Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti
Ulkomaankaupassa uusi
ennätys viime vuonna
Suomen
ulkomaankaupan arvo kohosi viime vuonna ennätyksellisen suureksi.
Viennin arvo kasvoi prosentin edellisvuodesta ja nousi
tullihallituksen torstaina julkistaman ulkomaankauppatilaston mukaan
232,6 miljardiin markkaan. Tuonnin arvo nousi 175,8 miljardiin
markkaan eli kaksi prosenttia edellisvuotista suuremmaksi.
Kauppataseen ylijäämä oli viime vuonna 56,8 miljardia markkaa eli
lähes kahdeksan prosenttia bruttokansantuotteesta. Ylijäämä jäi
miljardi markkaa pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Viennin arvo oli
32,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun vienti vuotta aiemmin oli
34,6 prosenttia kokonaistuotannon arvosta.
Loppuvuoden nopea kasvu
nosti ulkomaankaupan arvon uuteen ennätykseen. Alkuvuonna viennin
arvo supistui 7,0 prosenttia, mutta toisella vuosipuoliskolla kasvua
kertyi ulkomaankauppatilaston lukujen mukaan 9,0 prosenttia.
Vienti kasvoi nopeasti tammikuussa
Viennin arvo kasvoi tammikuussa 19 prosenttia viime vuoden
vastaavasta ajasta. Vienti nousi tullihallituksen torstaina
julkistamien ennakkotietojen mukaan tammikuussa 19,5 miljardiin
markkaan. Viime vuoden tammikuussa se oli 16,3 miljardia markkaa.
Kauppataseen ylijäämä kohosi ennakkotietojen mukaan tammikuussa 4,8
miljardiin markkaan oltuaan vuotta aiemmin 4,0 miljardia markkaa. Tuonti kasvoi
tammikuussa yhtä nopeasti kuin vienti. Sen arvo nousi 12,4 miljardista markasta
14,7 miljardiin markkaan.
Tekesin pääjohtaja: Tietotekniikan mukanaan tuoma markkinoiden
uusjako alkanut
Teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka
Saarnivaara sanoo tietotekniikan kehityksen yhdessä markkinoiden
muutoksen kanssa muuttavan täydellisesti liiketoiminnan pelisäännöt
seuraavien 5-7 vuoden aikana.
- Kansainvälisten markkinoiden uusjako on käynnissä. Tämä koskee kaikkia
teollisuus- ja palvelualoja, hän sanoi Tekesin vuosipäiväseminaarissa
viime keskiviikkona.
Hän lisäsi, että tietoliikenteen mukanaan tuoma mahdollisuus verkottumiseen ja
ydinosaamiseen keskittymiseen näkyy myös Tekesin rahoituksessa. Lisää
painoarvoa ovat saaneet myös ympäristö, terveydenhoito ja hyvinvointi.
Viime vuonna Tekes rahoitti 2 400:aa hanketta. Niiden kokonaisbudjetti oli 5
miljardia markkaa, mistä Tekesin osuus oli hieman vaille puolet.
Korkein hallinto-oikeus: Viinin ulosmyynti ravintolasta ei ole sallittua
Korkein hallinto-oikeus on hylännyt helsinkiläisen Pane&Vino
-ravintolan valituksen anniskeluluvan määräaikaisesta
peruuttamisesta. Italialaistyyppinen ravintola oli myynyt tiloistaan
ulos viinipulloja ja Tuotevalvontakeskus peruutti sen anniskeluluvan
kuukaudeksi.
Suomen alkoholilain mukaan alkoholijuomien
vähittäismyynnin harjoittamiseen on valtion alkoholiyhtiöllä
yksinoikeus. Poikkeuksena tästä ovat kotimaiset tilaviinit, joita
voidaan luvan perusteella myydä myös viinin valmistuspaikan
yhteydessä.
