Kannanottoja budjettiesityksestä
Hallituksen budjettiesitys valmistui
Hallitus sopi perjantaina valtion vuoden 2001 talousarvioesityksestä. Budjettiesitys jatkaa hallitusohjelmassa määriteltyä tiukan finanssipolitiikan linjaa. Hallituksen mukaan se on perusteltua suhdannekehityksen ja pidemmän aikavälin haasteisiin varautumisen kannalta.Hallinnonaloille ja valtionvelan korkomenoihin hallitus esittää yhteensä 196,6 miljardia markkaa. Valtionvelkaa vähennetään runsaalla 15 miljardilla markalla, josta budjettitalouden osuus on vajaat 13 miljardia markkaa.
Valtiontalouden tasapaino suhteessa kokonaistuotantoon yltää eduskunnalle annetussa tiedonannossa tavoiteltuun 1,5 prosentin tasoon.
Julkisen talouden ylijäämä pysyy ensi vuonna 4,5 prosentin tasolla suhteessa kokonaistuotantoon.
Jos kuluvan vuoden tasapainossa ei oteta huomioon siihen kertaluontoisesti vaikuttavia tuloja, paranee julkisen talouden tasapaino suhteessa kokonaistuotantoon runsaalla prosenttiyksiköllä.
Julkisyhteisöjen velkaantuneisuus vähenee niin, että vuonna 2001 EMU-velka suhteessa kokonaistuotantoon on noin 39 prosenttia.
Talouskasvu jatkuu
Kuluvan vuoden kokonaistuotannon arvioidaan lisääntyvän 5,2 prosenttia. Vaikka kokonaistuotanto on lisääntynyt vuodesta 1994 lähtien keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa, ei kasvun odoteta ensi vuonnakaan olennaisesti vaimenevan.
Informaatioteknologia ja siihen liittyvä nopea tuottavuuden kasvu tekevät osaltaan mahdolliseksi nousukauden jatkumisen, hallitus arvioi.
Työllisten osuus työikäisestä väestöstä nousee tänä vuonna prosenttiyksiköllä 66,9 prosenttiin ja vuonna 2001 edelleen 67,7 prosenttiin.
Myös työvoiman tarjonta on työmahdollisuuksien parantuessa toistaiseksi jatkanut kasvuaan, minkä takia työttömyyden alentuminen on ollut selvästi työpaikkojen kasvua vähäisempää.
Vuonna 2000 työttömyysaste alenee runsaan puoli prosenttiyksikköä viime vuodesta 9,6 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 8,6 prosenttiin.
Tänä vuonna hintojen nousuksi arvioidaan kolme prosenttia, joten inflaatiovauhti ylittää kilpailijamaiden tason.
Polttonesteiden hintojen nousu selittää noin prosenttiyksikön sekä asuntojen hintojen, vuokrien ja asuntolainojen korkojen nousu noin puoli prosenttiyksikköä kuluttajahintojen noususta tänä vuonna, hallitus arvioi.
Hallituksen arvio kuluttajahintojen noususta vuodelle 2001 on 1,8 prosenttia.
Palkkavero alenee keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä
Ansiotulojen verotusta esitetään kevennettäväksi 6,4 miljardilla markalla, johon sisältyy 1,35 miljardin markan inflaatiotarkistus.
Palkkatulon tuloveroaste alenisi keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä. Kevennyksestä hyötyvät myös kaikkein pienituloisimmat palkansaajat tulonhankkimisvähennyksen ja ansiotulovähennyksen rakenteellisen muutoksen kautta.
Myös eläketuloista maksettavan ylimääräistä sairausvakuutusmaksua alennettaisiin. Yhteisöveron jako-osuuksia valtion ja kuntasektorin välillä ei muuteta.
Kotitaloustyön verovähennysoikeus ulotetaan koko maahan ja vähennys voidaan tehdä myös kunnallisverosta.
Hallitus toteaa budjettitiedotteessaan, että esitetyillä veronkevennyksillä parannetaan työn kannattavuutta, alennetaan rakenteellista työttömyyttä ja tuetaan palkkamalttia.
