Tiedon hallinnan vaatimukset kasvavat
Tietoyhteiskuntaan haetaan selkoa Tiedon tutkimusohjelmassa
Suomen Akatemian Tiedon tutkimusohjelman toisessa vaiheessa haetaan uutta sisältöä tietoyhteiskunta-käsitteelle. Tutkimushanke painottuu etenkin tiedon hallinnan kasvaviin vaatimuksiin.
Suomen Akatemia käynnisti vuoden 1996 lopulla viisivuotiseksi aiotun Tiedon tutkimusohjelman. Tietoyhteiskunnan tuomiin muutoksiin painottuvan tutkimusohjelman ensimmäiseen vaiheeseen osoitetut resurssit antoivat mahdollisuuden teemoiltaan varsin laajan ohjelman toteuttamiseen. Toisaalta myös tietoyhteiskunta uutena käsitteenä oli vielä projektin alkaessa melko jäsentymätön.
Tutkimusohjelman toinen vaihe käynnistyi tämän vuoden alussa ja koskee vuosia 2000-2001. Tutkimusohjelman toinen vaihe painottuu ensimmäistä vaihetta enemmän tietoyhteiskuntatutkimukseen. Siinä tutkimusteemoja on tarkistettu ja rajattu paremmin vastaamaan kehittyvän tietoyhteiskunnan synnyttämiä yhteiskunnallisia muutoksia.
Tutkimusteemat kohdistuvat tietoyhteiskunnan taloudellisiin, yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin, psykologisiin ja kulttuurisiin vaikutuksiin ja tulevaisuuden haasteisiin sekä yksilön, tiedon ja teknologian suhteeseen.
Tarkennettuna pääteemat ovat tietämisen ja osaamisen kasvavat vaatimukset, työelämän muuttuvat rakenteet sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutus.
Tietoyhteiskunta käsitteenä monimutkainen
Muutaman viime vuoden aikana tietoon ja informaatioon liittyvä teknologinen infrastruktuuri on kehittynyt ja otettu käyttöön laajasti ja nopeasti.
Tietoyhteiskunta on monimutkainen yhteiskunnallinen transformaatio, jonka haasteellisuus liittyy sen globaaliin luonteeseen.
Tutkimusohjelman ohjelmamuistion mukaan tietoyhteiskuntaprosessi on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta ristiriitainen ja paradoksaalinen.
Samalla kun tietoyhteiskunta avaa uusia toiminta- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia kansalaisille, hallinnolle ja yrityksille, se saattaa kärjistää yhteiskunnan ongelmia, syventää polarisaatiota ja heikentää yhteiskunnan koheesiota, muistiossa todetaan.
Tiedon hallintaa ja hyödyntämistä tehostettava
Suomalaisissa arvioinneissa ja myös EU:n ohjelmissa on noussut vahvasti esiin tietoyhteiskunnan luonnehdinta oppimisyhteiskuntana.
Suomessa tekninen infrastruktuuri myös tiedonhallinnan osalta on vahva, mutta tutkimuksen mukaan rakenteiden tehokas käyttö on haaste, johon ei ole riittävästi kyetty vastaamaan.
Ohjelmamuistiossa todetaan, että tärkeä kysymys lähitulevaisuudessa on, miten kansalaiset saavuttavat uudenlaisen tietoyhteiskuntakompetenssin, joka vahvistaa kansalaisten kykyä ja mahdollisuuksia toimia uusissa rakenteissa ja uusilla markkinoilla.
Merkittäviä tutkimuskohteita ovat valtion, kansalaisyhteiskunnan ja markkinoiden rooli ja vuorovaikutus tietoyhteiskunnassa sekä demokraattisen osallistumisen ja päätöksenteon uudet mahdollisuudet ja esteet.
Niinikään keskeinen tutkimuskohde on ihmisen suhde ympäröivään ja kohtaamaansa informaatioon eli miten hän sitä valikoi, prosessoi, tulkitsee, käyttää ja millaista ongelmanratkaisua toteuttaa.
Tiedon tutkimuksen alueella käytetään monia tietoa lähellä olevia ja siihen eri tavoin kytkeytyviä termejä, joiden käsitesisältö vaihtelee usein käyttäjän tieteenalakontekstin mukaan. Termien sisältöjen ja merkityserojen analysointi tiedon tutkimuksen keinoin on tärkeää, jotta eri alojen edustajat ymmärtäisivät teoria- ja käsitesisällöt yhdenmukaisesti.
