Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Pörssin teknologiahuuma hämmästyttää

Uusi talous jyllää alleen perinteisen teollisuuden



Jono pankkiiriliikkeen edessä venyy pitkäksi kuin nälkävuosi. Meneillään on internetyhtiön osakeanti. Toiveikkaat piensijoittajat tietävät yhtiöstä tuskin muuta kuin nimen ja toimialan, mutta kaikki odottavat muhkeita pikavoittoja.


Tällaiset näkymät alkavat olla talousuutisissa tuttua tavaraa. Ihmiset, joilla on ylimääräistä rahaa tai uskallusta ottaa velkaa, haalivat uutta teknologiaa edustavien yhtiöiden osakkeita. On taottava silloin kun rauta on kuumaa.

Ja tällä hetkellä rauta on niin kuumaa, että monia asiantuntijoita hirvittää. Maailman seuratuimman teknologiapörssin Yhdysvaltain Nasdaqin indeksi kohosi viime vuonna hulppeat 85 prosenttia.

Tänä vuonna indeksi on kivunnut 24 prosenttia, ja torstaina Nasdaq sulkeutui ensi kertaa 5 000 pisteen yläpuolella, kun 4 000 pisteen raja meni rikki vasta viime vuoden lopulla.

Ja koska Yhdysvallat luo suunnan maailman osakemarkkinoille, Nasdaqin imussa muutkin sellaiset pörssit, jotka pursuavat teknologiaosakkeita, ovat ratsastaneet aallonharjalla. Tähän joukkoon kuuluu Helsingin pörssi, sillä nokiat ja sonerat houkuttelevat uuden teknologian nimiin vannovia sijoittajia.


Korkopelot eivät taltuta huumaa

Sijoittajien keskuudessa on tapana kuunnella tarkkaan, mitä Yhdysvaltain keskuspankin Fedin pääjohtaja Alan Greenspan sanoo. Kuluneella viikolla Greenspan toisti varoituksensa, että Fed aikoo nostaa ohjauskorkoaan Yhdysvaltain talouden ylikuumenemisen estämiseksi.

Myös Euroopassa korkojen suunta on ylöspäin. Tästä kertovat "vanhan mantereen greenspanin", Euroopan keskuspankin pääjohtajan Wim Duisenbergin lausunnot.

Perinteisesti odotukset korkojen noususta painavat osakekurssit laskuun. Ylöspäin harppaavat korot vaimentavat talouskasvua ja nakertavat yritysten voittoja.

Teknologiaosakkeisiin korkopelot eivät kuitenkaan tunnu purevan, mistä selvänä merkkinä oli Nasdaqin torstainen 5 000 pisteen ylitys. Sen sijaan sellaiset osakkeet, joita ei ympäröi uuden teknologian hohde, ovat olleet viime kuukaudet laskusuunnassa.

Osakemarkkinat jakautuvatkin kahden kerroksen väkeen. Sijoittajien mielenkiinto kohdistuu "uutta taloutta" edustaviin yhtiöihin, mutta "vanhan talouden" puolella toimivat yhtiöt eivät jaksa innostaa. Näin siitäkin huolimatta, että maailman ihmisistä useimmat ovat arkisessa elämässään edelleenkin riippuvaisia perinteisestä teollisuudesta ja palveluista.


Huuma ajaa kursseja ylös

Miksi sitten teknologiaosakkeet jyräävät muiden kustannuksella? Miksi niiden kohdalla perinteinen kohtalonyhteys korkojen nousun ja osakekurssin kehityksen välillä näyttää heikentyneen?

Eräs selitys on se, että teknologiaosakkeet eivät ole niin herkkiä korkomuutoksille kuin perinteisten alojen osakkeet. Etenkin Yhdysvalloissa valtaosa uuden talouden yhtiöistä hankkii rahoituksensa riskisijoittajilta ja osakemarkkinoilta, ei pankeista.

Monet asiantuntijat myös korostavat, että teknologiaosakkeet kärsivät perinteisiä aloja vähemmän koronnostoa seuraavasta kysynnän hiipumisesta.

Ne saattavat jopa hyötyä, koska perinteiset alat tarvitsevat niiden palveluja joutuessaan karsimaan kustannuksiaan.

Nämä optimistiset näkemykset eivät tosin selitä kaikkea. Teknologiaosakkeisiin liittyy melkoisesti huumaa. Uuden talouden läpimurrosta hyötymään pyrkiville sijoitusvirroille ei yksinkertaisesti löydy tarpeeksi sijoituskohteita. Kun päällä on jatkuva ylikysyntä, hinnat nousevat taivaisiin.

Britannian keskuspankki viittasi taannoin erääseen selvitykseen, jonka mukaan vuoden 1995 jälkeen listautuneiden 133 nettiyhtiön pitäisi nykyisen kurssitason perusteella kasvattaa liikevaihtoaan vuosittain keskimäärin 80 prosenttia seuraavien viiden vuoden ajan. Tämä tuntuu mahdottomalta vaatimukselta.

Amerikkalainen salkunhoitaja Steve Leuthold arvioikin Wall Street Journalin haastattelussa, että pörssin teknologiahuumaa kestää niin kauan kuin tavalliset ihmiset jaksavat siihen uskoa. Sitten, kun usko romahtaa, osakekurssit ropisevat jopa 50 prosenttia alaspäin.

STT-VT
10.3.2000


Talous -sivulle