Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Urho Kekkonen löytyy verkosta, elämäntyö ei



Syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen pitkäaikaisimman presidentin Urho Kaleva Kekkosen syntymästä. Kekkosta on filmattu runsaasti ja hänestä on kirjoitettu palstakilometreittäin niin lehdissä kuin kirjallisuudessakin. Verkosta Kekkosen elämäntyöstä ei kuitenkaan toistaiseksi saa kattavaa läpileikkausta.


Kekkosen syntymän juhlavuosi huipentuu syyskuun 3. Helsingissä pidettäviin valtakunnallisiin juhlallisuuksiin. Niihin kuuluu osana juhlaseminaari, jonka alustajiksi ovat lupautuneet presidentti Mauno Koivisto, pääjohtaja Timo Relander ja professori Heikki A. Reenpää.

Presidentti Kekkoseen liittyviä näyttelyitä järjestetään muun muassa museoissa. Tällaisia ovat esimerkiksi Helsingin Meilahdessa sijaitsevan UKK-museon Kekkonen kotona -näyttely, Lahden historiallisen museon yhteistyössä UKK:n Arkistosäätiön ja Tamminiemen museon kanssa järjestämä, tosin päättymässä oleva näyttely "Kovat kaverit" UKK:sta ja Nikita Hrushtshevista sekä Kainuun Museon niin ikään päättymässä oleva näyttely.

Suomen valokuvataiteen museon sivuilla on museovieraana valokuvaaja Kalle Kultala Kekkos-kuvaotoksella.

Eri puolilla Suomea on järjestetty ja järjestetään esitelmätilaisuuksia. Kainuussa on Suomen ja Venäjän taloudellista yhteistyötä käsittelevä seminaari 1. syyskuuta. Seminaarin pääalustajana on pankinjohtaja Kalevi Sorsa.

Sarjaan kuuluvat myös Tampereen järjestetään UKK sanan- ja kynänkäyttäjänä -seminaari 4. syyskuuta, Sodankylän matkailuteemaan liittyvä tilaisuus ja Oulun UKK ja teknologia -seminaari sekä Pohjois-Karjalan kehitysaluepolitiikkaseminaari.

Lisäksi UKK-juhlavuoden merkeissä järjestetään eri puolilla maata näyttelyitä, seminaareja, tapahtumia kouluissa sekä konsertteja. Presidentti Kekkosen elämäntyötä käsitellään lukuisissa televisio- ja radio-ohjelmissa. Kustantajilta ilmestyy runsaasti aiheeseen liittyviä julkaisuja pitkin vuotta.

Opetushallitus kehottaa kouluja kiinnittämään huomiota juhlavuoteen. Tavoitteena on virittää oppilaiden kiinnostusta presidentti Urho Kekkosta ja hänen elämäntyötään kohtaan niin, että heille syntyy monipuolinen ja realistinen kuva presidentti Kekkosen elämästä ja toiminnasta sekä merkittävänä valtiomiehenä että ihmisenä.

Koulujen pääohjelmaksi on ajateltu muistitiedon kerääminen Urho Kekkosesta otsikolla "Mitä muistan Kekkosesta".


Kekkosella esiinnytään, Kekkonen ei esiinny

Verkosta ei helposti pysty hahmottamaan Kekkosen elämänkaarta ja -työtä, ei ainakaan yhteen kootusta aineistosta. Pikemminkin vaikuttaa siltä, että Kekkosen nimellä ratsastetaan mieluummin kuin hänen aikaansaannostensa esittelemisellä.

Kekkonen syntyi Pielavedellä Lepikon torpassa, joka on avoinna matkailijoille kesäaikana säännöllisesti, muulloin tilauksesta. Virtuaalisesti syntymäkotiin ei voi tutustua kuin ulkoa otetun valokuvan kautta. Sisätilat nähdäkseen on matkattava Pielavedelle.

Lapsuus- ja nuoruusvuosinaan Kekkonen asui mm. Kajaanissa. Kajaanin kaupungin sivuilta löytyykin kuva Kekkosen kodista. Kekkostalon kulmahuoneistossa tuleva presidentti asui vuoteen 1926 saakka. Talon seinässä on Matti Hynysen tekemä reliefi. Nykyisin talo on kaupungin virastokäytössä.

Kekkonen oli Kajaanin lyseon oppilas ja koulu omistaakin hänelle tilaa verkkosivuiltaan. Kekkosen isä toimi Kajaanissa metsätyönjohtajana ja Kainuussa vietetty jakso muodosti merkittävän osan Kekkosen elämänkaaressa, sillä hän suoritti oppikoulunsa ja hankki ensimmäiset työkokemuksensa Kajaanissa.

Koulun sivujen perusteella Kekkonen ei ollut mikään kuriin ja koulutyöhön sopeutuvainen mallioppilas koskaan. Seitsemännellä luokalla välinpitämättömyys koulutyötä kohtaan kostautuikin ja hänen oli käytävä luokka uudelleen.

