Sarjassamme nuoria kansanedustajia:
Keskustan Neittaanmäki ennustaa kovenevaa oppositiopolitikkaa
Petri Neittaanmäki on vuonna 1975 syntynyt Keskis-Suomen vaalipiiristä valittu ensimmäisen kauden kansanedustaja. Neittaanmäki toimi vuosina 1996-99 europarlamentaarikko Paavo Väyrysen erityisavustajana, mikä antaa miehen sanoille "kaikuja kumpujen yöstä".Petri Neittaanmäen sanoista ollaan kuulevinaan Paavo Väyrysen ääni, mikä tekee miehen haastattelemisesta mielenkiintoista.
Ulkopuolisesta tarkkailijasta näyttää, että keskustan oppositiopolitiikka on ollut todella hampaatonta koko presidentinvaalikampanjan ajan. Voiko vaikeneva oppositiopolitiikka tuottaa tulosta, vai tulisiko oppositiopolitiikan kurssia tarkistaa?
- Valitsimme presidentinvaalien ajaksi tietoisesti maltillisemman vaiheen oppositiopolitiikassa, jotta hallitus-oppositio -asetelman korostuminen ei heikentäisi ehdokkaamme menestymisen mahdollisuuksia. Nyt kun presidentinvaalit on käyty, luvassa on entistä kovempaa oppositiopolitiikkaa.
- Keskustan kannatuskehitys on ollut jo nyt tyydyttävä: tuoreimman tutkimuksen mukaan 25 prosenttia kansalaista kannattaa puoluetta.
Keskusta elää odotuksen aikaa
Olet niitä äärimmäisen harvoja, jotka ovat uskaltaneet keskustella Esko Ahon seuraajan nimestä vaalitaistelun ja presidentinvaalin jälkeen. Mitä johtuu tämä keskustassa vallitseva vaiteliaisuus?
- Puolueessamme eletään nyt "odotuksen aikaa", kun Aho ei ole vielä ilmoittanut omista suunnitelmistaan.
- Ennen presidentinvaaleja käynnistämäni puheenjohtajakeskustelu liittyi tilanteeseen, jossa oli näköpiirissä, että Aho valitaan tasavallan presidentiksi. Nostin 30.12.1999 keskustan jäsenistölle lähettämässäni avoimessa kirjeessä pohdittavaksi niitä kriteerejä, joiden pohjalta keskustan uusi puheenjohtaja tulisi valita, jos Aho valitaan presidentiksi.
- Korostin, että Kuopion puoluekokouksessa ensi kesäkuussa valittava puheenjohtajamme on samalla myös puolueemme pääministeriehdokas vuoden 2003 eduskuntavaaleissa.
- Tämän vuoksi valittavan henkilön tulee olla paitsi kielitaitoinen ja hallita niin talous-, sisä- kuin ulkopolitiikka, mutta hänen tulee olla myös riittävän yhteistyökykyinen voidakseen tulla valituksi pääministeriksi uuden perustuslain edellyttämällä tavalla.
Keskustan puheenjohtajakeskustelu ei juurikaan näy ulos, mutta kentällä ja esimerkiksi puolueen www-keskustelusivuilla sitä on jo pidempään käyty. Pidetäänkö julkisen keskustelun käymistä puolueen piirissä jonkinlaisena puoluepetturuutena, vai mistä hiljaisuus johtuu?
- Keskustelua ei haluta käydä nyt julkisuudessa, koska Esko Aho ei ole vielä ilmoittanut omista suunnitelmistaan. Kun Aho 16.3. mennessä niistä ilmoittaa, uskon että keskustelu käynnistyy silloin myös julkisuudessa.
- Keskustelua tulee silloin käydä henkilökysymysten lisäksi erityisesti siitä, millä linjalla ja strategialla uskomme kykenevämme voittamaan tulevat eduskuntavaalit ja nousemaan sitä kautta takaisin hallitusvastuuseen.
Keskustalla on puheenjohtajavaihtoehtoja
Jos Esko Aho ei jatka Keskustan puheenjohtajana, kenet tulisi valita hänen seuraajakseen tai keiden joukosta seuraaja tulisi valita?
