Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti



Kalifornia hylkäsi homoliitot

Kaliforniassa viime viikon tiistaina käytyjen esivaalien yhteydessä äänestettiin myös homoseksuaalien avioliitoista.

Kansanäänestyksessä hyväksyttiin lakiesitys, joka estää homosuhteiden laillistamisen osavaltiossa. Yli 60 prosenttia kannatti lakiesitystä, joka tekstin mukaan ainoastaan miehen ja naisen välinen liitto on laillinen.

Kalifornian lait eivät ole hyväksyneet homoliittoja ennenkään, mutta osavaltio tunnustaa muissa osavaltioissa solmittujen avioliittojen laillisuuden. Lakiesitys varmistaa nyt sen, että muualla solmittu homoseksuaalien välinen liitto ei ole laillisesti pätevä Kaliforniassa.

- He hyväksyvät verorahani ja kasvattavat niiden avulla muiden lapsia, mutta he eivät salli minun turvata kumppanini tulevaisuutta, valittaa 74-vuotias Nelson Smith, joka on asunut yhdessä miesystävänsä kanssa 29 vuotta.

- Tämä on voitto Kalifornian perheille, sanoo puolestaan Robert Glazier, joka on kampanjoinut voimakkaasti lakiesityksen puolesta.

Uuden lakipykälän vastustajat sanovat, että tällaiset lainmuutokset johtavat syrjintään ja homojen vastaiseen väkivaltaan. Homoseksuaalien oikeuksien puoltajat sanovat myös, että avioliittolakien tiukennukset johtavat mm. adoptioiden kieltämiseen ja huoltajuuskiistoihin.


Färsaaret irtautumassa Tanskasta

Tanskalle kuuluvat piskuiset Färsaaret ottivat tiistaina suunnan kohti itsenäisyyttä, kun saarten parlamentti sai valmiiksi päätöslauselmaesityksen emämaasta irtautumisesta.

Myöhemmin maaliskuussa Tanskan hallituksen ja Färsaarten hallinnon edustajien on määrä neuvotella itsenäistymissuunnitelmasta.

Suunnitelma tekee vain 45 000 asukkaan Färsaarista itsenäisen valtion, jolla on edelleen läheiset suhteet Tanskaan. Asiasta odotetaan järjestettävän kansanäänestys ennen vuoden loppua.

Tanska on ilmoittanut, ettei se vastusta saarten itsenäistymispyrkimyksiä. Färsaaret ovat saaneet päättää sisäisistä asioistaan itse jo pitkään. Saarille myönnettiin itsehallinnollinen asema vuonna 1949. Ulko-, turvallisuus, -ja puolustuspoliittiset kysymykset ovat kuitenkin kuuluneet Tanskalle.

Vaikein kysymys Färsaarten itsenäistymisessä tulee olemaan se, millä karu Pohjois-Atlantin maa korvaa Tanskan taloudellisen tuen, joka on vuositasolla vastannut noin 40 prosentista saarten julkisen sektorin menoista. Tanskan parlamentti on viestittänyt, ettei tukea enää heru, mikäli saaret lähtevät omille teilleen.

Öljynporausta on lupaavien tutkimustulosten pohjalta pidetty yhtenä mahdollisuutena. Kuluisi kuitenkin vielä vuosia, ennen kuin poraustoiminta saataisiin käyntiin.

Färsaarten parlamentin esityksen mukaan maa ottaisi omaan hoitoonsa turvallisuus- ja ulkopoliittiset kysymykset. Puolustuksesta esityksessä ei ole mainintaa. Tanskan monarkki säilyisi kuitenkin muodollisena valtionpäämiehenä.


Kuwaitilaisnaiset jatkavat taistelua äänioikeuden puolesta

Kuwaitilainen tuomioistuin ottaa keskiviikkona - kansainvälisenä naistenpäivänä - käsiteltäväksi kuuden naisen valituksen äänioikeuden epäämisestä.

Naisten tekivät valituksen maan sisäministeriä vastaa sen jälkeen kun heidät oli käännytetty pois äänioikeutettujen rekisteröintitoimistosta.

Kuwaitin parlamentti torjui viime marraskuussa niukasti maata hallitsevan emiirin ehdotuksen myöntää naisille äänioikeus ja mahdollisuus asettua ehdokkaaksi parlamenttivaaleissa vuodesta 2003 alkaen.

Kuwaitin perustuslaki vuodelta 1962 takaa periaatteessa tasa-arvoisen aseman molemmille sukupuolille. Vaalilain ensimmäisessä artiklassa kuitenkin säädetään, että äänioikeus on vain 21 vuotta täyttäneillä miehillä jotka ovat olleen Kuwaitin kansalaisia ainakin 20 vuotta.

