Suomalaisfirmojen Internet-palveluissa vielä parantamisen varaa
Suurten suomalaisyhtiöiden Internet-sivujen sisältö on vuodessa selvästi kohentunut, mutta parantamisen varaa on vielä roimasti.Monilta sivuilta on hankala löytää tietoja yrityksen tuotteista ja palveluista eikä niillä juuri ole hyödynnetty Internetin tarjoamia hakumahdollisuuksia, päätellään Oulun yliopiston sähköisen kaupankäynnin tietojärjestelmiä tutkivan HYTEC-laboratorion selvityksessä.
Tietojenkäsittelyopin laitoksen professori Harri Oinas-Kukkonen ja tutkija Teemu Nurminen kartoittivat selvitystä varten 250 suurimman suomalaisyrityksen Internet-sivujen verkkoratkaisuja.
Isoista yrityksistä 81 prosentilla on jo omat Internet-sivut, ja 37 prosenttia harjoittaa Internetissä myös jonkinlaista kaupankäyntiä.
- Niiden yritysten osuus, joiden verkkosivuilla voi joko suoraan ostaa tuotteita, tilata niitä tai jättää tarjouspyyntöjä, on vuoden sisällä ainakin 2,5-kertaistunut, Oinas-Kukkonen laskee.
Pankkiasioiden hoidon lisäksi verkossa voi mm. ostaa suklaata tai huonekaluja, tilata sanomalehtiä, kukkia tai erän lämmitysöljyä, tehdä osoitteenmuutoksia tai varata auton koeajon.
Monen muun tavoin Oinas-Kukkonen arvelee, että todella rajuun kasvuun kuluttajille suunnattu nettikauppa lähtee, kun Internetin palvelut saadaan langattomaan verkkoon.
Hakupalveluita vain harvalla
Sekä yrityksillä että asiakkailla on vielä opettelemista Internetin tarjoamissa mahdollisuuksissa.
Oinas-Kukkosen mielestä suomalaisyritysten nettisivuilla keskeinen ongelma on se, että on tavallaan tyydytty viemään entiset paperille painetut esitteet verkkoon.
- On rakennettu hyvännäköisiä sivuja, mutta unohdettu, että niiden pitäisi ennen kaikkea toimia tietojärjestelminä, hän huomauttaa. Internet-sivuille voi periaatteessa linkittää vaikka minkälaisia tietokantoja ja hakukoneistoja.
HYTEC:n selvityksen mukana 77 prosenttia suomalaisfirmojen nettisivuista ei kuitenkaan tarjoa minkäänlaisia hakumahdollisuuksia ja 18 prosenttia pelkän merkkijonohaun, jolla voi hakea jotain tiettyä sivuilla esiintyvää sanaa.
Mallia voisi ottaa amerikkalaisfirmoista, joiden Internet-sivuilla voi lähes järjestään tehdä hakuja yrityksen tuotteista eri ominaisuuksien perusteella, Oinas-Kukkonen sanoo.
- Voit vaikka hakea listan kaikista yrityksen kännyköistä, jotka painavat alle sata grammaa, joiden valmiusaika on yli kolme päivää ja joissa on WAP-selaintuki, hän heittää kuviteltuna esimerkkinä.
Kehittelyn arvoisina suomalaisideoina hän mainitsee Valion ja Martelan opastetut tuote- ja sivustoesittelyt. Yleisesti ottaen paras sivukokonaisuus oli Soneralla. Sitä seuraavat Nokia, Sanoma, SOK ja Kesko, sitten Yleisradio, Rautakirja ja Leonia, Oinas-Kukkonen sanoo.
Kaikkien sivujen yleisarvosanaksi tutkijat antoivat kouluasteikolla vain kuutosen, vaikka vuosi sitten tehtyyn edelliseen selvitykseen verrattuna oli menty reippaasti eteenpäin.
Tuote-esittelyt, linkitykset oman verkkosivuston ulkopuolelle ja asiakaspalvelut ovat parantuneet. Myös palautemahdollisuuksia, työpaikkailmoituksia, sijoittajatietoa ja yritystä koskevia uutisia on entistä enemmän.
STT-IA
10.3.2000
