Kazakstan ja Uzbekistan
Keski-Aasian pitkä tie hyvinvointiin
Yhteistä Keski-Aasian valtioille on demokratian puute ja talouden surkea tila. Niillä on myös rajaongelmia keskenään ja muiden naapurimaiden kanssa. Tällä viikolla tarkastelemme Kazakstania ja Uzbekistania. Ensi viikolla vuorossa ovat Tadzhikistan, Turkmenistan ja Kirgisia.
Keski-Aasian valtiot Kazakstan, Uzbekistan, Tadzhikistan, Turkmenistan ja Kirgisia muodostettiin Moskovan johdolla neuvostotasavalloiksi 20- ja 30-luvuilla. Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991 tasavallat julistautuivat itsenäisiksi ja liittyivät neuvostovaltion raunioille perustettuun Itsenäisten Valtioiden Liittoon.
Maat sijaitsevat Kaspianmeren ja Kiinan välissä. Alueen pohjoisrajalla on Venäjä ja etelässä Iran ja Afganistan. Maiden johtajien huolena on ääri-islamin kasvava suosio ja terrorismin kasvu. Alue on tärkeä, koska siellä on runsaasti öljyä, kaasua ja kaikenlaisia mineraaleja.
Kazakstan
Vajaan 17 miljoonan asukkaan Kazakstanin pääelinkeino on maanviljelys ja maatalouden potentiaali on suuri. Kazakstanilla on myös huomattavat luonnonvarat. Siellä on tehty suuria hiili-, öljy-, rauta-, kupari-, lyijy- ja sinkkilöydöksiä.
Kun Neuvostoliitto romahti vuonna 1991, Kazakstanin raskas teollisuus joutui suuriin vaikeuksiin. Vuosi 94 oli maalle vaikein, mutta vuosina 95-97 talousuudistusten tahti nopeutui ja yksityinen sektori vahvistui. Vuonna 98 kansantuote kuitenkin laski 2,5 prosenttia, kun öljyn hinta laski ja Venäjän talouskriisi puhkesi.
Vuonna 1998 oli arvioitu kansantuote henkeä kohden CIA The World Factbook 1999:n mukaan oli 3.100 dollaria (Suomessa 20.100 dollaria). Työttömyysaste oli lähes 13,7 prosenttia ja inflaatio 10 prosenttia. Viime vuonna öljyn hinta kohosi voimakkaasti, joten Kazakstanillakin on ilmeisesti mennyt hiukan paremmin.
Itsenäistymisen jälkeen monet venäläiset muuttivat maasta pois. Kazakien osuus väestöstä on nyt vajaa puolet ja venäläisiä on kolmannes. Muslimeja on 47 prosenttia ja ortodokseja 44 prosenttia.
Kommunistinen puoluejohtaja Nursultan Nazarbajev valittiin maan presidentiksi vuonna 1991 ilman vastaehdokasta. Ulkomaisten tarkkailijoiden arvostelemissa parlamenttivaaleissa vuonna 1994 hänen puolueensa sai maanvyöryvoiton.
Vuoden 1995 järjestettiin kansanäänestys, jossa Nazarbajevin presidenttikautta jatkettiin vuoden 2000 joulukuuhun. Vaalit kuitenkin pidettiin jo viime vuoden tammikuussa, ja Nazarbajev sai 82 prosenttia äänistä.
Maa uudet perustuslait ovat demokraattisia ja takaavat kansalaisoikeudet, mutta valta on keskitetty presidentin käsiin.
Uzbekistan
Runsaan 24 miljoonan asukkaan Uzbekistan on väestöltään alueen valtiosta suurin. Uzbekeja on väestöstä 80 prosenttia, venäläisiä 5,5. Muslimeja on 88 prosenttia, pääasiassa sunneja, ja ortodokseja 9 prosenttia.
Maa sai uuden perustuslain vuonna 92, mutta myös Uzbekistanissa valta on keskitetty presidentin käsiin. Presidentti Islam Karimov tuli valtaan jo neuvostotasavallan aikana vuonna 1990 ja valittiin presidentiksi vuoden 91 vaaleissa 82 prosentin äänisaalilla. Seuraavat vaalit piti pitää vuonna 1996, mutta presidentin kautta päätettiin jatkaa neljällä vuodella kansanäänetyksessä, jonka tulos oli mykistävä: 99.6 prosenttia jatkokauden puolesta!
Tänä vuonna tammikuun 9. päivänä järjestetyissä presidentinvaaleissa Karimov sai 92 prosenttia äänistä. Muodolliseksi vastaehdokkaaksi oli saatu Abdulhafiz Jalalov, mutta hänen kampanjaansa ei valtion valvomissa tiedotusvälineissä juurikaan vaivauduttu esittelemään.