Keväällä 1919 Kekkonen sai koulusta päästötodistuksen, joka äidin epäilyksistä huolimatta oli aivan kohtuullinen. Ylioppilaskokelaan arvosanat olivat kielissä vaatimattomat, mutta kuten aikaisempi kehitys oli antanut ounastella, tuli äidinkielessä laudatur. Lisäksi päästötodistuksessa oli täydet kympit historiassa, maantieteessä, suomen kielessä, kirkkohistoriassa ja voimistelussa.


Opiskelu ja poliittisen uran alku huonosti verkossa

Kekkosen opiskelu- ja urheiluvuosilta samoin kuin hänen varhaisimmilta poliitikkovuosiltakaan verkosta ei aineistoa juuri löydy. Jotakin kuitenkin.

Teknillisen korkeakoulun sivuilta löytyy Pohjois-Pohjalainen Kriminaaliklubi, jonka kokouksessa on perimätiedon mukaan joskus 1940-luvulla päätetty, että jos joku klubilainen joskus valitaan Suomen tasavallan presidentiksi, on hänen velvollisuutensa kutsua klubi luokseen saunomaan.

Sittemmin klubin ulkopuolellakin ansioitunut klubilainen Kekkonen kutsui 25 hengen klubi- poppoon Tamminiemeen lokakuussa 1966. Muistikuvat tuosta illasta ja sen tapahtumista kertoman mukaan vaihtelevat, mutta yksi on varma: klubilainen Kekkonen oli isäntänä.

Koska Kekkonen sittemmin valittiin uudelleen toimeensa, ja sääntönikkarit olivat sitä ennen älynneet kirjata tämän kutsumisvelvollisuuden sääntöihin, oli toinen käynti Tamminiemessä todellisuutta 20.4.1972.

Varhaisempien poliitikkovuosien harvoja esimerkkejä verkossa on Sukevan keskusvankilan historiikki, joka mainitsee oikeusministeri Urho Kekkosen asettaneen ns. Halmeen toimikunnan tutkimaan vankiloiden sisäistä järjestystä. Jupakka sai alkunsa vapautettujen poliittisten vankien kerrottua julkisuuteen kohtelustaan.

Kekkonen oli muun muassa urheilumies, korkeushyppääjä, ja järjestöjohtaja. Hän kirjoitutti nimensä urheilun järjestöhistoriaan, mutta oli myös suurten suomalaisten urheilijoiden, esimerkiksi Paavo Nurmen henkilökohtainen ystävä.

Hän oli ennen kaikkea myös voimakas keskustalainen. Se ei jää huomiotta keskustan historiassakaan, joka kertoo Kekkosen presidentiksi valintansa jälkeen puoluevaltuuskunnan kokouksessa esittämän aatteellisen ja järjestöllisen testamentin. Aiheesta löytyy myös filmi.

Kuten todettu on, Kekkonen oli juuriltaan savolainen, asuihan hän lapsuus- ja nuoruusvuosinaan eri puolilla Savoa; mm. Kuopiossa ja Iisalmella. Savon Sanomat on listannut savolaisia vaikuttajia yhteiskuntaelämän eri aloilta. Tässä suuressakaan joukossa Kekkonen ei ole vähäinen vaikuttaja.

Tampereen yliopiston promootiohistoria kertoo osaltaan Kekkosen elinaikanaan nauttimasta arvostuksesta. Yliopiston tiedekuntien yhteisessä promootiossa vuonna 1975 hänet vihittiin yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi.

Verkon käyttäjää ajatellen työläästi Kekkosen toiminnasta valtiomiehenä voi hahmottaa kuvaa vaikkapa toimittaja Pekka Hyvärisen vasta julkistetun Suomen mies-teoksen lähteistä ja julkaisemattomasta asiakirja-aineistosta.

Kustannusyhtiö Otava taas on avannut UKK-sivuston, missä esittellään valikoima teoksia UKK:n elämästä. Sivuilla esitellään hovihistorioitsija Juhani Suomen 8-osainen elämäkertasarja sekä Ari Uinon toimittama teossarja UKK omin sanoin.

Lyhyen tiivistelmän Kekkosesta voi lukea englanniksi joko Micrsoftin Encarta Onlinesta, joka kertoo lyhyen elämäkerran tai lapsille suunnatusta Lycoskidsin on line-tietosanakirjasta, joka kertoo Kekkosesta myös keskustalaisena vaikuttajana.

Kekkosen viimeisiä vaiheitakin verkossa on hyvin niukalti. Niistä esimerkkinä käyköön Ilta-Sanomien Kekkosen kuolemasta kertova uutinen.


Kirjoja, postimerkkejä, veistoksia

Kekkosen elämäntyötä on kunnioitettu taiteessa, mutta myös jyhkeämmin muistomerkein.

