Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Tiikeritalouksien teknoloikka Internetiin



Aasian tiikeritalouksiin on iskenyt internet-innostus. Hallitustensa johdolla ne ovat loikkaamassa korkean teknologian aikaan. Mutta Aasiassa ei ole kaikki samoin kuin Yhdysvalloissa.


Periaatteessa Kaakkois-Aasian tulevaisuus näyttää internet-alalla lupaavalta. Alueella valmistetaan enemmän tietokoneita ja laitteita kuin missään muualla. Maissa on runsaasti nuorta ja halpaa työvoimaa, ja koulutustasokin on useimmissa maissa hyvä. Alueella on myös totuttu sinnikkääseen yrittämiseen ja kansainväliseen kovaan kilpailuun.

Kaakkois-Aasiassa asuu lisäksi huomattavan paljon ihmisiä, ja kotimarkkinoissa on potentiaalia. Aasialaiset ovat kiinnostuneita tekniikasta ja uusista vekottimista, ja maiden hallitukset panostavat internetiin. Internet-toiminta ei kuitenkaan ole niin helppoa kuin miltä näyttää.


Täyttyvätkö hallitusten toiveet?

Kehityksen kärjessä ovat Malesia, Hong Kong ja Singapore. Perinteiseen tapaan verkkojen rakentamista ja suuria kehitysprojekteja on suunniteltu korkealla hallitustasolla. Aasian mailla on pitkä kokemus hallitusten vetämistä kehitysprojekteista, ajatellaan vaikka Taiwanin kasvua maailman suurimmaksi PC-valmistajaksi.

Kaikki hallitusten toiveet eivät kuitenkaan ole täyttyneet. Esimerkiksi Malesiassa toivottiin the Economist -talouslehden mukaan 90-luvun puolivälissä, että uuteen tekniikaan panostaminen olisi houkutellut suuret teknologiayritykset kuten Microsoftin perustamaan maahan Aasian pääkonttorinsa. Näin ei ole käynyt.

Malesian kohdalla syyt voivat olla puhtaasti talousmaantieteellisiä, paikka ei ole riittävän keskeinen. Syy voi olla myös maan keskusjohtoisessa tavassa hoitaa asioita, mikä on tehnyt kansainväliset yritykset ja sijoittajat varovaisiksi.

Economistin mielestä tiikeritalouksien maailmanlaajuisen internet-menestyksen tiellä on kolme tekijää: ensiksikään toimintaympäristö Aasiassa ei vedä vertoja Yhdysvalloille, toisekseen työntekijät eivät ole kovin innovatiivisia ja kolmanneksi riskipääoman sijoittajia on vähän.


Aasia ei ole USA

Vakiomallisten tietokoneiden kokoaminen on helppoa puuhaa verrattuna internet-bisneksen rakentamiseen tai ohjelmistotalon perustamiseen. Koneita on helppo kloonata, mutta nopean kehityksen tilassa olevaa yritystoimintaa on vaikea jäljitellä.

Yhdysvalloissa kukoistavan internet-teollisuuden taustalla on kolme tärkeää asiaa, jotka Aasiassa eivät ole samalla tasolla: vahvat kuluttajamarkkinat, teknologia-klusterit ja pääomamarkkinat. Vaikka yrityksen maantieteellinen sijainti ei internet-käyttäjän näkökulmasta olekaan tärkeä, niin kyllä silti paikallinen toimintaympäristö yritykseen vaikuttaa.

Toisin sanoen aasialaisten internet-yritysten on vaikea kilpailla maailmanlaajuisesti tai teknisessä kehityksessä amerikkalaisia vastaan. Sen sijaan Aasian paikallisiin tarpeisiin aasialaiset yritykset kykenevät hyvin vastaamaan. Tilanne on hiukan sama kuin meillä Euroopassa, amerikkalaiset vetävät internet-kehitystä ja meillä sovelletaan kehityksen tuloksia paikallisesti.