Uzbekistan oli aikanaan Neuvostoliiton köyhimpiä tasavaltoja. Maa on suurelta osin aavikkoa, ja maanviljely on keinokastelun varassa. Teollisuus on kuitenkin monipuolista ja maassa on luonnonrikkauksia: maakaasua, kivihiiltä, rikkiä, kuparia ja kultaa. Nykyään Uzbekistan on maailman kolmanneksi suurin puuvillan viejä ja suuri kullan ja maakaasun tuottaja.
Itsenäistymisen jälkeen hallitus yritti jatkaa entiseen tapaan kommunistista komentotaloutta, mutta inflaation kiihdyttyä vuonna 1994 hallituksen oli pakko ryhtyä uudistuksiin. Rahapolitiikkaa kiristettiin ja taloutta ryhdyttin varovaisesti yksityistämään. Talous on kuitenkin edelleen tiukasti valtion valvonnassa. Venäjän talouskriisiin vuonna 98 reagoitiin tiukentamalla entisestään ulkomaankaupan ja valuutan valvontaa.
Karimov ei ole osoittanut suurta intoa markkinauudistuksille, mutta viime aikoina hän on lupaillut laajentaa valtion yritysten yksityistämistä ja edistää pienyrittäjyyttä. Maan valuutasta somista aiotaan vuoden loppuun mennessä tehdä vapaasti vaihdettava valuutta, mikä miellyttäisi suuresti myös Kansainvälistä valuuttarahastoa.
Maan kansantuote henkeä kohden oli vuonna 98 arviolta 2.500 dollaria ja inflaatio 40 prosenttia. Kansantuotteen reaalikasvu oli 1 prosenttia. Työttömyys 5 prosenttia ja alityöllistettyjä 10 prosenttia (arvio vuodelta 96).
Maiden välisiä kiistoja
Venäjän ja Uzbekistanin välit eivät ole olleet parhaat mahdolliset. Vuonna 1998 Uzbekistania syytettiin epäonnistuneen vallankaappausyrityksen tukemisesta Tadzhikistanissa. Tadzhikistanin hallitus on Venäjän tukema. Ääri-islamin voimistuminen on kuitenkin lähentämässä presidentti Karimovia Venäjään, sillä vihollinen on heille yhteinen.
Vallankumouksellinen islamilaisuus huolestuttaa presidentti Karimovia. Hän on kutsunut takaisin maahan seitsemän vuotta maanpaosssa olleen maan entisen islamilaisen johtajan sheikki Mohammed Sadeqin. Ilmeisesti hänen paluunsa toivotaan hillitsevän kiihkoilua.
Karimov esiintyy suurena ystävänä Kazakstanin presidentin Nazarbajevin kanssa. He ovat jopa allekirjoittaneet maiden välisen ikuisen ystävyyden sopimuksen. The Economistin mukaan heidän kuitenkin epäillään salaa himoitsevan alueellista johtoasemaa ja olevan valmiita puukottamaan toisiaan selkään heti sopivan tilaisuuden tullen.
Kazakstanin ja Uzbekistanin välillä on myös rajakiistoja. Tammikuun 25. päivä Uzbekistanin rajavartijat etenivät 5 kilometriä Kazakstanin etelärajan yli ja siirsivät rajaa 60 kilometrin matkalta. Haltuunotettu alue on osa vanhaa neuvostoaikaista sotilasaluetta, joka aikoinaan on kuulunut vaihtelevasti kumpaankin tasavaltaan. Itsenäisyyden aikana koko alue on kuulunut Uzbekistaniin nyt haltuunotettua kaistaletta lukuunottamatta.
Kazakstanin hallitus on protestoinut valtausta ja lähettänyt delegaation Uzbekistaniin keskustelemaan asiasta. Kazakstan on kuitenkin sotilaallisesti heikko, eikä kykenisi puolustamaan rajojaan. Ei ainakaan Uzbekistania vastaan, jolla on alueen suurin armeija.
Kazakstanilla on uusi sotilasdoktoriini, jonka mukaan armeijaa vahvistetaan. Tarkoitus on lisätä armeijan budjettia 40 prosenttia, jolloin se tekisi 1 prosentin kansantuotteesta. The Economistin mukaan osa kazakstanilaisista kuitenkin pelkää hallituksen luopuvan suosiolla Uzbekistanin valtaamasta alueesta.
Kazakstanilla on rajantarkistusongelmia myös Venäjän, Kirgisian ja Kiinan kanssa.
HEIKKI JANTUNEN
10.3.2000
