Helsingin raitiovaunuilla sata vuotta sähköliikennettä
Helsingin raitiovaunut ovat kulkeneet sähköllä jo sata vuotta. Raitiovaunujen kulta-aikaa elettiin heti sotien jälkeen, jolloin niillä kulki ennätysvuonna 1945 peräti 150 miljoonaa matkustajaa. Sen jälkeen käyttöaste ehti romahtaa mm. kaupunkirakenteen muuttumisen ja bussiliikenteen kasvun myötä.Nyt tilanne on kääntymässä päinvastaiseksi. Viime vuosikymmenen alusta lähtien Helsingin raitioliikenteen matkustajamäärät ovat olleet jatkuvasti nousussa. Viime vuonna sähköisessä raitioliikenteessä oli jo 55 miljoonaa matkustajaa, ja kasvun uskotaan edelleen jatkuvan.
Raitiovaunuliikenteen kohtalonhetkiä elettiin vuonna 1960, jolloin Helsingin kaupunginvaltuuston käsiteltävänä oli liikenteen jatkuvuus. Valtuusto teki kuitenkin silloin oikean ratkaisun eli päätti säilyttää raitiovaunut.
Toisin ehti tapahtua muun muassa naapurimaassa Ruotsissa, jossa Tukholman kaupunki päätti lopettaa raitiovaunuilla liikennöinnin.
Raitiovaunuliikenne laajenee
- Helsingin silloinen päätös on osoittautunut oikeaksi. Esimerkiksi Tukholmassa on jo ehditty katua lopettamispäätöstä ja kaavailla raitiovaunujen palauttamista takaisin liikenteeseen, kertoo Helsingin kaupungin liikennelaitoksen toimitusjohtaja Martti Lund.
Raitiovaunu onkin Lundin mukaan eräs tärkeimpiä Helsingin symboleja. Liikennemuotona se on etenkin kantakaupungissa erittäin suosittu ja keskeinen. Nykyistä raitiotieliikennettä ollaan siksi edelleen laajentamassa.
Suunnitelmissa ovat mm. raitioliikenteen jatkaminen Vanhaan kaupunkiin ja uuden linjan perustaminen Ullanlinnan ja Ilmalan välille. Edelleen on kaavailtu liikennettä Jätkäsaareen ja Sompasaareen. Visiona ovat vielä Viikki ja Laajasalo.
Hevonen korvattiin sähköllä
Helsingissä kulki toki jo ennen vuosisadan vaihdetta raitiovaunuja. Hevosvetoisten vaunujen aika alkoi vuonna 1891. Ensimmäisiä linjoja oli Söörnääri-Kauppatori. Liikenne osoittautui kuitenkin kannattamattomaksi, ja linjat päätettiin sähköistää.
Raitiovaunujen sähköistämisen piti tapahtua vuodessa, mutta riita sähköaseman sijoituspaikasta ja hevosmiesten kouluttaminen "föörareiksi" vei kaksi vuotta.
Raitiotieyhtiölle piti rakentaa oma sähköasema, jottei sitä tarvitsisi ostaa yksityisiltä. Aseman paikaksi oli kaavailtu Tehtaankatua, mutta lopulta se rakennettiin Hakaniemeen nykyisen Arenatalon paikalle.
Sähköinen raitiotieliikenne pääsi näin alkamaan 4. syyskuuta 1900. Helsingin kaupungilta yhtiö alkoi saada virtaa vasta 1913 Suvilahden voimalasta.
Eri vaunutyyppien ja kehitysvaiheiden kautta raitioliikenne elää jälleen nousukautta. Kiskoliikenteellä on joukkoliikennesuunnitelmissa vankka sija vastakin.
Raitiovaunukalustoa uusitaan parhaillaan. Ensimmäiset matalalattiavaunut lähtivät liikenteeseen viime elokuussa. Kolmen vuoden kuluessa näitä vaunuja on liikenteessä jo 40.
Satavuotisjuhla maanantaina
Sähköisen raitioliikenteen satavuotisjuhlaa vietetään ensi maanantaina monin tavoin.
Vaunuparaati lähtee Koskelan varikolta Hakaniemen ja Kauppatorin kautta Töölön varikolle aamupäivällä. Mukana on viisi vaunua, joista vanhin 1930-luvulta. Matkustajia ei silloin oteta kyytiin.
Päivän aikana on yleisöllä on vapaa pääsy Raitioliikennemuseoon Töölössä kello 11-15. Muuten raitiovaunuissa liehuvat juhlaviirit.
Matkalippujen tarkastajat ja kuljettajat jakelevat makeisia ja historiaesitteitä. Eri ratikkalinjoilla kiertelee vielä PerformanceSircus viihdyttämässä matkustajia.
STT-IA
1.9.2000
