Pohjoismaisista fuusioista liki 70 % epäonnistuu
Vain puolet yritysfuusioista onnistuu
Yritysfuusiot muistuttavat kolikonheittoa. Mahdollisia lopputuloksia on kaksi, onnistuminen tai epäonnistuminen. Molemmat ovat yhtä todennäköisiä.
- Tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että
fuusioista vain noin puolessa saavutetaan
asetetut tavoitteet, tutkija Jyrki Ali-Yrkkö
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta kertoo.
Suomalaisessa pankkimaailmassa kolikkoa on
heitelty viime vuosina tiuhaan. Vuonna 1995 KOP
ja SYP yhdistyivät Meritaksi, ja kaksi vuotta
myöhemmin Merita lyöttäytyi yhteen ruotsalaisen
Nordbankenin kanssa.
Maanantaina kuultiin odotettu uutinen
Merita-Nordbankenin ja tanskalaisen Unidanmarkin
fuusiosta.
Muutaman vuoden välein toistuvat sulautumiset
eivät ole helppo juttu sen paremmin yritysjohdolle
kuin henkilöstöllekään. Kun kahdesta yhtiöstä
tulee yksi, savotta on melkoinen.
- Suuret fuusiot vaativat aika tavalla sulattelua.
Fuusioiden hallinta kysyy voimia, etenkin kun
pitää samalla huolehtia kannattavuudesta,
Ali-Yrkkö toteaa.
Ali-Yrkön mukaan ei ole olemassa mitään yleistä
peukalosääntöä sille, kuinka kauan fuusion
läpivieminen vie aikaa. Hän kuitenkin pitää
selvänä, että yleensä riskit ovat fuusioissa ja
yrityskaupoissa suuremmat kuin jos lähdettäisiin
laajentamaan yhtiön omaa toimintaa.
- Suurimmat koetinkivet liittyvät erilaisten
yrityskulttuurien yhteen nivomiseen. Jo nyt on
nähty että suomalaisten ja ruotsalaisten yhtiöiden
sulautuminen ei ole yksinkertaista, vaikka kyse on
naapurimaista. Asiat mutkistuvat sitä mukaa,
mitä kauemmas mennään, Ali-Yrkkö korostaa.
Onko suuri koko itseisarvo?
Vaikka fuusioihin liittyy kosolti riskejä,
kasvuhakuisilla yhtiöillä ei ole juurikaan muita
vaihtoehtoja päämääriensä saavuttamiseen.
Monilla markkinoilla, kuten pankkitoiminnassa,
laajeneminen on vaikeaa ellei mahdotonta ilman
fuusioita.
Osaltaan yhtiöiden vimma kasvattaa kokoaan
johtuu myös sijoittajista, joiden silmissä
paikoillaan polkeminen merkitsee lähes kuolemaa.
- Tietysti sitäkin kannattaisi kysyä, onko koosta
tullut itseisarvo. Onko todella niin, että vain suuri
on kaunista ja mikään muu ei ole mitään,
Ali-Yrkkö pohtii.
Hän arvelee, että Merita-Nordbankenia ja muita
laajenemishaluisia yhtiöitä ajaa osittain
eteenpäin pelko siitä, mitä niiden kilpailijat
tekevät.
- Joku muu toimii, jos me emme toimi. Tällainen
pelko on varsin yleinen, Ali-Yrkkö toteaa.
Nykyinen yritysfuusioiden vyöry ei Ali-Yrkön
mukaan ole sinänsä uusi ilmiö. Taloushistoriassa
on aiemminkin ollut kausia, jolloin yhtiöt ovat
sulautuneet ahkerasti. Nämä fuusioaallot
sijoittuvat yleensä talouden nousukausiin.
- Se, että taloudessa menee hyvin, ei yksin selitä
fuusioaaltoja. Eräiden arvioiden mukaan niiden
taustalla ovat vaikuttaneet suuret murrokset,
kuten sähkön tulo tai teollistuminen. Nyt
selittäjänä voisi olla informaatioteknologian
nousu, Ali-Yrkkö toteaa.
Pohjoismaisista fuusioista liki 70 % epäonnistuu
Pohjoismaisista yritysfuusioista epäonnistuu
suurin osa eli lähes seitsemän kymmenestä. Tulos
jää jälkeen kansainvälisestä keskitasosta.
- Yleisesti ottaen Pohjoismaissa tapahtuneet
fuusiot ovat onnistuneet kansainvälistä tasoa
huonommin, huomauttaa konsulttiyhtiö A.T.
Kearneyn Suomen toimistoa vetävä Bo-Erik
Ekström.
A.T. Kearneyn laatiman selvityksen mukaan 57
prosenttia yritysostoista tai fuusioista johtaa
yrityksen yhdistetyn markkina-arvon laskuun.
Ostettujen yritysten tuloksista sulaa pois
keskimäärin 10 prosenttia kolmen vuoden kuluttua
fuusiosta.
Pohjoismaissa peräti 68 prosenttia sulautuneista
yhtiöistä kärsii markkina-arvon laskusta.
Selvitystä varten A.T. Kearney kävi läpi 230
suurfuusiota vuosilta 1993-1998.
Bo-Erik Ekström kertoo, että joka neljäs fuusio
onnistuu hyvin, ja sulautuvien yritysten
markkina-arvot harppaavat ylöspäin.
- Keskeinen tekijä onnistumiselle on aiempi
kokemus vastaavanlaisista tilanteista. Tärkeää on
myös, että yritys keskittyy ydinosaamiseensa ja
liikkuu omilla tutuilla liiketoiminta-alueillaan,
Ekström tähdentää.
A.T. Kearneyn selvityksen mukaan pahimpia
esteitä fuusion onnistumiselle ovat
epäonnistuminen henkilöstön sitoutumisen
saavuttamisessa, keskijohdon jarrutus,
kulttuurimuurit sekä kokemattomuus.
85 prosenttia yritysostoista ja fuusioista tehdään
ydinliiketoiminnan kasvattamiseksi. Muita
tavoitteita ovat synergiahyötyjen hakeminen,
uuden teknologian hankkiminen tai kilpailuedun
tavoittelu.
STT-IA
10.3.2000
Talous -sivulle
|