Suomalaisen sotilaan täytyy osata hiihtää
Puolustusvoimat maan suurin hiihtokoulu
Yksi arktisen sodankäynnin tärkeimmistä sotilastaidoista on osata hiihtää. Hiihtävät joukot ovat talvisodankäynnissä menestyksen avain. Sitä ei kukaan voi kiistää.
Talvisodassa tämä nähtiin käytännössä. Suomalaiset "lentävät" hiihtopartiot osoittivat suksilla liikkuvien joukkojen merkityksen myös ylivoimaista vihollista vastaan.
Sodankäynnin taidon mestarit Sun Tzu tai Clausewitz eivät viittaa suoraan hiihtotaidon merkitykseen, joskin sen voi liittää olosuhteisiin ja yllättämiseen.
"Talvessa maamme takeet, suksissa Suomen turva", kirjoitti puolestaan Tahko Pihkala vuonna 1922. Hänen ansiostaan suojeluskunnat ja muut perässä siirtyivät maastohiihdon.
Pihkala kävi kiivaita keskusteluja, jotta suomalaiset siirtyisivät hiihtämään tasamailta murtomaille.
- Sotaväellekin hän perusteli esitystään toteamalla, että tulevassa sodassa suomalaisten täytyy päästä yllätykseen koukkaamalla metsien kautta. Tämä tapahtuu hiihtämällä, jolloin vihollinen päästään yllättämään selustasta, selvittää kapteeni Matti Santtila. Hän toimii pääesikunnan koulutusosastolla osastoesiupseerina.
Pari vuosikymmentä myöhemmin tätä hiihtotaitoa maastossa tarvittiin ja suomalaiset hiihtojoukot tulivat kuuluisiksi ankarissa taisteluissa Puna-armeijaa vastaan. Hiihtotaito oli ratkaiseva mm. Raatteen tiellä.
Varusmiesten hiihtotaito
Suomalainen hiihtokulttuuri on kuitenkin kolmen viime vuosikymmenen aikana muuttunut. Ennen hiihtää osasi lähes jokainen suomalainen, nykyisin hiihtotaito ei enää ole kaikille suomalaisille itsestäänselvä taito.
- Asepalvelukseen astuu nuoria, jotka eivät enää omista suksia eivätkä osaa hiihdon aakkosia, toteaa liikuntapäällikkö Kauko Palvalin pääesikunnasta.
Pääesikunta selvitti viimeksi kolme vuotta sitten yli tuhannen varusmiehen hiihtotottumuksia 11 joukko-osastossa. Puolet heistä omisti murtomaahiihtovälineet ja lähes sama määrä oli laskettelusuksien omistajia. Puolet ei ollut hiihtänyt palvelusta edeltävänä talvena lainkaan.
Neljäsosa tutkimuksen varusmiehistä ei ollut hiihtänyt palvelusta edeltävänä talvena ollenkaan. Kolmasosa oli sitä mieltä, että palvelus oli motivoinut hiihtämään joko huomattavasti tai jonkin verran. Pohjoisessa, missä olosuhteet (enemmän lunta) olivat paremmat, myönteisen palautetta annettiin kaksi kertaa enemmän.
Varuskuntiin hiihtomaita
Sen jälkeen puolustusvoimat uusi hiihtokoulutusohjelmansa yhteistyössä Vuokatin urheiluopiston kanssa. Käyttöön uusi ohjelma hiihtomaineen otettiin jo syksyllä 1998. Nykyisin sen avulla saa hiihtokoulutusta vuosittain noin 30 000 varusmiestä.
- Uuden ohjelman vaatimia hiihtomaita on rakennettu innolla ja ennakkoluulottomasti jo 28 varuskuntaan, ja hiihdon koulutuspaketti on otettu kaikkialla käyttöön, selvittää liikuntapäällikkö Palvalin.
Varusmiesten hiihtotaidon tavoitteeksi on asetettu selviytyminen täydessä noin 25 kilon taisteluvarustuksessa ja taistelukelpoisena kymmenen kilometrin hiihtomarssista kahdessa tunnissa sekä taistelukelpoisuuden säilyminen yön yli kestäneessä 30 kilometrin hiihtomarssissa.
Hiihdon koulutuspaketti
Hiihtotaitojen perusopetus annetaan ennen ensimmäistä hiihtomarssia kolmen kolmen tunnin hiihtoharjoituksen aikana.
Ensimmäisen harjoituksen tavoitteena on henkilökohtaisten taitojen kehittäminen ja totuttautuminen hiihtovälineisiin. Sukset jalassa pelataan mm. jalkapalloa.
Seuraavaksi opetellaan suksien voitelu ja kunnostus sekä harjoitellaan perinteisen hiihtotavan tekniikoita, kuten vuorotahtia, tasatahtia ja hiihtämistä ilman sauvoja.
Kolmannen kolmen tunnin harjoituskerran aikana hiihdetään maastossa, kelkkauralla, umpihangessa ja latu-uralla.
Varusmiehet astuvat Suomessa nykyisin asepalvelukseen kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja heinäkuussa. Molemmille annetaan hiihtotaitojen perusopetus, jota sitten toteutetaan taistelu- ja sotaharjoituksissa.
Kansanhiihdot käyntiin
Kahden viime vuoden aikana puolustusvoimissa on käynnistetty uudelleen kansanhiihtosuoritukset yhteistyössä Suomen Ladun ja Hiihtoliiton kanssa.
Ensimmäisen talven aikana niistä kertyi yli 18 000 suoritusta ja viime talvena jo 165 000. Yhden kansanhiihtomerkinnän saa nykyisin 10 kilometrin maastohiihdosta tai tunnista suksilla tasamaalla tai laskettelurinteessä.
Tämä on kyllä vielä pitkällä kansanhiihdon huippuvuodesta 1984, jolloin 10 kilometrin suorituksia kertyi 434 085 ja 30 kilometrinkin hiihtoja 55 251.
- Tavoitteena on, että jokainen varusmies ottaisi hiihdon jossakin muodossa osaksi talvista liikuntaharrastustaan reservissä, korostaa puolustusvoimien liikuntapäällikkö Kauko Palvalin.
STT-VT
17.11.2000