- Talouden ympäristön muutokset ovat korostaneet budjetin sisällön ja yleisimminkin rakennepolitiikan vaikutuksia. Finanssipolitiikan kestävyys on sidoksissa sekä tiukkaan menolinjaan että työllisyyttä ja talouden kasvua tukevaan rakennepolitiikkaan.
Työvoimapolitiikkaa yhdessä työmarkkinaospuolten kanssa
Hallitus hyväksyi työvoimapolitiikan kehittämistä selvittäneen työryhmän suositukset jatkovalmistelun pohjaksi.
Hallitus sopi, että yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa selvitetään, miten työttömyysturvajärjestelmää ja työvoimapolitiikkaa kehitetään työllistymistä tukevaan ja työttömyyden kestoa lyhentävään suuntaan.
Myös osa-aikaeläkejärjestelmän piiriin siirtymisen todennäköinen kehitys selvitetään yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa sekä valmistellaan tarvittavat toimenpiteet. Selvitysten tulisi olla valmiina syyskuun puoliväliin mennessä.
Aktiivisen sosiaalipolitiikan ohjelma käynnistetään
Hallituksen aiemman periaatepäätöksen mukaan käynnistetään köyhyyttä ja syrjäytymistä ehkäisevä aktiivisen sosiaalipolitiikan ohjelma.
Toimeentulotukea uudistetaan siten, että ehkäisevän toimeentulotuen käyttö lisääntyy kunnissa ja toimeentulotuen lisäosan myöntämisessä otetaan huomioon hakijan olosuhteet, esimerkiksi pitkäaikainen toimeentuloasiakkuus.
Ohjelman kustannukset ovat vuositasolla 362 miljoonaa markkaa, josta valtiolle 230 miljoonaa markkaa ja kunnille 132 miljoonaa markkaa.
Verotuksen tulonhankkimisvähennyksen ja ansiotulovähennyksen rakenteen uudistaminen hyödyttää erityisesti pienituloisia palkansaajia ja vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä.
Kuntien valtionosuuksia lisätään
Kuntien valtionosuuksia lisätään puolella lakisääteisestä valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon muutoksesta. Tämä merkitsee yhteensä noin 1,2 miljardin markan kasvua opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoihin.
Valtionosuuksia korotetaan lisäksi puolella täyden indeksikorotuksen määrästä. Korotus on noin 300 miljoonaa markkaa. Kuntien harkinnanvaraiset avustukset ovat 320 miljoonaa markkaa.
Kehitysalueiden verohuojennuslakia jatketaan. Osaamiskeskusohjelmaa rahoitetaan yhteensä 30 miljoonalla markalla. Aluekeskusten kehittämiseen esitetään 10 miljoonaa markan määrärahaa.
Valtionapua yksityisten teiden parantamiseen ja kunnossapitoon korotetaan 43 miljoonaa markkaan. TE-keskusten asemaa vahvistetaan palkkaamalla lisää teknologia-asiamiehiä.
Yliopistoille lisää
Yliopistojen määrärahoja lisätään voimakkaasti mm. valtion omaisuuden myynnistä saatavien tulojen perusteella. Lisäys olisi runsaat 310 miljoonaa markkaa vuonna 2001.
Tämän lisäksi Suomen Akatemia sai lisävaltuutta 90 miljoonaa markkaa tutkimusrahoituksen yleiskustannusosuuden kattamiseen ja 75 miljoonaa markkaa huippuyksikköohjelman laajentamiseen.
Akatemian rahoituksen lisäyksestä pääosa kohdistuu asteittain yliopistoille. Jo aiemmin päätetty esiopetusuudistus lisää valtion menoja noin 300 miljoonaa markkaa.
Tiede- ja teknologiapolitiikan tutkimus- ja kehittämismäärärahat kasvavat hallituksen esityksen mukaan lähes 360 miljoonaa markalla.
Poimintoja budjetista
IA
11.8.2000
