Aznarille povataan voittoa Espanjan vaaleissa
Liikkuva puoluejohtaja ei sammaloidu. Näin tuntuvat tuumivan ainakin Espanjan pääpuolueiden johtajat, jotka matkustavat maata ristiin rastiin tekemässä vaalityötä sellaista tahtia, että maaliskuun 12. päivä pidettävien parlamenttivaalien jälkeen omalle kotiväellekin on syytä esittäytyä.
Pääministeri Jose Maria Aznarin arvellaan matkustavan
hulppeat 23 000 kilometriä ennen kuin äänestysliput kolahtavat
uurnaan. Aznarin keskustaoikeistolaisen Partido Popularin (PP)
vaalitunnuskin on teemaan sopivasti "Matkalla eteenpäin".
Sosialistisen Partido Socialista Obrero Espanolin (PSOE) johtaja
Joaquin Almunia aikoo pistää paremmaksi. Kun kampanjabussin
matkamittariin on kertynyt vajaat 30 000 kilometriä, pitäisi
äänestäjien kaikkialla Espanjassa olla selvillä siitä, että PSOE:n
tunnus näissä vaaleissa on "Tulevaisuus".
Kahteen pääpuolueen reissulasseen verrattuna kommunistisen
Izquierda Unida (IU) -puoleen johtaja Francisco Frutos on
pelkkä aloittelija. Frutos iskostaa puolueen kampanjateemaa
"Me olemme välttämättömiä" espanjalaisten mielii vain 9 000
kampanjakilometrin verran.
Ei vain voitto,
vaan murskavoitto
Pääministeri Aznarin työtaakkaa helpottaa tosin se, että hänen
tuskin tarvitsee vaalien jälkeen siivota työpöytäänsä.
Mielipidetiedustelut lupaavat nimittäin Aznarille runsaan 42
prosentin äänisaalista, kun taas sosialistien povataan jäävän
vajaaseen 37 prosenttiin. IU:lle ennustetaan runsasta 9
prosenttia.
Mikäli gallupit pitävät kutinsa, olisi Aznarin voitto merkittävästi
suurempi kuin vuoden 1996 ennätystiukoissa vaaleissa.
Silloin
Aznar lopetti maata 14 vuotta hallinneen PSOE:n ja sen
karismaattisen pääministerin Felipe Gonzalezin valtakauden
keräämällä 38,9 prosenttia äänistä, kun sosialistit jäivät 37,5
prosenttiin.
PP:lla on tällä hetkellä 156 paikkaa Espanjan 350-paikkaisessa
Cortesissa eli parlamentin alahuoneessa. Tämä ei riitä
yksinkertaiseen enemmistöön.
Aznar onkin joutunut yleensä
turvautumaan nationalistisen katalaanipuolueen Convergencia i
Union (CiU) tukeen saadakseen lakiesitykset hyväksyttyä. Sillä
on 16 parlamenttipaikkaa.
Aznarin tärkein tavoite tulevissa vaaleissa ei siis ole ainoastaan
voitto, vaan riittävän suuri voitto, jotta puolue saavuttaisi
enemmistöaseman parlamentissa. Muuten edessä voi jälleen
olla usein kovin kimurantiksi osoittautunut yhteistyö CiU:n tai
muiden paikallispuolueiden kanssa.
Talouskasvu auttaa
Aznaria
Maalisvaalien voitto vaikuttaa sosialisteille melko vaikealta.
Espanjan talous on hyvässä vedossa. Talous kasvoi viime
vuonna 3,7 prosenttia ja Aznarin hallitus on ennustanut ainakin
yhtä suurta kasvua myös tälle vuodelle. Tämä tekee työtä
Aznarin hyväksi.
Ongelmiakin riittää. Espanjan työttömyys on edelleen korkea,
yleinen terveydenhuolto on kehnolla tolalla ja rasismi nostaa
päätään.
Maan eteläosissa on ollut laajoja rasistisia mellakoita
sen jälkeen, kun häiriintynyt marokkolaisnuorukainen puukotti
markkinoilla ostoksilla olleen espanjalaisnaisen kuoliaaksi.
Myös baskiseparatismi on jälleen nostamassa päätään. Baskien
separatistijärjestön Etan pelätään iskevän vielä uudelleen
ennen vaaleja. Vaaliaseeksi ETA:sta tuskin kuitenkaan
valtakunnan politiikassa on, sillä molemmat pääpuolueet ovat
tuominneet tiukasti sen terrorin.
Tosin maan suurimman päivälehden El Paisin poliittinen
kommentaattori arveli taannoin, että Aznaria voidaan
vaalikampanjan aikana syyttää siitä, että hänen hallituksensa
ei ole toiminut tarpeeksi aktiivisesti neuvotteluyhteyden
ylläpitämiseksi ETA:n kanssa.
