kiitti myös, että aktiivisen puolueettomuuspolitiikan tavoitteena oli Suomen kansainvälisen aseman vahvistaminen.

Hyvät idänsuhteet petasivat johdonmukaista integroitumista läntisten demokratioiden yhteistyöhön. EEC-vapaakauppasopimus on hänen mielestään Kekkosen opin toteuttamista parhaillaan.

- Suomi ei ollut lännen etuvartio eikä Neuvostoliiton välikappale. Kun läntiset kommentaattorit joissakin keskusteluissa - pienemmissä piireissä - heittivät yllemme epäilyksen varjon, en malttanut olla kysymättä, missä asianomaisten kotimaat olivat vuonna 1940, hän kertoi.

Suomettumiskeskustelu on Lipposen näkemyksen mukaan aiheellista, mutta kun puhutaan ulkopolitiikasta, voidaan kysyä, kumpi vei, kissa vai hiiri. Hän muistutti, että Suomi selviytyi voittajana kylmästä sodasta.


Nykyisen pääministerin toiminta kalpenee

Puhe sisälsi myös varsin voimakasta arvostelua. Puhuessaan Kekkosen menettelytavoista Lipponen viittasi professori Jukka Nevakiven näkemykseen: Kekkonen kulki usein rajamailla ja vain menestys pelasti hänet. Tämä antoi Lipposelle aiheen verrata Kekkosen tilannetta hänen omaan tilanteeseensa.

- En väitä, että valtakunnanoikeuden ovi olisi käynyt, mutta nykyisen pääministerin toiminta Itävalta-asiassa kalpenee pääministeri Kekkosen ulkopoliittisen omavaltaisuuden rinnalla.

Lipponen ei viitannut mihinkään erityiseen tapaukseen. Kommentti kuitenkin kohahdutti jonkin verran yleisöä.

Lipponen mainitsi, että Kekkosessa on totisesti arvostelemisen aihetta. Kekkosen omien loukkaantuneisuutta voisi lievittää, jos ymmärrettäisiin, että Kekkos-kritiikki kohdistuu paljolti myös hänen aikalaisiinsa.

Lipponen arvosteli, että ETYK:istä ja maailman muutoksesta huolimatta ulkopolitiikkaan luotiin Kekkosen aikana ylivarovaisuuden perinne. Hänen mielestään Kekkonen olisi voinut, jos olisi halunnut, viimeistään 1970-luvun puolivälissä lopettaa ulkopolitiikan ympärille kehittyneen sisäpoliittisen pelin.

- Kekkonen ei halunnut, mutta se johtui myös järjestelmästä itsestään, vanhan miehen palvonnasta.

Lipponen kertoi keväällä 1981 miettineensä, miten suhtautua Kekkosen toimintaan. Presidentti saattoi olla sairas, mutta niin kauan kuin hän oli virassa, oli mahdotonta ottaa sitä huomioon.
- Presidentti puuttui pääministerin ja hallituksen toimintaan tavalla, jota ei mitenkään voinut hyväksyä.

Lipponen näyttää myös vastaavan Juhani Suomen Kekkos-elämäkerran viimeisessä osassa esiin tuotuun näkemykseen.

- Jos Kekkonen masentui siitä, että pääministeri ei suostunut eroamaan, voi sitä vain valittaa. Vanhan miehen ympärille oli kehittynyt palvonta- ja vallankäyttöjärjestelmä, joka piti häntä virassa liian pitkään, hän huomautti.

STT-IA
3.9.2000


Politiikka -sivulle