Tietotulva uhkaa
Kalifornian yliopistossa valmistuneen tutkimuksen mukaan ihmisen synnyttämän tiedon määrän kasvu on ollut räjähdysmäinen. Peter Lyman Kalifornian yliopistosta pitää hyvänä sitä, että 93 prosenttia kaikesta ihmisen luomasta tietomäärästä on digitaalisessa muodossa.
- Jos tämä tietomäärä laitetaan Internetiin, se on sieltä kaikkien saatavilla.
Lymanin mielestä vielä ei kuitenkaan ole tehty tarpeeksi tehokkaita hakukoneita kaiken tämän tiedon käsittelyyn, luetteloimiseen ja etsimiseen.
Kalifornian yliopiston tutkijat arvioivat, että Internetissä on noin 2,5 miljardia dokumenttia. Sivujen määrä kasvaa päivittäin 7,3 miljoonalla.
Kun lasketaan mukaan vielä syvemmällä verkossa olevat tietokannat, Internet-sivut ja muut sivut, nousee dokumenttien lukumäärä noin 550 miljardiin dokumenttiin. 95 prosenttia tästä on kenen tahansa saatavilla. Suurin materiaalin tuottaja on Yhdysvallat.
Vuotuinen tiedon tuotanto maailmassa on yhdestä kahteen miljardia gigatavua. Vuosisata sitten keskimääräinen ihminen pääsi käsiksi vain pieneen tietomäärään. Nyt seuraavan 2,5 vuoden aikana syntyy tietoa saman verran kuin koko ihmiskunnan historiassa tähän saakka 12 miljardia gigatavua.
Tietämisen ja taitamisen vaatimukset kasvavat
Tiedon tutkimusohjelman muistion mukaan informaation ja tiedon prosessoinnin uudet mahdollisuudet muuttavat työelämän rakennetta ja toimintakulttuuria. Tietoyhteiskunnan vaatimukset ja kehittyvän teknologian tarjoavat ympäristöt luovat tarvetta ja antavat tilaisuuden työn ja institutionaalisen koulutuksen rajan hälventämiselle.
Informaatio kohdataan uusissa tilanteissa, joihin sisältyy tyypillisesti ihmisen ja koneen vuorovaikutussuhde, joka ilmenee esimerkiksi etätyön, virtuaalisten oppimisympäristöjen tai erilaisten automaattien käytön yhteyksissä. Se asettaa uusia vaatimuksia sekä yksilöiden ja ryhmien toimintavalmiuksille että teknologiselle ympäristölle.
Kolmen eri yliopiston, Turun-, Helsingin- ja Jyväskylän, yhteistyönä tekemässä tutkimusohjelmassa perehdytään tietämisen ja taitamisen kasvaviin vaatimuksiin.
Tutkimusohjelman tavoitteena on saada laajapohjaisesti tietoa vahvistuvan tietoyhteiskunnan edellyttämän asiantuntijuuden oppimisesta yliopistojen ja työelämän erilaisissa oppimisympäristöissä.
Ensimmäiseen vaiheeseen 50 miljoonaa markkaa
Tutkimuksessa pyritään saamaan esille, millä tavoin tietoyhteiskunnan teknologian mahdollistamat keinot ja opiskelutavat niihin liittyvine odotuksineen näkyvät yliopisto-opetuksessa ja teknologisesti kehittyneissä oppimisympäristöissä. Niinikään tuodaan esille yhteyksiä kulttuuripääomaan sekä oman asiantuntijuuden päivittämiseen ja kehittämiseen perinteisesti arvostetuissa ammateissa (esim. lääkäri) tai tietoyhteiskunnan uuseliitin töissä.
Tutkimus on Suomen Akatemian Tiedon tutkimusohjelman osaprojekti.
Suomen Akatemian Tiedon tutkimusohjelman ensimmäisen vaiheen 24:ää hanketta on rahoitettu yhteensä runsaalla 50 miljoonalla markalla.
Ohjelman kaksivuotisen toisen vaiheen budjetti on 15 miljoonaa markkaa.
Tutkimusohjelman vastaavana koordinaattorina toimii dosentti Eero Pantzar Tampereen yliopiston tietoyhteiskunnan tutkimuskeskuksesta.
MIKKO LAITINEN
17.11.2000