Kuusankosken kaupunginkirjaston Pegasos esittelee tiivistäen Kekkosen kirjallista tuotantoa ja Jyväskylän yliopiston kirjaston laatimassa laajassa kiellettyjen kirjojen luettelossa puolestaan kerrataan Lauantaiseuran kirjoittaman Tamminiemen pesänjakajat -teoksen saamasta vastaanotosta muun muassa Lahden kaupunginkirjastossa vuonna 1981.

Suuri Aika on Kajaanissa sijaitseva Urho Kekkosen muistomerkki. Se on espoolaisen kuvanveistäjä Pekka Kauhasen veistämä, kashdeksan metriä korkea veistos, joka on valettu pronssiin.

Veistos paljastettiin 3. syyskuuta 1990, jolloin oli kulunut 90 vuotta Kekkosen syntymästä. Veistos on ensimmäinen Suomen presidentille pystytetty valtakunnallinen muistomerkki, joka sijaitsee Helsingin ulkopuolella.

Postin sivuilta löytyy esimerkki Kekkosen kunniaksi tehdyistä postimerkeistä. Kekkonen oli suomalaisten postimerkkien kestosankari.
- Kun kirjeen päälle liimasi Urho Kekkosen, niin oli jonkin sortin Urho itsekin, posti mainostaa.

Löytyypä verkosta toinenkin Kekkosta esittelevä elokuva, nimittäin Jari Alakoskelan elokuva Kekkonen. Elokuvassa kuvataan vuotta 1956, jolloin vastavalittu tasavallan presidentti Kekkonen matkustaa maaseudulla, tietoisena valta-asemastaan.

Tehokkaatkin laitteet ja yhteydet omaavalta kotikatsojalta kuitenkin vaaditaan kärsivällisyyttä 60 megatavun latautumiseen.

Edellisiä jyhkeämpi Kekkosen kunniaksi tehty muistomerkki on Tampereelle Kekkosen 80-vuotispäivän syntymäpäivälahjaksi perustettu UKK-instituutti, joka edistää terveyttä tekemällä tieteellistä tutkimusta elintapojen vaikutuksista terveyteen, järjestämällä koulutusta ja tiedottamalla.

Kooltaan mittavin Kekkosen nimeä kantava monumentti kuitenkin on Travel in Finlandin ja Metsähallituksen sivuilla esiteltävä Urho Kekkosen kansallispuisto, 2 550 neliökilometrin laajuinen UKK-puisto, joka sijaitsee Sodankylän, Savukosken ja Inarin kuntien alueella ja on Suomen toiseksi suurin kansallispuisto.


Kaskuja ja jäynää

Kekkonen oli vallankäyttäjä ja muiden valtiaiden tapaan myös hän oli useiden tarinoiden ja kaskujen kohde. Verkosta saa kuitenkin hakemalla hakea myös häneen liittyvää tarina- tai kaskuperinnettä. Hajanaisia tarinoita löytyy sieltä, täältä.

Jyväskylän yliopiston opiskelijasivuilta voi tarkistaa, millaisia anagrammeja Suomen presidenttien, Kekkonen mukaan lukien, nimistä voidaan vääntää.

Tampereen yliopiston opiskelijasivuille puolestaan ovat Antipaavi ja Yliurhollah koonneet sivuston Suurelle Urho Kaleva Kekkoselle, Kaikkien Aikojen Ainoalle Todelliselle Presidentillemme.


Kaupallisuutta

Tietoverkoista löytyy havaintoja Kekkosesta myös yllättävistä yhteyksistä kuten Tivoli Seiterän ja Linnanmäen Vedenneitohallin historiasta tai Finnairin Helsingistä lähtevien Euroopan-lentojen business-luokan ruokalistoilta.

Yllättävää sen sijaan ei ole tieto Kekkosen sympatioista Helsingin yliopiston pohjoispohjalaista osakuntaa kohtaan. Siinä valossa ihmetystä herättääkin, ettei Kekkosen etunimeä kantava St. Urhon Pub mitenkään valaise nimensä historiaa, vaikka mainostaakin itseään yli 20 vuotta vanhana perinteisenä pubina.

Kekkonen oli kiistelty persoona, mutta hän oli myös perin juurin vaikuttaja, vieläpä pitkäaikainen vaikuttaja.

Siitä huolimatta hänen elämäntyöstään saa verkosta vain kalpean aavistuksen, toisin kuin vaikkapa yhdestä edeltäjistään Carl Gustaf Emil Mannerheimista, jolle omistetulta saitilta on kootusti luettavissa kaikki tietämisen arvoinen Marskista, kiitos Helsingin Suomalaisen Klubin ja yhteistyökumppaneiden.

Silmiinpistävää on, että suomalaisen arkistolaitoksenkaan linkkien joukossa ei ole linkkiä yksityiseen Urho Kekkosen Arkistoon.

ILPO KIURU
1.9.2000


Politiikka -sivulle