Turvallisuusbarometri: Poliisin työhön ollaan tyytyväisiä
Ihmiset ovat poliisin työn laatuun erittäin tyytyväisiä. Erityisesti puolueettomuutta, asennoitumista ja ammattitaitoa arvostetaan korkealle.Poliisin kanssa viimeisen vuoden aikana tekemisissä olleet arvostavat myös poliisin ripeyttä, huolellisuutta, tiedon antamista, asiakkuuden huomioon ottamista sekä asian selvittämistä.
Kansalaisista 91 % arvioi poliisin onnistuneen koko poliisitoiminnassa erittäin tai melko hyvin. Poliisin toimintaan luottaa erittäin tai melko paljon 91 %.
Ihmisten mielipiteitä poliisin työn laadusta, palvelujen riittävyydestä, turvallisuuden tunteesta ja ilmoitusaktiivisuudesta selvitettiin laajassa Poliisin turvallisuusbarometri 1999 -tutkimuksessa.
Sisäasiainministeriön poliisiosaston tilaaman ja suunnitteleman tutkimuksen tilastoaineiston on kerännyt Taloustutkimus Oy.
Taajamissa ollaan tyytyväisempiä
Taloustutkimus Oy haastatteli marraskuussa 1999 lähes tuhatta ihmistä. Haastatelluilta kysyttiin poliisin työn laadun ohella myös, miten tyytyväisiä he ovat yleensä poliisipalveluihin.
Tulokset osoittavat, että taajamissa ihmiset ovat tyytyväisempiä (60,1 %) kuin haja-asutusalueilla (48,2 %). Kaikkein tyytyväisimpiä (65,4 %) poliisipalveluihin ovat 30 001-100 000 asukkaan kaupungeissa asuvat ihmiset.
Helsingissä poliisipalveluihin ollaan myös keskimääräistä tyytyväisempiä (58,7 %).
Tyytyväisyys poliisipalveluihin vaihtelee lääneittäin huomattavasti. Oulun läänissä poliisipalveluihin ollaan muita läänejä tyytyväisempiä (67,2 %).
Etelä-Suomen (57,8 %), Länsi-Suomen (57,4 %) ja Itä-Suomen (61,9 %) lääneihin verrattuna Lapin läänissä ollaan muita läänejä tyytymättömämpiä (50,6 %) poliisipalveluihin.
Poliisin näkyvyydessä olisi parantamisen varaa koko maassa. Haastatelluista poliisin oli nähnyt partioivan asuinalueellaan päivittäin 18 %, viikoittain 26 %, kerran kuukaudessa 13 %, useamman kerran kuukaudessa 5 %, harvemmin 26 % ja ei koskaan 12 %.
Etelä-Suomen ja Itä-Suomen lääneissä poliisin näkyvyys on muuta maata parempi.
Kansalaiset toivovat poliisin kehittävän myös asiointipalveluitaan, sillä yleisesti toivotaan, että poliisin kanssa voisi asioida myös puhelimitse, sähköpostitse tai muulla vastaavalla tavalla esimerkiksi kysyttäessä yleisneuvoa poliisilta (72 %) ja pyydettäessä neuvoa rikoksilta suojautumisessa (61 %).
Omaisuusrikoksista ilmoitetaan poliisille - pahoinpitelyistä ei
Kansalaiset eivät mielellään ilmoita havaitsemastaan häiriöstä tai epäkohdasta poliisille. Ainoastaan 18 % ilmoitti ottaneensa poliisiin yhteyttä.
Yleisin syy ilmoittamatta jättämiseen oli se, että rikoksen ei katsottu olevan kyllin vakava. Pahoinpitelyjä pidettiin lisäksi yksityisasiana.
Asuntomurroista (82 %), autovarkauksista (71 %), omaisuuden varastamisesta (71 %) ja vahingoittamisesta (56 %) ilmoitetaankin huomattavasti aktiivisemmin poliisille kuin pahoinpitelyistä (47 %).
Niiltä, jotka olivat ottaneet yhteyttä poliisin tiedusteltiin myös heidän käsitystään siitä, mihin yhteydenotto oli johtanut.
Kolmasosan mielestä poliisi ei saapunut ilmoitetulle tapahtumapaikalle ja 36 %:n mielestä poliisi ei kiinnittänyt tarpeeksi huomiota ilmoitukseen. Ilmoitettu häiriö tai epäkohta poistettiin melko välittömästi 48 %:n mielestä.
Kotona ei tunneta turvattomuutta
Suomalaiset tuntevat olonsa erittäin turvalliseksi kotona päiväsaikaan (88 %), kodin lähistöllä päiväsaikaan (82 %), kotona pimeän tultua (74 %) ja keskustassa päiväsaikaan (74 %).
Sen sijaan erittäin turvalliseksi olonsa tuntee pankkiautomaatilla (36 %) ja keskustassa pimeän tultua (25 %) huomattavasti pienempi joukko.
Keskustassa pimeän tultua erittäin turvalliseksi olonsa tuntee Etelä-Suomen läänissä (17,3 %) huomattavasti harvempi kuin Länsi-Suomen läänissä (25,2 %), Itä-Suomen läänissä (32,2 %), Oulun läänissä (36,9 %) tai Lapin läänissä (40,5 %).
Suomalaiset eivät vielä suojaudu rikoksilta aktiivisesti. Yleisin rikoksilta suojautumisen tapa on polkupyörän pitäminen turvalukitussa tilassa (42 %) ja liikkumisen välttäminen yksin iltaisin keskustassa (35 %).
Asunnon turvalukitusta käyttää 29 % kansalaisista ja joka neljäs varoittaa naapureita epämääräisistä liikkujista. Sumuttimien ja vastaavien turvalaitteiden hankkiminen näyttäisi olevan vähäistä.
Turvallisuusbarometrin tuloksia hyödynnetään suunnittelussa
Poliisin turvallisuusbarometri 1999 on ensimmäinen sisäasiainministeriön poliisiosaston teettämä selvitys, jossa on laajasti kartoitettu ihmisten mielipiteitä useista keskeisistä turvallisuuteen ja palvelujen laatuun liittyvästä osa-alueesta.
Poliisin turvallisuusbarometristä on tarkoitus kehittää pysyvä väline poliisitoiminnan strategista suunnittelua varten. Vastaavanlainen haastattelututkimus tehdään uudestaan 2-3 vuoden kuluttua.
Ihmisten käsitykset poliisitoiminnasta ja turvallisuusasioista ovat keskeisellä sijalla poliisin kehittäessä toimintaansa ja suunnatessaan voimavarojaan lähivuosina.
IA
10.3.2000
