Bensiinin hinnannousu ja autoverotus hämmentävät autoilijoita
Autoliiton toimitusjohtaja Nieminen: Suomen sopeuduttava autoveron alennuksiin
Bensiinin raju hinnannousu ei ainakaan
vielä ole näkynyt yksityisautoilun vähenemisenä. Samaan aikaan, kun
käydään keskustelua bensiinin mahdollisista veronalennuksista,
puidaan myös monien mielestä kohtuuttoman korkeaa autoveroa.
Autoliiton toimitusjohtajan, Pasi Niemisen, mielestä
Suomen
pitäisi vähin erin alkaa laskea autoveroaan
yleiseurooppalaiselle tasolle.
Suomen autokanta on tällä hetkellä jatkuvassa kasvussa ja
viime vuosi oli
uusien autojen myynnin osalta verraten hyvä. Vuosien
1997-2005 aikana
henkilöautokannan Suomessa on arvioitu kasvavan n. 16
prosenttia.
Samalla
ajanjaksolla Euroopan suurissa automaissa kasvu on ollut
vain muutaman
prosentin luokkaa. Niissä autokannan kasvu on kuitenkin
ollut tasaisempaa
kuin Suomessa.
Autokaupan näkymät tällä hetkellä hyvät
Viime vuosi oli autokaupassa kuudes perättäinen kasvun
vuosi. Vuonna 1999
Suomessa ensirekisteröitiin henkilöautoja 136 324
kappaletta. Edellisen
vuoden lukema oli 125 751.
Kasvun merkit ovat selvät, koska edellisen kerran
130 000 rekisteröidyn henkilöauton raja ylittyi vuonna 1990.
Kaikkien
aikojen rekisteröintiennätys on kymmenen vuoden takaa,
jolloin uusia
henkilöautoja rekisteröitiin 177 600.
Kaikki ajoneuvot mukaanlukien ensirekisteröintejä tehtiin
209 170, kun
vuonna 1998 vastaava luku oli 194 840.
Autokauppiaiden kasvuennusteet ovat positiivisia, ja
automyynnin uskotaan
tänä vuonna yltävän ainakin 140 000 myytyyn henkilöautoon.
Vaikka kuluva
vuosi on alkanut automyyjien kannalta lupaavasti on
huomioitavaa, että viime
vuoden lopulla myynnissä tapahtui selvä notkahdus.
Joulukuussa automyynti
oli neljänneksen heikompaa kuin edellisvuonna.
Yksinkertainen selitys
ilmiölle voi olla vuosituhannen vaihtuminen, joka on saanut
osan ostajista
siirtämään rekisteröinnin vuoteen 2000.
Suomalaisten suosikkimerkit ovat autokaupassa erottuneet
selvästi jo
vuosikausia. Viime vuoden eniten rekisteröidyt automerkit
olivat Opel, Ford,
Volkswagen, Toyota ja Nissan, joiden yhteinen osuus kaikista
ensirekisteröinneistä oli 52 prosenttia.
Myös tavara-autokauppa on talouskasvun myötä piristynyt,
mutta kasvu on
henkilöautopuoleen verrattuna huomattavasti maltillisempaa.
Yleinen
kustannustason kohoaminen on viime aikoina vaikeuttanut
kannattavaa
liiketoimintaa kuljetusalalla.
Viime vuoden 14 212 rekisteröityä
pakettiautoa on vain 1,4 prosenttia edellisvuotta enemmän,
kun
henkilöautomyynnin prosentuaalinen kasvu oli 7,4.
Kuorma-autojen
rekisteröinnit kasvoivat vuoteen 1998 verrattuna 3,7
prosentilla.
Yleinen kasvavaan autokauppaan liittyvä ilmiö on
liikenteessä olevan
autokannan keski-iän kääntyminen laskuun. Kuitenkin Suomessa
ajettiin viime
vuonna maanosan vanhimmilla autoilla ajoneuvojen keski-iän
ollessa 11,5
vuotta.
Ongelmallinen autovero
Suomalaisessa autokaupassa väliin kiivaanakin käynyt
autoverokeskustelu on
nyt saanut uutta pontta EU:n vaikuttaessa myös autokaupan
kuvioihin.
Suomen sitoutuessa EU:n yhteismarkkinoihin autokaupankin
pelisääntöjä olisi
yhdenmukaistettava. Autokaupalle on EU:n sisällä laadittu
omat asetuksensa,
mutta nykytilanne on Suomen kannalta ongelmallinen, koska
EU:n autokauppaa
koskevia ohjeita ei meillä pystytä noudattamaan
Suomen nykyinen autoverotuskäytäntö on kiusallinen etenkin
Kilpailuvirastolle, jolla on ohjeistus EU-integroitumisesta
koskien
autokauppaa.
Kilpailuvirasto on joutunut vastaanottamaan useita
valituksia liittyen
kuluttajan oikeuteen hankkia auto haluamastaan EU:n
jäsenvaltiosta.
Virastossa tiedetään, ettei EU:n asetusta
moottoriajoneuvojen myynnistä voida
nykykäytännössä noudattaa. Kilpailuvirasto jättikin lokakuun
puolivälissä
valtiovarainministeriölle esityksen autoveron muuttamisesta
arvonlisäveron
tapaan laskettavaksi suureeksi.
