TT:n barometri:
Teollisuuden työvoima ja investoinnit kasvussa
Tuoreen TT:n neljännesvuosibarometrin mukaan teollisuus elää nyt suhdannehuippua. TT:n toimitusjohtaja Johannes Koroman mukaan teollisuudessa ja rakentamisessa suhdannetilanne on varsin poikkeuksellinen.Tuotannon kapasiteettipula on nopeasti lisääntynyt ja siihen etsitään nyt apua uusista investoinnista. Investoinnit ovat TT:n investointiedustelun mukaan nopeammassa kasvussa kuin kertaakaan vuoden 1995 jälkeen ja kiinteiden investointihankkeiden arvo on noin 28 miljardia markkaa.
Samaan aikaan varaudutaan Koroman mukaan suhdannekäänteeseen, jonka uskotaan olevan edessä jo ensi vuonna. Kasvu jatkuu ensi vuonnakin, mutta hidastuneena.
Tuotannon kasvun seurauksena työpaikkojen määrä on lisääntynyt koko alkuvuoden ajan sekä teollisuudessa että rakentamisessa. Teollisuudessa työpaikat ovat lisääntyneet viimeksi kuluneen vuoden aikana 20 000 ja rakentamisessa 5000 henkilöllä.
- Työllisyyden kasvu näyttäisi jatkuvan edelleenkin, mutta puute ammattitaitoisesta työvoimasta tulee yhä useammin vastaan, Koroma sanoo.
Työttömyysaste onkin teollisuudessa tällä hetkellä vain noin 5 prosenttia ja rakentamisessa 13 prosenttia. Työvoiman määrä on teollisuudessa kasvanut nyt jo noin kuuden vuoden ajan ja työttömyysaste lähestyy nopeasti 1980-luvun lopun alhaista tasoa.
Laman syvimpinä vuosina teollisuuden työttömyysaste oli runsaat 14 prosenttia ja rakentamisessa peräti 36 prosenttia.
- Vastoin useasti toistettua yleistä väitettä, työpaikat sekä teollisuudessa että rakentamisessa ovat tasaisesti lisääntyneet jo kuuden vuoden ajan, Koroma huomauttaa.
Uusia työpaikkoja on syntynyt sekä suuriin yrityksiin että pk-yrityksiin. Tällä hetkellä teollisuudessa työskentelee noin 500 000 henkilöä, mikä on 80 000 henkilöä enemmän kuin laman syvimmässä vaiheessa vuonna 1994.
Rakennusyrityksissä työskentelee noin 150 000 henkilöä eli lähes 50 000 henkilöä enemmän kuin vuonna 1994.
Työvoimapulalla monta selittäjää
Teollisuuden ja rakentamisen työvoimapulaan on vaikuttanut Koroman mukaan monta eri tekijää.
- Teollisuudessa työttömyysaste onkin jo rakennetyöttömyyden rajalla.
- Karkeat ja väärät yleistykset ovat synnyttäneet mielikuvan siitä, että teollisuudessa työvoima vähenee ja että uudet työpaikat syntynyt muille aloille. Toinen yhtä virheellinen yleistys on ollut väite, että vain pienet yritykset pystyvät lisäämään työvoimaa, Koroma sanoo.
Hänen mukaansa kaikki tilastot osoittavat, että myös suuret teollisuusyritykset ovat tasaisesti kasvattaneet työvoiman määrää eikä se koske yksinomaan Nokiaa.
- Tuotannon verkottuminen rikkoo lisäksi perinteisen jaon eri kokoisten yritysten välillä.
Työvoima on lisääntynyt siitä huolimatta, että monet perinteiset teollisuuden ja rakennusteollisuuden aiemmin hoitamat varsinaista toimintaa palvelevat toiminnot ja työpaikat on ulkoistettu tai ostettu palveluyrityksiltä.
- Arviomme mukaan teollisuutta ja rakentamista palvelevissa tehtävissä on tällä hetkellä noin 150 000 henkilöä. Kaikkiaan liike-elämää palvelevassa toiminnassa on 285 000 henkilöä, joka on suurempi kuin kertaakaan aikaisemmin. Se ylittää lamaa edeltäneen huipputason noin 15 000 henkilöllä, Koroma kertoo.
Työvoimakapeikkojen poistaminen vaatii Koroman mielestä tehokkaita toimenpiteitä.
- Sellaisia ovat koulutukseen, työllisyyspolitiikkaan ja verotukseen liittyvät ratkaisut. Työn verotuksen keventäminen tapahtuu suhdannekäännettä ennakoiden ja siis oikealla hetkellä. Sillä on suuri vaikutus työvoiman saatavuuteen erityisesti pieni- ja keskituloisten osalta.
- Silti myös korkeammalle koulutettujen verotuksen keventäminen on yhtä tärkeää osaamisen, kehittämisen ja kasvun kannalta keskeisten tutkimus- ja kehittämiskeskusten ja niiden työntekijöiden pitämiseksi Suomessa. Veroprogression kiristäminen on tämän vuoksi väärä valinta, Koroma linjaa.
Vankka kansainvälinen tutkimusaineisto osoittaa Koroman mukaan myös, että kannustava työttömyysturvan porrastaminen sen kokonaistasoa leikkaamatta vaikuttaa myönteisesti työllistymiseen.
- Tähän tulisi liittää tulonsiirtojärjestelmän harkinnanvaraisuuden kehittäminen sellaiseksi, että kaikki palkkatyö lisäisi käteen jäävää tuloa, hän sanoo.
Tsupari: Suhdannehuipun krapula nyt hallittavissa
TT:n suhdannebarometrin mukaan tuotannon käyttöaste on ennätykselliset 92 prosenttia. Kapasiteettipula on lisääntynyt, mutta kokonaistaloudellisesti se ei TT:n mukaan ole uhka.
Kestokulutustavaroiden tuonti on edelleen kohtuullista, eikä vaihtotaseen tasapaino ole vaarassa.
Kapasiteettipula ei näytä myöskään aiheuttavan kustannusinflaatiopaineita teollisuudessa, sillä globaali kansainvälinen kilpailu pitää hinnat kurissa.
- Kustannukset ovat kylläkin nousussa, mutta hinnat eivät.
Suurin epävarmuutta aiheuttava tekijä myös investointien toteuttamisen kannalta on epätietoisuus euron ja dollarin suhteesta ja palkkakustannusten kehityksestä ja siis palkkainflaation uhka.
TT:n suhdanneasiantuntija, osastopäällikkö Pekka Tsupari arvioi, että suhdannenousu jatkuu vielä lähikuukausina lähes alkuvuoden tapaan, mutta nousu on kuitenkin taittumassa ja kasvu hidastuu.
Tilauskanta on huipussaan ja kapasiteetin täyskäyttöaste on noussut barometrihistorian korkeimmalle tasolle, 92 prosenttiin. Tilannetta voi Tsuparin mukaan verrata vuosiin 1980, 1990 ja 1995.
- Valitettavaa vain, että noissa tilanteissa veto ei kestänyt, vaan huipulta tultiin nopeasti ja rajusti alas, rajuimmin ja synkimmin seurauksin tietysti vuonna 1990.
Tsupari kuitenkin uskoo, että nyt kestokyky on monipuolisemman tuotantorakenteen ansiosta parempi. Teollisuuden suhdanneherkkyys on siis vähentynyt.
IA
11.8.2000