Keskiviikkona alkava oikeusprosessi saattaa johtaa perustuslakituomioistuimeen, jolta pyydetään lausuntoa lakien välisestä ristiriidasta.

Naiset ovat kampanjoineet Kuwaitissa äänioikeuden puolesta jo 60-luvulta lähtien, mutta hanke on kaatunut lähinnä uskonnollisten ja heimoryhmittymien vastustukseen.

Huolimatta äänioikeuden puuttumisesta naisia on Kuwaitissa useilla liike-elämän johtopaikoilla. Kaikki julkisten alakoulujen opettajat ovat myös naisia, samoin 70 prosenttia Kuwaitin yliopistosta valmistuvista opiskelijoista. Myös yliopiston rehtori on nainen.


Amnesty syyttää Indonesiaa vainoista Acehissa

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International syyttää Indonesian turvallisuusjoukkoja ihmisoikeusaktivistien pelottelusta, jotta joukot voisivat rauhassa "kiduttaa ja tappaa" Acehin separatistisissejä.

"Ihmisoikeuksien puolustajien on tällä hetkellä liki mahdotonta tehdä työtään Acehissa niin, että he olisivat mitenkään turvassa", sanotaan järjestön antamassa lausunnossa.

Vahvistamattomien tietojen mukaan liki 200 ihmistä on saanut tänä vuonna surmansa Acehin itsenäisyyttä ajavien separatistien vastaisessa taistelussa.

Indonesian presidentti Abdurrahman Wahid on toistuvasti kieltäytynyt kansanäänestyksestä, jossa päätettäisiin Acehin asemasta samaan tapaan kuin Itä-Timorilla.

Poliisia ja armeijaa on syytetty ihmisoikeusrikkomuksista joissa tuhansia ihmisiä on kidutettu, raiskattu ja tapettu maakunnassa kuluneen vuosikymmenen aikana.


Huumeiden käyttöä esiintyy yhä useammissa ruotsalaisissa vankiloissa

Huumeiden käyttö on levinnyt yhä useampiin ruotsalaisiin vankiloihin vuoden 1999 aikana, käy ilmi Ruotsin oikeusministeriön alaisen vankeinhuolto-osaston vuoden 1999 vuosiraportista.

Vuoden 1999 aikana 15 laitosta ilmoitti, että huumeiden käyttöä on tapahtunut lähes päivittäin tai usein, kun edellisenä vuotena vain kahdeksan laitosta teki samanlaisen ilmoituksen.

Raportin tiedot perustuvat virtsakokeisiin, takavarikointeihin tai muihin laitoshenkilökunnan tekemiin toimenpiteisiin. Vuoden aikana tapahtui runsaat 200 takavarikointia. Takavarikoidut määrät olivat kuitenkin lähes poikkeuksetta vähäisiä.

Vankeinhuolto-osaston johtaja Per Colliander ei pidä tuloksia hälyttävinä. Hänen mukaansa huumeiden käyttö on saattanut tapahtua myös loma-ajalla vankilan ulkopuolella, joten positiivisia testituloksia on vaikea arvioida.

Tuloksiin saattaa vaikuttaa myös se, että vuonna 1999 virtsakokeita tehtiin 11 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena.

Collianderin mukaan ongelman ydin on huumeriippuvaisten suuri määrä. Vangeista 47 prosenttia on huumeiden käyttäjiä.

Huumeiden käytön lisääntymisen lisäksi raportista kävi ilmi, että vankiloiden työntekijöistä yhä useampi oli joutunut alttiiksi uhkailulle tai väkivallalle. Tässäkin saattaa tosin kyse olla siitä, että vankeinhuolto-osasto on pyytänyt vankiloita erityisesti raportoimaan laitosten sisällä tapahtuvista uhkailu- ja väkivaltatilanteista.

Jotain hyvääkin raportista löytyi: pakoyritykset vankiloista olivat vähentyneet vuoden 1999 aikana.


Kiina lisää jälleen sotilasmenoja

Kiina nostaa sotilasmenojaan tänä vuonna lähes 13 prosenttia ennätykselliseen 120,5 miljardiin yuaniin (90 miljardiin markkaan).

Kansalliskongressissa eli Kiinan parlamentissa maanantaina puhuneen valtiovarainministeri Xiang Huaichengin mukaan lisärahat kuluvat pääasiassa ammattisotilaiden palkankorotuksiin.