Tällä hetkellä tilanne on sekava, kun autoalalla odotetaan
myös KHO:n
ennakkopäätöstä liittyen käytettyjen autojen tuonnista
aiheutuneisiin
valituksiin. Verotuskuvioiden aiheuttaman kuluttajien
epävarmuuden on
pelätty heijastuvan autokauppaan.
- Verotusta joudutaan joka tapauksessa muuttamaan.
Mielestäni meillä pitäisi
olla selkeä linja, jolla autoveroa alennetaan asteittain
kohti
eurooppalaista tasoa, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi
Nieminen sanoo.
- Uuteen tilanteeseen autokaupassa joudutaan kuitenkin
sopeutumaan ja
helpottamaan verotusta. Suomi on valtiona sitoutunut
EU-ratkaisuihin koskien
myös autokauppaa, Nieminen toteaa.
- Kyse on siitä, että toisesta EU-maasta tuotaessa autossa
ei saisi olla
yhtään ylimääräistä veroa. Jos auton hinta on 100 000
markkaa, josta puolet
on veroa ja sen arvo laskee käytön myötä 50 000 markkaan,
veroa on silloin
25 000 markkaa. Mitään ylimääräisiä veroja ei autoa
tuotaessa saisi periä,
Nieminen selventää.
Niemisen mielestä käytettyjen autojen verotusta pohdittaessa
siihen olisi
yhdistettävä myös autoverotuksen kokonaisuudistus, joka
edellyttää
poliittista päätöstä.
Autoliitto huolissaan myös korkeasta polttoaineverosta
Autoveron ohella jatkuva bensiinin hintojen korotus on
kytketty
ensisijaisesti korkeaan polttoaineveroon. Bensan hinnan
nousu on suututtanut
autoilijoita, joiden etuja ajava Autoliitto on ottanut
asiaan vahvasti
kantaa.
Autoliitto vaatii polttoaineveron alentamista muistuttaen
bensiinin
litrahinnan nousseen lähes kaksi markkaa runsaan vuoden
aikana.
- Näistä korotuksista aiheutuu autoilevalle kotitaloudelle
vuositasolla
2500 - 3000 markan suuruinen lisälasku, Nieminen toteaa.
Syiksi polttoaineveron jatkuvalle nostolle on esitetty
raakaöljyn
hinnankorotuksia, jalostamoiden katteiden nousua ja
kilpailun kevenemistä
vähittäiskaupassa.
Tosiasia on, että viimeisen kymmenen vuoden aikana verojen
osuus on noussut
1,50 markasta yli 4,50 markkaan.
- Nyt valtio kerää veropolitiikallaan ahneesti tuloja,
kiihdyttää
inflaatiota ja syö palkankorotuksilla ja veronalennuksilla
saadut lisätulot.
Avoimessa taloudessa hinnat määräytyvät markkinoilla. Valtio
voi kuitenkin
vaikuttaa tilanteeseen muuttamalla verotusta. Enemmistö
Autoliiton kyselyyn
vastanneista kansanedustajista kannattaa verojen
alentamista, Nieminen
sanoo.
- Tieliikenteestä ja liikkumisesta kerättävät verot eivät
kohdistu
oikeudenmukaisesti. Autoa päivittäiseen työssäkäyntiin
tarvitsevien joukko
on kasvanut. Tutkimusten mukaan työmatkat ovat pidentyneet
ja merkittävä osa
suomalaisista asuu julkisen liikenteen tavoittamattomissa.
Omassa sarjassaan
painii autolla työtään tekevien joukko.
- Eri kansalaisryhmät kantavat epäoikeudenmukaisella tavalla
yhteisvastuuta.
Suomalaiset olosuhteet, joissa ilman autoa ei tule toimeen
rankaisevat
kansalaisia Euroopan korkeimpiin kuuluvalla verotuksella,
mikä ei ole
oikein, Nieminen jatkaa.
Autokauppa saa uusia muotoja
Verkkokaupan kasvu tulee lähivuosina muuttamaan myös
autokauppaa, kun
www-sivuista muodostuu yhä tärkeämpi osa automyynnin
kokonaisuutta.
Autokaupassa tapahtuu myös voimakasta keskittymistä. Samoin
kuin autojen
valmistajien määrä on 35 vuodessa pudonnut 65:stä
kahteentoista,
jälleenmyyjienkin määrä on jatkuvasti vähentynyt. Euroopan
noin sadastatuhannesta valtuutetusta jälleenmyyjästä on
arveltu jäävän jäljelle noin
puolet.
Suomessakin autokaupan rakenteet ovat muovautuneet ja myynti
keskittynyt.
Suomessa 30 suurinta jälleenmyyjää myy yli puolet kaikista
Suomessa
myydyistä autoista.
Vaikka kilpailu autokaupassa on kovaa, löytyy myös tuoreita
esimerkkejä
kotimaisen tuotteen pärjäämisestä markkinoilla. Oy Sisu Ab
voitti hiljattain
Tielaitoksen järjestämän, EU-käytännön mukaisen
tarjouskilpailun, jonka
perusteella yhtiö toimittaa Tielaitokselle 34 raskasta Sisu
E-monitoimiautoa
tienhoitoon.
MIKKO LAITINEN
10.3.2000
Kotimaa -sivulle
|