KHO:n mukaan ravintolasta tapahtuvaa viinin ulosmyyntiä
ei voi verrata viinitilojen oikeuksiin myydä tuotteitaan. Tilaviinkin
vähittäismyynti edellyttää lupaa ja sen myyntiä koskevat useat
rajoittavat määräykset, jotka edellyttävät muun muassa
vähittäismyyntiliikkeen ja ravitsemusliikkeen pitämistä toisistaan
erillään, perustellaan KHO:n päätöksessä.
Korkein hallinto-oikeus
hylkäsi myös Pane&Vino -ravintolan vaatimuksen pyytää asiasta
ennakkoratkaisua Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta.
Ormala: Suomi hyötynyt syrjäisestä sijainnista
Yksi syy Suomen nykyiseen kansainväliseen
menestykseen on se, että Suomi lukeutuu
reunamaihin - ei vain Pohjolassa vaan myös
Euroopassa, arvioi Nokian johtoon kuuluva Erkki
Ormala tiistaina Kööpenhaminassa Pohjoismaiden
neuvoston konferenssissa.
Syrjäinen sijainti antaa Ormalan mukaan
suuremmat mahdollisuudet luoda
yhteistyöhenkeä. Ormala viittasi Islantiin toisena
hyvänä esimerkkinä syrjäisestä kansasta, joka on
ottanut tietotekniikan ja Internetin käyttöönsä ja
sijoittunut sen myötä hyvin.
Oramla puhui konferenssissa, jossa käsiteltiin
kasvua Pohjolassa. Tietoverkkojen rakentaminen
edistää hänen mukaansa talouskasvua,
yhteiskunnan kehitystä ja uusien työpaikkojen
perustamista 2000-luvulla. Tärkeimpiä tekijöitä
tässä yhteydessä ovat talouden globalisoituminen
ja tekniikan edistysaskeleet.
Ormala tähdensi, että yhteiskunnan
talousrakenteet muuttuvat, samoin valtion rooli
sääntelemisestä ja valvonnasta pelisäännöistä
sopimiseksi ja muutosten helpottamiseksi.
Pohjoismaissa on Ormalan mukaan hyvät
mahdollisuudet hyödyntää maailmanlaajuista
kehitystä. Hän tähdensi, että on välttämätöntä
etsiä uusia keinoja, jotka ulottuvat yli
perinteisten kansallisrajojen.
Jos Pohjoismaat
yhdistävät voimansa, niillä voi hänen mukaansa
olla riittävästi painoa vaikuttaa Euroopan ja koko
maailman kehitykseen.
Pörssin toimitusjohtaja eroaa, Ruuska myös pörssin johtoon
Helsingin pörssin toimitusjohtaja Timo Laitinen
eroaa tehtävästään 20:nnesta huhtikuuta alkaen
siirtyäkseen uuden työnantajan palvelukseen.
Hex-konserni aikoo yksinkertaistaa toimintojaan,
ja pörssin uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty
konsernin toimitusjohtaja Jukka Ruuska.
Hexin johtopaikoilla on käynyt viime syksystä
lähtien melkoinen vilske. Laitinen aloitti
toimitusjohtajana elokuussa, kun Asko Schrey sai
potkut.
Arvopaperikeskuksen toimitusjohtaja
siirtyi samassa yhteydessä Nokialle töihin, ja koko
konsernin toimitusjohtaja vaihtui
vuodenvaihteessa.
Pörssin johdannaiskaupoista vastaava johtaja Jan
Forsbom kertoi vastikään siirtyvänsä
FIM-pankkiiriliikkeen toimitusjohtajaksi.
Hallitus hakee valtuutusta koko Soneran myyntiin
Liikenneministeriö hakee eduskunnalta
valtuutusta luopumiseen koko valtion
omistuksesta Sonerassa. Ministeriö kertoi tiistaina
valmistelevansa pikaista kansainvälistä
osakemyyntiä.
Valtio on lisäksi aloittanut valmistelut
myydäkseen 12 miljoonaa Soneran osaketta
kansainvälisessä tarjousmyynnissä suomalaisille
ja kansainvälisille institutionaalisille sijoittajille
Yhdysvaltojen ulkopuolella.
Koonnut: IA-VT
10.3.2000
Talous-sivulle
|