Toinen merkittävä kohde on uusi varuskunta, joka rakennetaan Kiinan hallintaan vuodenvaihteessa siirtyneeseen Macaoon, Xiang sanoi.

Kiinan sotilasmenojen suhteellinen osuus kansantuotteesta on 1,35 prosenttia, mikä on kansainvälisessä vertailussa edelleen melko vaatimaton määrä.

Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että mm. asehankintoihin ja aseiden kehittelyyn käytetään todellisuudessa varoja myös budjetin muista menoluokista. Näin ollen Kiinan todellisen sotilasmenot ovat moninkertaiset viralliseen ilmoitukseen verrattuna.

Sotilasmenojen kehitys on erityisen tarkastelun kohteena Kiinan kovennettua jälleen sanasotaansa Taiwania kohtaan. Asevoimien päivälehti varoitti jälleen maantaina sotilaiden olevan valmiina murskaamaan kapinallisen saarimaakunnan itsenäisyyshaaveet.


Belgia ja Hollanti kiristävät rajavalvontaa EM-kisojen aikana

Belgia ja Hollanti tiukentavat rajavalvontaansa ensi kesän jalkapallon EM-kilpailujen aikana. Maiden sisäministerit ilmoittivat asiasta lauantaina muille Schengen-sopimuksessa mukana oleville EU-maille.

Belgia ja Hollanti ottavat käyttöön väliaikaiset rajatarkastukset sisärajoilla sekä Ranskan, Saksan ja Luxemburgin rajoilla. Asia nousi esille EU:n sisä- ja oikeusministerien kokouksessa Lissabonissa.

Toimella halutaan ehkäistä jalkapallohuliganismia. Jäsenmaiden ministereillä ei ollut asiaan huomauttamista. Schengenin sopimus ei edellytä erityislupaa kontrollin lisäämiseksi, sillä tiukempi kontrolli on sallittu kuin mitä yleinen järjestys ja turvallisuus edellyttävät.

Belgia sovelsi tiukempaa valvontaa jo aiemmin tänä vuonna, kun se myönsi asumisoikeuksia laittomasti maassa oleville siirtolaisilleen.

Belgia on muutenkin valmistautunut tiukasti EM-kisoihin perustumalla ylimääräisen oikeusistuimen, jonka on määrä soveltaa turnauksen aikana pikakäsittelyjä mahdollisissa rikostapahtumissa.

Belgia ja Hollanti isännöivät jalkapallon EM-kisoja 10. kesäkuuta - 2. heinäkuuta. Brysselissä pelattavassa avausottelussa kohtaavat Belgia ja Ruotsi.

Järjestäjät ovat erityisen huolissaan 17. kesäkuuta Charleroissa pelattavasta Saksa-Englanti -ottelusta. Molemmilla mailla on ollut paljon ongelmia huligaanien kanssa.

Saksassa hallitus on suunnitellut sulkevansa epäiltyjä rähinöitsijöitä vankilaan kisojen ajaksi. Ranskan MM-turnauksessa saksalaiset pahoinpitelivät ranskalaisen poliisin, joka ei tule koskaan toipumaan täysin vammoistaan.

Belgialla on erityisen pahoja muistoja jalkapalloväkivallasta. Brysselin Heysel-stadionin murhenäytelmässä vuonna 1985 kuoli 39 katsojaa, kun Liverpoolin kannattajat hyökkäsivät Torinon Juventuksen kannattajien kimppuun.


Tupakan salakuljetus kukoistaa Virossa

Suomalaisviranomaiset ovat saamassa Virosta tukea arvosteluilleen Viron rajavalvonnan puutteista. Virolaisten tupakanmyyjien mukaan noin kolmannes maassa myydyistä savukkeista on salakuljetettuja.

Suomen puolelta valitti jokin aika sitten sisäministeri Kari Häkämies Viron rajojen vuotavuutta mm. huumeiden osalta. Viron johtavat poliitikot torjuivat kuitenkin epäilyt ja vakuuttivat, että Viron rajavalvonta täyttää kaikki vaatimukset, ellei toisin todisteta.

Nyt puolestaan maan tupakkateollisuutta edustava markkinointijohtaja Kristi Kaarenperk väittää, että esimerkiksi Itä-Virumaalla jopa puolet myydyistä savukkeista on salakuljettuja.

Tupakkateollisuus vaatii sekä tullin että rajavalvontaviranomaisten työn tehostamista. Eräänä mahdollisuutena Kaarenperk pitää myös siirtymistä EU:n kanssa samanlaiseen verokäytäntöön.

Koonnut: IA-VT
10.3.2000


Ulkomaat -sivulle