Missä ovat innovatiiviset insinöörit

Aasialaiset liikemiehet ovat kovia yrittämään ja valmiita ottamaan riskejä, mutta heidän sanotaan olevan usein vain pelkkiä jäljittelijöitä. Todella luovia yrittäjiä on vähän, ja monet heistäkin ovat lähteneet Yhdysvaltoihin kultaa vuolemaan.

Ongelma syntyy jo aasialaisessa koulujärjestelmässä, joka painottaa ulkolukua luovuuden sijaan. Esimerkiksi Malesiassa ja Singaporessa on Economistin mukaan ongelma kyllä havaittu, mutta maiden autoritaarisilla hallituksilla ei ole mitään suurta halua innostaa opiskelijoita vapaa-ajattelijoiksi.

Aasialaiset palkitsemisjärjestelmät eivät myöskään suosi innovatiivisuutta. Osakeoptioita ei harrasteta. Yhdysvalloissa Piilaaksossa optiot ovat tärkeitä. Vastaperustetuissa pioneeriyrityksissä työskenteleville ei makseta huippupalkkoja, mutta saamansa kokemuksen ja optioiden avulla he voivat tehdä mukavasti rahaa myöhemmin.

Aasiassa ei insinöörin ura ole ollut yhtä houkutteleva kuin pankkiirin, talouspäällikön tai virkamiehen ura. Niillä aloilla palkat ovat olleet korkeimmat ja mahdollisuudet omaisuuden luomiseen parhaimmat. Harvat ovat valinneet insinöörin tai luonnontieteilijän koulutuksen. Koulutusjärjestelmätkään eivät suosi nörttejä.


Riskisijoituksia vähän

Aasian hallitukset ovat olleet huonoja rahoittamaan vastaperustettuja korkean teknologian yrityksiä. Esimerkiksi Singaporessa on monia rahoitusohjelmia uusille yrityksille, mutta useimmissa ohjelmissa on rajoituksia, jotka tekevät ne sopimattomiksi internet-yrityksille.

Hong Kongissa, Malesiassa ja Singaporessa on tosin viimeaikoina ryhdytty suuntaamaan rahoitusta teknologiayrityksille riskisijoittajien kautta. Mutta Aasiassa ei ole riskisijoittajia samassa mielessä kuin Yhdysvalloissa, missä he antavat aloitteleville yrityksille rahan lisäksi neuvoja ja hoitoapua. Aasiassa riskisijoittajat toimivat yleensä pelkkinä pankkiireina.

Niinpä tulokset ovat olleet laimeita. Riskisijoitusten määrä ei ole kasvanut toivotulla tavalla, vaikka rahaa olisi ollut käytettävissä.


Tekevätkö tiikerit teknologisen loikan?

Tiikeritalouksissa on halua ja tietyssä määrin valmiutta loikata pitkälle internet-kehityksessä. Mailta kuitenkin puuttuu kokemusta ja monia edellytyksiä kilpailla menestyksekkäästi korkean teknologian kehityksen kärjessä.

Toisaalta valmiin teknologian soveltamisessa aasialaiset ovat menestyneet mainiosti aikaisemmin, eikä internet varmaan ole tässä mikään poikkeus. Paikallisille markkinoille ja paikallisiin tarpeisiin tehtyä internet-toimintaa on alueelle jo syntynyt, ja lisää on tulossa nopeasti.

Koska Kaakkois-Aasiassa on paljon teollisuutta, voidaan internetille ennustaa suurta tulevaisuutta alueella. Mahdollisuuksia on esimerkiksii verkkokaupankäynnissä, yritysten välisessä kaupassa, jakelujärjestelmien hallinnassa ja kaupan rahoituksessa. Aasian osakemarkkinoilla onkin jo nähty samanlaista hysteriaa internet-yritysten kanssa kuin meillä.

HEIKKI JANTUNEN
10.3.2000


Talous -sivulle