Terra Cognita -näyttely poiki kirjan ja rompun
Kartta-aarteita kotitietokoneelle
Tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöldin yli vuosisata sitten keräämiä kartta-aarteita voi nyt lehteillä kotona, kun Helsingin yliopiston kirjasto on julkaissut niistä CD-rom-levyn sekä kuvateoksen.
Joulukuun alkuun asti karttoja on myös näytteillä Helsingin kulttuurivuoteen liittyvässä Terra Cognita - Maailma tulee tunnetuksi -näyttelyssä.
Kirja ja romppu ovat kolmikielisiä eli ne kertovat tarinansa suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi.
Unescon kulttuuriperintörekisteriin hyväksytty Nordenskiöldin kokoelma ei ole koskaan aiemmin ollut edes julkisesti esillä, ja yliopistollakin harvinaisuuksia on vilautettu lähinnä arvovieraille.
Vuosikymmenten työ
Nordenskiöld keräsi kokoelmaa systemaattisesti 1870-luvulta alkaen, joskin ensimmäiset hankinnat ovat jo 1850-luvulta.
Aluksi hän teki löytönsä Tukholmassa, mutta keräilyinnon kasvaessa tärkeimmiksi ostospaikoiksi tulivat Amsterdamin, Münchenin, Lontoon, Pariisin, Firenzen, Venetsian ja Rooman antikvariaatit. Omilla matkoillaan tutkimusmatkailija täydensi kokoelmaa myös Napolissa, Lissabonissa ja Japanissa asti.
Hänen kuolemansa jälkeen 1901 kirjat ja kartastot ostettiin Helsinkiin silloiseen Aleksanterin yliopistoon. Hinta oli jo tuolloin niin korkea, 200 000 kruunua, että hankinta vaati luvan keisari Nikolai II:lta.
Terra Cognita -teoksen esipuheessa ylikirjastonhoitaja Esko Häkli huomauttaa, että Nordenskiöld on saanut tunnustusta jopa koko kartografian historian perustajana.
Yksityiskohdat esiin
Terra Cognita -rompulle 1400-1800-lukujen karttoja on mahdutettu yli sata eli saman verran kuin näyttelyyn. Käsikirjoituksen samoin kuin näyttelyn sisällön on suunnitellut Cecilia af Forselles-Riska. Jos tietokoneen rahkeet riittävät, voi karttojen yksityiskohtia esimerkiksi tutkia suurennettuina.
Erikoissuunnittelija Leena Pärssisen toimittama kuvateos Terra Cognita puolestaan luo katsauksen koko karttahistoriaan tuhansien vuosien takaisista korkeakulttuureista alkaen.
Kaunis kirja viihdyttää myös pelkkää selailijaa. Tuore Tieteessä tapahtuu -lehti hämmästeleekin, että kirja on "melkein mainiompi" kuin itse kiitetty Terra Cognita -näyttely.
Meitä ja muita
Teoksen artikkeleista selviää vaikkapa se, millaisia kokemuksia Pohjoismaista oli kantautunut 1100-luvun Arabiaan.
- Kristittyjen tavoin myös arabialaiset uskoivat, että maailman reuna-alueilla asusteli hirviöitä ja villi-ihmisiä. Suomalaisia arabit pitivät niin villeinä, että nämä eivät koskaan halunneet näyttäytyä ulkomaalaisille vaan pysyttelivät piilossa metsissään. Norjan kohdalla uskottiin asustelevan villi-ihmisiä, joilla ei ollut lainkaan niskaa vaan kasvot rinnassa, kirjoittaa Jari Järvinen Jyväskylän yliopiston historian laitokselta.
Pohjolassa taas riitti kerrottavaa vielä pohjoisemmista kansoista. 1400-luvulla tanskalainen kartantekijä Claudius Clavus arveli antiikin uskomusten mukaan, että pohjoisnavalla asustaa pygmien kansa.
Sekin selviää, että Eurooppaa kutsuttiin ensi kertaa Euroopaksi lähes 3 000 vuotta sitten antiikin Kreikassa, Apollon hymnissä.
STT-VT
17.11.2000
