Lääkeabortti on perinteistä "luonnollisempi" vaihtoehto
Abortti on kiivaiden keskustelujen kestoaihe. Viime aikoina puhuttanut pilleriabortti jakaa kannanotot kahtia: toiset tuomitsevat tabletit jyrkästi, toiset taas toivottavat ne tervetulleiksi kauan kaivattuna vaihtoehtona kirurgiselle kaavinnalle.
Moni potilas asettuu pillereiden puolelle.
Lääkkeellisessä raskaudenkeskeytyksessä käytettävälle
mifepristonille myönnettiin Suomessa myyntilupa tammikuussa.
Sairaala-apteekkeihin lääke tuli kuitenkin vasta alkukesästä ja
toistaiseksi se on ehditty ottaa käyttöön vain muutamassa
sairaalassa.
Helsingissä vaihtoehtoinen menetelmä tulee rutiinikäyttöön
lähiviikkoina. Lääkeabortista on kuitenkin jo kokemuksia, sillä
vuosina 1998-1999 sitä tutkittiin kliinisesti Helsingin
naistenklinikalla ja Kätilöopiston sairaalassa.
Sairaalalääkäri Helena Honkanen Helsingin yliopistollisen
keskussairaalan Naistenklinikalta kertoo kirurgisen toimenpiteen
ja nukutuksen pelottavan usein potilaita. Normaalia
keskenmenoa muistuttava lääkeabortti onkin hänen mielestään
yhtäältä perinteistä keskeytystä luonnollisempi ratkaisu.
- Pilleriabortista puhuminen saa kuitenkin toimenpiteen
kuulostamaan aivan liian helpolta. Todellisuudessahan kysymys
ei ole pelkästä tabletin nappaamisesta vaan melko paljon
pitemmästä ja monimutkaisemmasta prosessista, Honkanen
huomauttaa.
Lääkeabortti leikkaa kuluja
Koska lääkeabortissa ei tarvita kirurgista toimenpidettä ja
nukutusta, vältetään myös mahdolliset komplikaatioriskit.
Honkanen muistuttaa, että menetelmä tulee myös
yhteiskunnalle edullisemmaksi, koska kalliilta
leikkaussalikustannuksilta vältytään.
Hän ei kuitenkaan usko, että menetelmä itsessään voisi lisätä
aborttien määrää.
- Psyykkisesti aborttipäätös on niin raskas, ettei sitä varmasti
tehdä vain sen vuoksi, että se on nyt näennäisesti helpompaa.
Oikeastaan se ei edes ole sitä.
Honkanen huomauttaa, että lääkeabortissa raskauden
keskeytyminen on varsin konkreettista ja siten myös potilaalle
henkisesti rankempaa. Kirurgisessa abortissa potilas
nukutetaan toimenpiteen ajaksi ja hänen herätessään kaikki on
jo ohi.
- Osa potilaista haluaa päästä tilanteesta mahdollisimman
nopeasti. Toiset kuitenkin haluavat olla tapahtuman aikana
tajuissaan ja tietoisia siitä, mitä tapahtuu.
- Jotkut potilaat ovatkin todenneet, että kun raskaus
keskeytetään hitaasti lääkkeillä, luonnolliseen tapaan, myös
surun läpikäyminen ja abortin henkinen käsitteleminen on
helpompaa, Honkanen kertoo.
Aborttia harkitsevia huolestuttaa usein, miten keskeytys
vaikuttaa jatkossa raskaaksi tulemiseen. Kaavinnassa
kohdunsuu avataan instrumenteilla, jolloin se saattaa
vaurioitua. Pahimmassa tapauksessa kohtu saattaa jopa
puhjeta.
- Kirurgisessa toimenpiteessäkin vauriot ovat kuitenkin varsin
harvinaisia. Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys ei vaikuta
myöhemmin raskaaksi tulemiseen millään tapaa, Honkanen
rauhoittelee.
Lääkkeellisen keskeytyksen jälkeen vuoto kestää pari viikkoa eli
noin kaksi kertaa niin kauan kuin kirurgisen operaation jälkeen.
Alle prosentilla potilaista jälkivuoto on lääkeabortin jälkeen niin
runsasta, että heidät joudutaan ottamaan sairaalahoitoon.
Ehkäisyvalistuksen taso on heikentynyt
Honkasen mukaan suomalaiset gynekologit ovat toivoneet
lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen käyttöönottoa jo vuosia.
Tähän asti mifepristonia valmistava ranskalaisyritys ei ole
kuitenkaan markkinoinut lääkettään laajemmin.
Suomessa lääkkeelliselle raskaudenkeskeytykselle on
myönnetty lupa raskausviikkoon seitsemän saakka. Kirurgisesti
abortti voidaan tehdä vielä 12. raskausviikolla.
Honkasen mukaan suomalaisnaiset hakeutuvat aborttiin
kiitettävän aikaisin. Lääkeabortti onkin sitä tehokkaampi mitä
aikaisemmassa vaiheessa se tehdään: riskit ovat pienemmät ja
vuoto vähäisempää.
- Jos potilas valitsee kirurgisen keskeytyksen, abortti tehdään
mieluiten vasta, kun raskaus on kestänyt seitsemän viikkoa.
Tällöin on varmempaa, että kohtu todella tyhjenee kokonaan.
Ennen yhdeksättä raskausviikkoa tehdyistä keskeytyksistä
onnistuu lääkkeellisellä menetelmällä 95 prosenttia. Jos
lääkeabortti epäonnistuu, raskaus keskeytetään perinteiseen
tapaan kirurgisin menetelmin.
Suurin osa Naistenklinikan tutkimukseen osallistuneista naisista
valitsi lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen perinteisen
menetelmän sijaan. Kyselyjä lääkeabortin mahdollisuudesta tuli
jo tuolloin runsaasti eri puolilta Suomea.
Niissä maissa, joissa mifepristoni on ollut käytössä jo pitkään,
lääkeabortilla ei ole kuitenkaan huomattu olevan vaikutusta
raskaudenkeskeytysten määrään.
Kansainvälisesti vertaillen Suomessa tehdään varsin vähän
abortteja. Honkanen toteaa kuitenkin, että viime vuosina
ehkäisyvalistuksen määrä on kouluissa vähentynyt
huolestuttavasti.
- Valistukseen pitäisi panostaa kotona ja kouluissa selvästi
nykyistä enemmän, jotta keskeytysten määrä saataisiin
vähenemään. Klinikalle tulee toisinaan hämmästyttävän
tietämättömiä nuoria naisia, Honkanen huokaa.
STT-MH
11.8.2000
Kotimaa -sivulle
|