- Kun käynnistin viime vuoden lopussa keskustelun kriteereistä, joiden pohjalta keskustan uusi puheenjohtaja tulisi valita, STT kysyi, ketkä mielestäni täyttävät esittämäni kriteerit. Vastasin silloin: Seppo Kääriäinen, Mauri Pekkarinen, Paavo Väyrynen. Olen edelleen samaa mieltä.
Paavo Väyrynen on pitänyt poliittisen uransa pahimpina virheenä sitä, että hän jätti puolueen johtajan tehtävät. Onko Väyrysen paluu mahdollinen ja kuinka todennäköisenä sitä pidät?
- Kyllä se on. Väyrynen on esivaalin tuloksenkin (35,8 %) perusteella vahva ehdokas, jos hän on käytettävissä. Valinta on puoluekokouksen käsissä.
Porvariyhteistyö käynnistyi myöhäjunassa
Kaavailuihin porvariyhteistyön edistämisestä Neittaanmäellä on varovaisen myönteinen.
- Suhtaudun porvariyhteistyöhön positiivisessa hengessä, hän sanoo.
- Olisin kuitenkin toivonut, että se olisi käynnistynyt laajamittaisempana jo ennen presidentinvaaleja.
- Tarkoitan tällä sitä, että kokoomuksen ja keskustan johdon olisi tullut sopia hyvissä ajoin ennen presidentinvaaleja julkisesti, että molemmat puolueet asettuvat varauksetta tukemaan sitä ei-sosialistista ehdokasta, joka selviytyy presidentinvaalien toiselle kierrokselle.
- Jos tällainen sopimus olisi ollut nyt olemassa, arvioni mukaan Esko Aho olisi tullut valituksi tasavallan presidentiksi.
- Nyt näin ei käynyt, koska monet maakunnalliset vaikuttajat pidättäytyivät ottamasta kantaa presidentinvaalien toisella kierrokselle kummankaan ehdokkaan puolesta, koska kokoomuksen johto ei suositellut kummankaan valintaa.
Katseet seuraavaan hallitukseen
- Luonnollinen tapa edetä porvariyhteistyössä on tarkastella yhteistyön mahdollisuuksia seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Jos eduskuntaan syntyy niiden seurauksena jälleen ei-sosialistinen enemmistö, on hallitus vihdoinkin muodostettava sille pohjalle.
Miten sitten keskustan tulisi menetellä, jos se havittelee pitävänsä edes osan niistä ei-keskustalaisista äänistä, jotka Esko Aho sai presidentinvaalien toisella kierroksella?
- Presidentinvaalit olivat henkilövaalit, joten Ahon saamat äänet eivät olleet suoraan keskustan saamia ääniä. On myönnettävä, että Ahon jatkaminen puheenjohtajana olisi tässä suhteessa hyväksi myös puolueelle, koska monien kansalaisten kannatus puolueelle on nyt nimenomaan sidoksissa Ahoon henkilönä.
Keskustan "traktorimarssi" Etelä-Suomen kaupunkeihin on kerta toisensa jälkeen epäonnistunut, mitä keskustan tulisi tehdä, jotta siitä viimein tulisi alueellisesti koko maan puolue?
- On mielestäni liioiteltua sanoa, että olisimme epäonnistuneet etelän valloituksessa. Menimme presidentinvaaleissa eteenpäin nimenomaan etelän suurissa kaupungeissa: Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.
- Me olemme jo koko Suomen puolue; siitä on esimerkkinä laaja kannatuksemme maakunnissa ja jatkuvan tasaisesti voimistuva kannatuksemme maakuntakeskuksissa.
Mitä tämä korkea kynnys johtuu ja onko siihen osaksikaan syynä keskustan toimintapa (mm. ns. siltarumpupolitiikka)?
- Myönnän, että puoluettamme kohtaan esiintyy paljon ennakkoluuloja erityisesti pääkaupunkiseudulla ja varmasti joidenkin henkilöiden toiminta puolueessamme on lisännyt näitä ennakkoluuloja.
- Tässäkin suhteessa pidän tärkeänä, että puolueemme johtoon saataisiin uusia tuoreita ja nuoria voimia, kuten kokoomuksessa, jotta puolueemme julkikuva uudistuisi ja myös yhteistyökykymme muiden puolueiden silmissä parantuisi, Neittaanmäki toivoo.
TIMO KERVINEN
10.3.2000
