Aznarille povataan voittoa Espanjan vaaleissa

Pääministeri Jose Maria Aznarin arvellaan matkustavan hulppeat 23 000 kilometriä ennen kuin äänestysliput kolahtavat uurnaan. Aznarin keskustaoikeistolaisen Partido Popularin (PP) vaalitunnuskin on teemaan sopivasti "Matkalla eteenpäin".

Sosialistisen Partido Socialista Obrero Espanolin (PSOE) johtaja Joaquin Almunia aikoo pistää paremmaksi. Kun kampanjabussin matkamittariin on kertynyt vajaat 30 000 kilometriä, pitäisi äänestäjien kaikkialla Espanjassa olla selvillä siitä, että PSOE:n tunnus näissä vaaleissa on "Tulevaisuus".

Kahteen pääpuolueen reissulasseen verrattuna kommunistisen Izquierda Unida (IU) -puoleen johtaja Francisco Frutos on pelkkä aloittelija. Frutos iskostaa puolueen kampanjateemaa "Me olemme välttämättömiä" espanjalaisten mielii vain 9 000 kampanjakilometrin verran.

Ei vain voitto, vaan murskavoitto

Pääministeri Aznarin työtaakkaa helpottaa tosin se, että hänen tuskin tarvitsee vaalien jälkeen siivota työpöytäänsä.

Mielipidetiedustelut lupaavat nimittäin Aznarille runsaan 42 prosentin äänisaalista, kun taas sosialistien povataan jäävän vajaaseen 37 prosenttiin. IU:lle ennustetaan runsasta 9 prosenttia.

Mikäli gallupit pitävät kutinsa, olisi Aznarin voitto merkittävästi suurempi kuin vuoden 1996 ennätystiukoissa vaaleissa.

Silloin Aznar lopetti maata 14 vuotta hallinneen PSOE:n ja sen karismaattisen pääministerin Felipe Gonzalezin valtakauden keräämällä 38,9 prosenttia äänistä, kun sosialistit jäivät 37,5 prosenttiin.

PP:lla on tällä hetkellä 156 paikkaa Espanjan 350-paikkaisessa Cortesissa eli parlamentin alahuoneessa. Tämä ei riitä yksinkertaiseen enemmistöön.

Aznar onkin joutunut yleensä turvautumaan nationalistisen katalaanipuolueen Convergencia i Union (CiU) tukeen saadakseen lakiesitykset hyväksyttyä. Sillä on 16 parlamenttipaikkaa.

Aznarin tärkein tavoite tulevissa vaaleissa ei siis ole ainoastaan voitto, vaan riittävän suuri voitto, jotta puolue saavuttaisi enemmistöaseman parlamentissa. Muuten edessä voi jälleen olla usein kovin kimurantiksi osoittautunut yhteistyö CiU:n tai muiden paikallispuolueiden kanssa.

Talouskasvu auttaa Aznaria

Maalisvaalien voitto vaikuttaa sosialisteille melko vaikealta. Espanjan talous on hyvässä vedossa. Talous kasvoi viime vuonna 3,7 prosenttia ja Aznarin hallitus on ennustanut ainakin yhtä suurta kasvua myös tälle vuodelle. Tämä tekee työtä Aznarin hyväksi.

Ongelmiakin riittää. Espanjan työttömyys on edelleen korkea, yleinen terveydenhuolto on kehnolla tolalla ja rasismi nostaa päätään.

Maan eteläosissa on ollut laajoja rasistisia mellakoita sen jälkeen, kun häiriintynyt marokkolaisnuorukainen puukotti markkinoilla ostoksilla olleen espanjalaisnaisen kuoliaaksi.

Myös baskiseparatismi on jälleen nostamassa päätään. Baskien separatistijärjestön Etan pelätään iskevän vielä uudelleen ennen vaaleja. Vaaliaseeksi ETA:sta tuskin kuitenkaan valtakunnan politiikassa on, sillä molemmat pääpuolueet ovat tuominneet tiukasti sen terrorin.

Tosin maan suurimman päivälehden El Paisin poliittinen kommentaattori arveli taannoin, että Aznaria voidaan vaalikampanjan aikana syyttää siitä, että hänen hallituksensa ei ole toiminut tarpeeksi aktiivisesti neuvotteluyhteyden ylläpitämiseksi ETA:n kanssa.

PSOE:n vahvin valtti vaaleissa saattaa olla sen yhteistyö kommunistien kanssa. Vaikka vasemmistopuolueet ovat paikallistasolla aikaisemminkin olleet yhteistyössä, kyseessä on ensimmäinen kerta sitten sisällissodan, kun nämä kaksi puoluetta tekevät yhteistyötä valtakunnan tasolla.

