WWF:n tutkimus: Ilmastonmuutoksen vaikutukset hätkähdyttävät Suomessa
Ilmastonmuutos vaarantaa kolmasosan luontotyypeistä tämän vuosisadan loppuun mennessä ja aiheuttaa tiettyjen kasvi- ja eläinlajien sukupuuton, WWF:n uusi tutkimus osoittaa.Selvityksen mukaan Suomi on ilmastonmuutoksen keskeisessä vaikutusvyöhykkeessä. Suomen alkuperäisistä luontotyypeistä häviää jopa 68 prosenttia.
Lajeistamme yli kaksi prosenttia kuolee sukupuuttoon elinympäristön muutoksen ja siirtymistarpeen nopeuden takia.
WWF:n teettämä Global Warming and Terrestrial Biodiversity Decline -tutkimus julkaistiin keskiviikkona yhtä aikaa eri puolilla maailmaa, mm. Suomessa.
Tutkimuksen matemaattisten mallien perusteella Islanti, Viro, Kirgistan ja Suomi näyttävät menettävän yli 60 prosenttia nykyisistä luontotyypeistään.
Myös monet rannikoiden ja saarien lajit ovat vaarassa lämpenevien valtamerien, merenpinnan nousun ja levinneisyysaluemuutosten aiheuttaman yhteisvaikutuksen takia.
Raportin ennustukset pohjautuvat arvioon, jonka mukaan hiilidioksidin pitoisuudet ilmakehässä kaksinkertaistuvat tämän vuosisadan aikana esiteollisen ajan pitoisuuksiin verrattuna. Eräät tutkimukset kuitenkin ennustavat hiilidioksidipitoisuuksien kolminkertaistumista vuoteen 2100 mennessä.
Tässä tapauksessa vaikutukset olisivat vielä dramaattisemmat. Oletettujen muutosten ajankohtaa on kuitenkin vaikea ennustaa. Tutkijoiden mukaan lajien häviäminen saattaa tapahtua nopeastikin, mutta sen sijaan on vaikea ennustaa, mitä "tyhjille" alueille tulee tilalle ja kuinka nopeasti.
- Kun ilmastonmuutos etenee, kasveihin ja eläimiin kohdistuu paine siirtyä suotuisille elinalueille. Jotkut lajit eivät pysty siirtymään tarpeeksi nopeasti. Vaikutukset Suomessa ovat erityisesti tuntuvat, sillä ilmaston lämmetessä vesistömme ja rakennettu ympäristö vaikeuttavat lajien ja elintyyppien siirtymistä pohjoisemmaksi, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo.
Suomessa vaaravyöhykkeessä ovat ensimmäisiksi tunturi-Lapin ja Kuusamon rotkolaaksojen kasvilajit.
Suurimmassa vaarassa ovat lajit, jotka ovat harvinaisia tai elävät eristäytyneillä tai sirpaloituneilla alueilla.
Suomen eläinlajeista ilmastonmuutoksesta kärsivät mm. naali, tunturikiuru ja herhiläinen ja kasvilajeista mm. jääleinikki, kurjentatar ja napahärkki.
Perhoset siirtyvät pohjoisemmille alueille koko Euroopassa, ja arktisten alueiden nisäkkäät, kuten jääkarhut, kärsivät vähentyneen jään ja lämmenneen tundran vaikutuksista.
Koska ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa ovat tutkimuksen mukaan näin huomattavat, WWF:n mukaan asiaa on tutkittava Suomessa edelleen.
"Kohtalonhetki marraskuussa Haagissa"
WWF pitää myös raporttia jälleen yhtenä osoituksena siitä, että ilmastosopimusta koskevissa neuvotteluissa on aika siirtyä keplottelusta tositoimiin.
WWF muistuttaa, että Kioton sopimus on vain ensi askel kohti YK:n ilmastosopimuksen päämäärää, jonka mukaan on kyettävä pysäyttämään "ihmisen vaarallinen vaikutus" ilmastoon.
Jos kansainvälinen yhteisö ei kykene tukkimaan huippukokouksessa Haagissa marraskuussa Kioton pöytäkirjan porsaanreikiä ja päättämään sopimuksen voimaantulon aikataulusta, pohja on pudonnut koko YK:n ilmastosopimukselta, WWF:stä todetaan.
Sopimuksen ongelmallisin porsaanreikä on ns. nielut.
- Mikäli normaalista tai metsätalouden sivutuotoksena tapahtuvasta metsän uudistumisesta saa hyvitystä,
esimerkiksi USA ja Kanada voivat unohtaa toimet todellisiksi päästövähennyksiksi, WWF:n viestintäpäällikkö ja
ilmastokoordinaattori Päivi Rosqvist sanoo.
- WWF vastustaa myös ehdottomasti nielujen liittämistä puhtaan kehityksen mekanismeihin, koska tämä voi vaikuttaa kielteisesti luonnon monimuotoisuuteen, Rosqvist jatkaa.
- Puhtaan kehityksen mekanismeista on tehtävä täydellinen poissulkeva "positiivinen lista" eli on lueteltava hyväksyttävät mekanismit. Tähän listaan tulee kuulua uusiutuva energia sekä energiatehokkuutta edistävä teknologia.
- Positiivisen listan hankkeita tulee alkaa edistää jo nyt ennen sopimuksen varsinaista voimaantuloa, Rosqvist vaatii.
IA
1.9.2000
