Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







TVO jättää ydinvoimahakemuksen



Teollisuuden Voima (TVO) aikoo jättää valtioneuvostolle periaatehakemuksen uuden ydinvoimalan rakentamiseksi. Yhtiö hakee lupaa joko kiehutusvesi- tai painevesityyppiselle kevytvesireaktorille.


Laitoksen sähköteho on 1 000-1 600 megawattia laitostyypistä riippuen ja se on tarkoitus sijoittaa joko Loviisaan tai Olkiluotoon. Uuden voimalan kustannusarvio on 10-15 miljardia markkaa laitoskoosta riippuen.

Energia-alan Keskusliitto Finergy tukee TVO:n hakemusta julkisuuteen antamassaan lausunnossa.

- Lisäydinvoiman rakentaminen on Suomen kannalta välttämätöntä, mikäli Suomi aikoo saavuttaa kasvihuonekaasujen päästövähennykset niin, etteivät niistä aiheutuvat toimenpiteet heikennä talouden ja työllisyyden kasvua, Finergyn toimitusjohtaja Juhani Santaholma sanoo.

Santaholman mukaan kasvavan tuontisähkön varaan ei ole syytä heittäytyä, vaan Suomen on ylläpidettävä riittävää ja kilpailukykyistä kotimaista sähkön tuotantoa.

- Lisäksi ydinvoima mahdollistaa myös muiden hiilineutraalien ja uusiutuvien energialähteiden sekä uusien energiajärjestelmien kehittämisen niiden vaatimassa pitkässä aikataulussa, hän huomauttaa.

TVO:n jätettyä hakemuksen Santaholma on vakuuttunut, että hallitus ja eduskunta pitävät hanketta yhteiskunnan kokonaisedun mukaisena.
- Sijoituspaikkakuntien kesken syntynee jopa kilpailua Loviisan ja Olkiluodon laitosten laajentamisesta, hän ennakoi.

Maailmalla ydinvoiman tuotanto kasvoi 1990-luvulla neljänneksen.

Suomen sähkönkäyttö kasvaa Finergyn selvityksen mukaan yli viidenneksen seuraavien 15 vuoden aikana. Kasvu vuoteen 2010 mennessä on keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa ja tämän jälkeen keskimäärin prosentin vuodessa.

Sähkön käyttö nousee tämän vuoden noin 80 miljardista kilowattitunnista noin 92 miljardiin kilowattituntiin vuonna 2010 ja noin 97 miljardiin kilowattituntiin vuonna 2015.


Jos sähköstä pulaa, hinta nousee

Kaupungistuminen, perhekoon pieneneminen ja elintason nousu lisäävät Finergyn mukaan kotitalouksien ja palvelujen sähkön kulutusta. Teollisuuden osuus sähkön käytön kasvusta on runsaat 60 prosenttia.

Sähkön käytön kasvun vuoksi tuotantokapasiteetin tarve kasvaa noin 3800 megawattia seuraavien 15 vuoden aikana. Lisäksi on korvattava poistuvaa vanhaa hiilikapasiteettia. Finergyn arvion perustana on bruttokansantuotteen kasvu keskimäärin noin kolme prosenttia, teollisuustuotannon kasvu viisi prosenttia ja viennin kasvu kuusi prosenttia vuodessa.

- Parina viime vuonna bruttokansantuotteen ja sähkön käytön kasvut ovat olleet Finergyn arvion pohjaoletusta nopeampia, mikä tekee kotimaisen voimalaitoskapasiteetin lisäämisen entistä tärkeämmäksi. Jos sähkön hankintakapasiteetista tulee pulaa, sähkön hinta nousee välttämättä, Santaholma arvioi.

Pohjoismaiden sähkönkäyttö kasvaa viime vuoden vajaasta 380 miljardista kilowattitunnista noin 420 miljardiin kilowattituntiin vuoteen 2015 mennessä.

Noin 45 miljardin kilowattitunnin kasvu merkitsee Pohjoismaissa 7000 - 8000 megawatin lisäkapasiteetin tarvetta seuraavien 15 vuoden aikana. Edulliselle tuotantokapasiteetille on kysyntää Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla.