PSOE:n vahvin valtti vaaleissa saattaa olla sen yhteistyö
kommunistien kanssa. Vaikka vasemmistopuolueet ovat
paikallistasolla aikaisemminkin olleet yhteistyössä, kyseessä on
ensimmäinen kerta sitten sisällissodan, kun nämä kaksi
puoluetta tekevät yhteistyötä valtakunnan tasolla.
Sen verran
suhteissa kuitenkin edelleen on kitkaa, ettei varsinaista
vaaliliittoa ole saatu aikaiseksi.
Espanjan parlamenttivaalit pidetään 12. maaliskuuta.
Äänioikeutettuja on vajaat 40 miljoonaa. Vaalikausi kestää
neljä vuotta. Samaan aikaan parlamenttivaalien kanssa
käydään myös Andalusian paikallisvaalit, joissa on 7 miljoonaa
äänioikeutettua.
Espanjan vaalien puoluejohtajat
Jose Maria Aznar (47)
Partido Popularin (PP) puoluejohtaja ja maan istuva
pääministeri. Perustaa kampanjansa maan vahvistuvaan
talouteen ja koviin otteisiin baskien separatistijärjestöä ETA:a
vastaan. Ajaa verohelpotuksia ja on kiihdyttänyt valtion
yritysten yksityistämistä. Valittiin Cortesiin ensimmäisen kerran
1982.
Aznaria pidetään yleisesti tehokkaana teknokraattina,
jolta kuitenkin puuttuu innovatiivisuutta ja karismaa.
Koulutukseltaan lakimies. Aznar on naimisissa ja hänellä on
kolme lasta.
Joaquin Almunia (51)
Sosialistisen Partido Socialista Obrero Espanolin (PSOE)
johtaja. Ollut puolueen johdossa vuodesta 1997, siitä lähtien
kun puolueen pitkäaikainen johtaja Felipe Gonzalez luopui
vallasta.
Almuniaa pidetään yleensä pelkkänä kulissijohtajana,
sillä Gonzalez on edelleen hyvin aktiivinen puolueessa. Onnistui
kuitenkin saamaan aikaan laajan vaaliyhteistyön kommunistisen
Izquierda Unida (IU) -puoleen kanssa. Ensimmäistä kertaa
ehdolla Cortesiin. Naimisissa ja kaksi lasta.
Francisco Frutos (61)
Kommunistisen Izquierda Unida (IU) -puolueen johtaja. Korvasi
puolueen pitkäaikaisen johtajan Julio Anguitan viime vuonna,
kun Anguita sai sydänkohtauksen.
Frutosta pidetään yleensä
sovittelevampana johtajana kuin tulisieluista Anguitaa. Joutui
Francon hallintokaudella useita kertoja vankilaan poliittisen
vakaumuksensa takia.
Jordi Pujol (69)
Nationalistisen katalaanipuolueen Convergencia i Unionin (CiU)
johtaja. On jo ennen vaaleja ilmoittanut selvästi, ettei pyri
pääministeriksi. Espanjalaisen politiikan tunnetuin harmaa
eminenssi, jonka vaikutusvalta saattaa olla jälleen tarpeen, jos
PP ei saa tarvitsemaansa enemmistöä.
Valittiin Katalonian
maakuntahallituksen johtoon marraskuussa jo viidennen
perättäisen kerran. Oli Francon hallintokaudella vankilassa
syytettynä katalaanien itsenäisyyspyrkimyksistä. Alunperin
koulutukseltaan lääkäri. Naimisissa ja seitsemän lasta.
Jesus Gil (66)
Omaa sukunimeään kantavan (GIL) puolueen johtaja.
Äärioikeistolainen populisti ja Marbellan kaupunginjohtaja. Myös
madridilaisen Atletico Madrid -jalkapallojoukkueen presidentti.
Tällä hetkellä vapaalla vankilasta takuita vastaan, koska
tutkimukset Marbellan kaupungin ja Atletico Madridin välisistä
rahoitusepäselvyyksistä kesken. On antanut julkisuudessa
Francoa ylistäviä lausuntoja.
Ollut vankilassa jo kerran
aikaisemmin, koska hänen yhtiönsä rakentama rakennus
romahti, tappaen 58 ihmistä. Franco armahti Gilin 1969.
Mario Conde (50)
Keskustasosialistisen Centro Democratica Socialistan (CDS)
johtaja. Istui vankilassa kavalluksesta. Otti sen jälkeen
johtoonsa henkitoreissaan olevan puolueen ja on vetänyt
populistista kampanjaa.
Poliittisten vastustajien mukaan yrittää
päästä Cortesiin ainoastaan saadakseen parlamentaarisen
koskemattomuuden, jotta ei joutuisi syytetyksi Banesto-pankin
romahdukseen johtaneista epäselvyyksistä.
STT-IA
10.3.2000
Ulkomaat -sivulle
|