Pohjoismaisista fuusioista liki 70 % epäonnistuu

Vain puolet yritysfuusioista onnistuu

- Tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että fuusioista vain noin puolessa saavutetaan asetetut tavoitteet, tutkija Jyrki Ali-Yrkkö Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta kertoo.

Suomalaisessa pankkimaailmassa kolikkoa on heitelty viime vuosina tiuhaan. Vuonna 1995 KOP ja SYP yhdistyivät Meritaksi, ja kaksi vuotta myöhemmin Merita lyöttäytyi yhteen ruotsalaisen Nordbankenin kanssa.

Maanantaina kuultiin odotettu uutinen Merita-Nordbankenin ja tanskalaisen Unidanmarkin fuusiosta.

Muutaman vuoden välein toistuvat sulautumiset eivät ole helppo juttu sen paremmin yritysjohdolle kuin henkilöstöllekään. Kun kahdesta yhtiöstä tulee yksi, savotta on melkoinen.
- Suuret fuusiot vaativat aika tavalla sulattelua. Fuusioiden hallinta kysyy voimia, etenkin kun pitää samalla huolehtia kannattavuudesta, Ali-Yrkkö toteaa.

Ali-Yrkön mukaan ei ole olemassa mitään yleistä peukalosääntöä sille, kuinka kauan fuusion läpivieminen vie aikaa. Hän kuitenkin pitää selvänä, että yleensä riskit ovat fuusioissa ja yrityskaupoissa suuremmat kuin jos lähdettäisiin laajentamaan yhtiön omaa toimintaa.

- Suurimmat koetinkivet liittyvät erilaisten yrityskulttuurien yhteen nivomiseen. Jo nyt on nähty että suomalaisten ja ruotsalaisten yhtiöiden sulautuminen ei ole yksinkertaista, vaikka kyse on naapurimaista. Asiat mutkistuvat sitä mukaa, mitä kauemmas mennään, Ali-Yrkkö korostaa.

Onko suuri koko itseisarvo?

Vaikka fuusioihin liittyy kosolti riskejä, kasvuhakuisilla yhtiöillä ei ole juurikaan muita vaihtoehtoja päämääriensä saavuttamiseen. Monilla markkinoilla, kuten pankkitoiminnassa, laajeneminen on vaikeaa ellei mahdotonta ilman fuusioita.

Osaltaan yhtiöiden vimma kasvattaa kokoaan johtuu myös sijoittajista, joiden silmissä paikoillaan polkeminen merkitsee lähes kuolemaa.
- Tietysti sitäkin kannattaisi kysyä, onko koosta tullut itseisarvo. Onko todella niin, että vain suuri on kaunista ja mikään muu ei ole mitään, Ali-Yrkkö pohtii.

Hän arvelee, että Merita-Nordbankenia ja muita laajenemishaluisia yhtiöitä ajaa osittain eteenpäin pelko siitä, mitä niiden kilpailijat tekevät.
- Joku muu toimii, jos me emme toimi. Tällainen pelko on varsin yleinen, Ali-Yrkkö toteaa.

Nykyinen yritysfuusioiden vyöry ei Ali-Yrkön mukaan ole sinänsä uusi ilmiö. Taloushistoriassa on aiemminkin ollut kausia, jolloin yhtiöt ovat sulautuneet ahkerasti. Nämä fuusioaallot sijoittuvat yleensä talouden nousukausiin.

- Se, että taloudessa menee hyvin, ei yksin selitä fuusioaaltoja. Eräiden arvioiden mukaan niiden taustalla ovat vaikuttaneet suuret murrokset, kuten sähkön tulo tai teollistuminen. Nyt selittäjänä voisi olla informaatioteknologian nousu, Ali-Yrkkö toteaa.

Pohjoismaisista fuusioista liki 70 % epäonnistuu

Pohjoismaisista yritysfuusioista epäonnistuu suurin osa eli lähes seitsemän kymmenestä. Tulos jää jälkeen kansainvälisestä keskitasosta.

- Yleisesti ottaen Pohjoismaissa tapahtuneet fuusiot ovat onnistuneet kansainvälistä tasoa huonommin, huomauttaa konsulttiyhtiö A.T. Kearneyn Suomen toimistoa vetävä Bo-Erik Ekström.

A.T. Kearneyn laatiman selvityksen mukaan 57 prosenttia yritysostoista tai fuusioista johtaa yrityksen yhdistetyn markkina-arvon laskuun. Ostettujen yritysten tuloksista sulaa pois keskimäärin 10 prosenttia kolmen vuoden kuluttua fuusiosta.

Pohjoismaissa peräti 68 prosenttia sulautuneista yhtiöistä kärsii markkina-arvon laskusta. Selvitystä varten A.T. Kearney kävi läpi 230 suurfuusiota vuosilta 1993-1998.

Bo-Erik Ekström kertoo, että joka neljäs fuusio onnistuu hyvin, ja sulautuvien yritysten markkina-arvot harppaavat ylöspäin.

- Keskeinen tekijä onnistumiselle on aiempi kokemus vastaavanlaisista tilanteista. Tärkeää on myös, että yritys keskittyy ydinosaamiseensa ja liikkuu omilla tutuilla liiketoiminta-alueillaan, Ekström tähdentää.

A.T. Kearneyn selvityksen mukaan pahimpia esteitä fuusion onnistumiselle ovat epäonnistuminen henkilöstön sitoutumisen saavuttamisessa, keskijohdon jarrutus, kulttuurimuurit sekä kokemattomuus.

85 prosenttia yritysostoista ja fuusioista tehdään ydinliiketoiminnan kasvattamiseksi. Muita tavoitteita ovat synergiahyötyjen hakeminen, uuden teknologian hankkiminen tai kilpailuedun tavoittelu.

STT-IA
10.3.2000

Talous -sivulle