Kaikkia keinoja tarvitaan päästötavoitteen saavuttamiseksi

Kioton ilmastosopimuksen mukainen tavoite on saada kasvihuonekaasujen päästöt vuosijaksolla 2008-2012 vuoden 1990 tasolle. Se onnistuu Santaholman mielestä vain käyttämällä kaikkia käytettävissä olevia keinoja, ydinvoiman lisärakentaminen mukaan lukien.

- Suomen nolla-tavoitteiseen tarvitaan jatkossa vielä toinenkin ydinvoimalaitos, Santaholma sanoo.

Pohjoismaissa on ollut vuodesta 1997 alkaen keskimääräistä parempia vesivuosia. Siksi Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla on riittänyt runsaasti edullista sähköä.

Sateiset vuodet ovat Santaholman mielestä antaneet kuitenkin liian optimistisen kuvan Pohjoismaiden kapasiteettitilanteesta. Kuiva vuosi 1996 on unohtunut.

- Pohjoismaissa kuivan ja runsassateisen vesivuoden ero on suurimmillaan noin 75 miljardia kilowattituntia, määrä vastaa lähes Suomen vuosittaista sähkön käyttöä, Juhani Santaholma muistuttaa.


Mistä sähkö kuivana vuonna?

Santaholma pitää tärkeänä omavaraisuutta sähkön tuotannossa, avoimista sähkömarkkinoista huolimatta.

- Se onnistuu vain kilpailukyisellä kotimaisella tuotannolla. Sateisten vuosien myötä sähkön tuonti on kasvanut viime vuosina. Tänä vuonna tuonti nousee 15 prosenttiin Suomessa käytetystä sähköstä.

Jatkossa sähkön tuonnin mahdollisuus vähenee, sillä Ruotsi ja Norja ovat sähkökaupassa naapurimaiden kanssa tuontienemmistöisiä keskimääräisinäkin vesivuosina. Vähäsateisina vuosina Suomi joutuisi korvaamaan läntisen sähkön tuonnin lisäämällä Santaholman arvion mukaan hiilivoimaa ja sähkön tuontia Venäjältä.

Santaholman mukaan ei tarvita ihmeellisiä taitoja ennustaa, että jatkossa on varauduttava myös keskimääräistä huonompiin tai peräti vuoden 1996 tapaisiin kuiviin vuosiin, jolloin kasvava osa Pohjoismaiden sähköstä joudutaan tekemään hiilivoimalaitoksissa.


Myös maakaasua, kotimaisia ja tuulta lisää

Santaholma pitää ydinvoiman lisärakentamista Suomen energiapoliittisen linjan mukaisena.

- Energiapolitiikka perustuu jatkossakin monipuolisuuteen. Ydinvoiman lisäksi tarvitsemme lisää maakaasua - putken länsirannikolle -, kotimaisia biopolttoaineita, turve mukaan luettuna, ja tuulivoimaa sekä muita uusiutuvia energialähteitä tulevaisuudessa kasvavia määriä.

Santaholma korostaa, että suomalaiset osaavat ydinvoimatekniikan.

- Meillä on yli 20 vuoden kokemus ydinvoimalaitoksista. Suomalaiset ydinvoimalaitokset ovat jatkuvasti olleet maailman parhaimpien laitosten joukossa.


Ydinvoima kasvaa myös maailmalla

Finergyn toimitusjohtaja muistuttaa myös, että maailman ydinvoiman tuotanto kasvoi 1990-luvulla nopeasti ja kasvu jatkuu edelleen. Maailmassa on rakenteilla on 37 ydinvoimalaitosta.

- Maailman ydinvoimatuotanto kasvoi viime vuosikymmenellä neljänneksen; 1900 miljardista kilowattitunnista 2400 miljardiin kilowattituntiin. Japanissa kasvu oli 60 prosenttia, USA:ssa neljänneksen sekä EU:ssa ja Suomessa runsaat 20 prosenttia. Kasvu johtuu uusien laitosten lisäksi voimalaitosten tehojen nostoista ja parantuneista käyttökertoimista.

IKK
17.11.2000


Talous -sivulle