EU:n avoimuuden käsittely Ruotsin puheenjohtajakaudelle
EU:n kiistellyn avoimuusesityksen käsittely lykkääntyi, kun Euroopan parlamentti siirsi yllättäen äänestystään eikä määritellyt lopullista kantaansa. Käytännössä lykkäys merkitsee ratkaisun siirtymistä ensi vuodeksi Ruotsin puheenjohtajakaudelle.
Parlamentin yhtenäisyyttä repi se, että vihreiden ja liberaalien ryhmät vaativat ehdotukseen lukuisia parannuksia.
Täysistunto käsitteli avoimuusesitystä ensimmäistä kertaa. Asiasta mietinnön on laatinut brittiläinen sosialisti Michael Cashman. Asetuksella määritetään ehdot, joiden perusteella kansalaiset saavat nähdä EU:n ministerineuvoston, komission ja parlamentin hallussa olevia asiakirjoja.
Jäsenmaiden edustavat päättivät jo viime viikolla, että keskeneräistä esitystä ei tuoda ensi viikolla pidettävään ulkoministerien kokoukseen. Asetuksesta on määrä sopia viimeistään toukokuussa 2001.
Lykkäyksellä parlamentti saa lisäaikaa neuvotteluille EU:n komission ja jäsenmaita edustavan ministerineuvoston välillä. Samalla jää aikaa hioa esitystä edelleen.
Edustajista vetoomusvaliokunnan edustaja Astrid Thors (r.) arvioi, että avoimuutta kannattavan Ruotsin puheenjohtajuus antaa paremmat edellytykset jatkotyöstämiselle. Ranskaa avoimuus ei ole juuri kiinnostanut.
- Lykkäys on erittäin myönteinen asia, koska Ranska on puheenjohtajana vetänyt omaa linjaansa myös tässä asiassa, Thors sanoi.
Myös vihreiden ryhmäjohtaja Heidi Hautala oli tyytyväinen siihen, että lopullista kantaa ei lyöty lukkoon. Seuraava käsittely on voi siirtyä tammikuulle.
- Nyt vasta taistelu alkaa, Hautala sanoi.
Vaikka parlamentti lykkäsi lopullista kantaa, se äänesti kuitenkin muutosehdotuksista. Äänestys jäi ikään kuin ohjeelliseksi antaen mahdollisuuden jatkotyöstämiselle.
Aikalisää näytti puolustavan myös se, että EU-komissaari Loyola de Palacio ilmoitti komission olevan eri mieltä useista kohdista. Palacion mukaan esimerkiksi valmisteltavia asiakirjoja komissio ei ole valmis luovuttamaan.
Parlamentin intressit sotkeutuneet
Hautala vaatii esitykseen lukuisia parannuksia, vaikka pitikin mietintöä monilta osin myönteisenä askeleena oikeaan suuntaan. Hänen mukaansa teksti sellaisenaan loisi liian sekavia menettelytapoja.
Hautala arvostelee erityisesti parlamentin vaatimusten sotkemista esitykseen, joka on alkujaan tarkoitettu palvelemaan EU-kansalaisia. Samaa mieltä on Astrid Thors. Hän huomautti, että nimenomaan yleisön on tärkeää saada asioista tietoa, ei vain parlamentin jäsenten.
Toisaalta Hautala muistutti asian vaikeudesta. Hän arvioi, että vain pieni osa 626 edustajasta ymmärtää täysin mistä avoimuudessa puhutaan.
Itävaltalainen sosialisti Hans-Peter Martin kiteytti suhtautumiseron avoimuuteen pohjoisen ja etelän välillä. Hän totesi keskustelussa olleen äänessä lähinnä vain pohjoismaiden, Hollannin ja Saksan edustajia.
- En kuullut italialaisten tai ranskalaisten juuri puhuvan, Martin totesi.
Komission alkuvuonna jättämä esitys herätti tuoreeltaan paljon kritiikkiä ja johti viime keväänä julkiseen kinasteluun komission puheenjohtajan Romano Prodin ja suomalaisen EU:n oikeusasiamiehen Jacob Södermanin välillä.
Söderman epäili tuolloin esityksen johtavan aiempaa huonompaan käytäntöön. Myöhemmin kaksikko sopi erimielisyytensä.
Torstaina Söderman totesi esityksen kehittyneen kohtuullisen hyväksi ja selväksi parannukseksi verrattuna "onnettomaan aloitukseen". Hän oli kuitenkin haluton kommentoimaan yksityiskohtia, kun poliittinen käsittely on kesken. Söderman painotti, että ratkaisevia ovat komission ja ministerineuvoston näkemykset.
STT-IKK
17.11.2000