Sen verran suhteissa kuitenkin edelleen on kitkaa, ettei varsinaista vaaliliittoa ole saatu aikaiseksi.

Espanjan parlamenttivaalit pidetään 12. maaliskuuta. Äänioikeutettuja on vajaat 40 miljoonaa. Vaalikausi kestää neljä vuotta. Samaan aikaan parlamenttivaalien kanssa käydään myös Andalusian paikallisvaalit, joissa on 7 miljoonaa äänioikeutettua.

Espanjan vaalien puoluejohtajat

Jose Maria Aznar (47)

Partido Popularin (PP) puoluejohtaja ja maan istuva pääministeri. Perustaa kampanjansa maan vahvistuvaan talouteen ja koviin otteisiin baskien separatistijärjestöä ETA:a vastaan. Ajaa verohelpotuksia ja on kiihdyttänyt valtion yritysten yksityistämistä. Valittiin Cortesiin ensimmäisen kerran 1982.

Aznaria pidetään yleisesti tehokkaana teknokraattina, jolta kuitenkin puuttuu innovatiivisuutta ja karismaa. Koulutukseltaan lakimies. Aznar on naimisissa ja hänellä on kolme lasta.

Joaquin Almunia (51)

Sosialistisen Partido Socialista Obrero Espanolin (PSOE) johtaja. Ollut puolueen johdossa vuodesta 1997, siitä lähtien kun puolueen pitkäaikainen johtaja Felipe Gonzalez luopui vallasta.

Almuniaa pidetään yleensä pelkkänä kulissijohtajana, sillä Gonzalez on edelleen hyvin aktiivinen puolueessa. Onnistui kuitenkin saamaan aikaan laajan vaaliyhteistyön kommunistisen Izquierda Unida (IU) -puoleen kanssa. Ensimmäistä kertaa ehdolla Cortesiin. Naimisissa ja kaksi lasta.

Francisco Frutos (61)

Kommunistisen Izquierda Unida (IU) -puolueen johtaja. Korvasi puolueen pitkäaikaisen johtajan Julio Anguitan viime vuonna, kun Anguita sai sydänkohtauksen.

Frutosta pidetään yleensä sovittelevampana johtajana kuin tulisieluista Anguitaa. Joutui Francon hallintokaudella useita kertoja vankilaan poliittisen vakaumuksensa takia.

Jordi Pujol (69)

Nationalistisen katalaanipuolueen Convergencia i Unionin (CiU) johtaja. On jo ennen vaaleja ilmoittanut selvästi, ettei pyri pääministeriksi. Espanjalaisen politiikan tunnetuin harmaa eminenssi, jonka vaikutusvalta saattaa olla jälleen tarpeen, jos PP ei saa tarvitsemaansa enemmistöä.

Valittiin Katalonian maakuntahallituksen johtoon marraskuussa jo viidennen perättäisen kerran. Oli Francon hallintokaudella vankilassa syytettynä katalaanien itsenäisyyspyrkimyksistä. Alunperin koulutukseltaan lääkäri. Naimisissa ja seitsemän lasta.

Jesus Gil (66)

Omaa sukunimeään kantavan (GIL) puolueen johtaja. Äärioikeistolainen populisti ja Marbellan kaupunginjohtaja. Myös madridilaisen Atletico Madrid -jalkapallojoukkueen presidentti.

Tällä hetkellä vapaalla vankilasta takuita vastaan, koska tutkimukset Marbellan kaupungin ja Atletico Madridin välisistä rahoitusepäselvyyksistä kesken. On antanut julkisuudessa Francoa ylistäviä lausuntoja.

Ollut vankilassa jo kerran aikaisemmin, koska hänen yhtiönsä rakentama rakennus romahti, tappaen 58 ihmistä. Franco armahti Gilin 1969.

Mario Conde (50)

Keskustasosialistisen Centro Democratica Socialistan (CDS) johtaja. Istui vankilassa kavalluksesta. Otti sen jälkeen johtoonsa henkitoreissaan olevan puolueen ja on vetänyt populistista kampanjaa.

Poliittisten vastustajien mukaan yrittää päästä Cortesiin ainoastaan saadakseen parlamentaarisen koskemattomuuden, jotta ei joutuisi syytetyksi Banesto-pankin romahdukseen johtaneista epäselvyyksistä.

STT-IA
10.3.2000

Ulkomaat -sivulle