Hornetin teho teki vaikutuksen lentäjiin
Hornet-torjuntahävittäjien aikakausi alkoi Suomessa 7. marraskuuta 1995, jolloin ensimmäiset neljä konetta laskeutuivat Satakunnan lennostoon Pirkkalaan. Koneet tuotiin St. Louisista Yhdysvalloista.Seuraavat kolme konetta siirrettiin 1996 talvella Rissalaan. Valmiina hankittiin McDonnell Douglasin tehtailta yhteensä seitsemän kaksipaikkaista F-18D-konetta.
Yksipaikkaiset F-18C-tyypin koneet on koottu Patria Finavitecin Kuoreveden tehtaalla. Moottorit kasattiin Nokian Linnavuoressa Yhdysvalloista tuoduista osista.
Ensimmäinen kotimaassa viimeistely Hornet-hävittäjä luovutettiin ilmavoimille 27. kesäkuuta 1996 ja sarjan viimeinen 8. elokuuta 2000. Ilmavoimat sai yksipaikkaisia taistelukoneita 57 kappaletta.
F-18-torjuntahävittäjät korvasivat vanhan lentokaluston asteittain vuoden 2000 puoliväliin mennessä. Ne tulivat ruotsalaisten Drakenien ja venäläisten Migien tilalle.
Suomen hallitus teki päätöksen 64:n F-18 Hornet -koneen hankinnasta toukokuussa 1992. Ennen ratkaisua tarjokkaita vertailtiin tarkoin.
Talvitesteihin Kuorevedellä osallistui Hornetin lisäksi toinen amerikkalaiskone F-16, ranskalainen Mirage 2000 ja ruotsalainen JAS Gripen. Venäläinen Mig-29 oli myös tarjolla, vaikka sitä ei Suomessa testattu.
Alkuvaiheissa Hornetin mahdollisuuksia pidettiin vähäisinä. Yhdysvaltain merivoimille suunniteltu kone oli ainoa kaksimoottorinen, muita raskaampi ja kalliimpi. Lento-ominaisuuksiensa ja asejärjestelmiensä vuoksi se nousi lopulta testilentäjien ja ilmavoimien suosikiksi.
Valuuttakurssit nostivat hintaa
Hornet -hankkeen tilausvaltuudet esiteltiin kahdessa osassa. Ensimmäinen lentokoneet käsittävä tilausvaltuus oli suuruudeltaan noin 9,5 Mrd mk. Toinen tilausvaltuus sisälsi aseistuksen, varaosia ja koulutuslaitteita.
Sopimukset tehtiin dollaripohjaisina. Tilausvaltuuksien määrä oli yhteensä noin 14 miljardia markkaa. Markkoina luku vaihteli ja kasvoi kurssimuutosten vuoksi vuoteen 2000 mennessä yli 18 miljardin markan.
Yhdysvallat sitoutui täysimääräisiin vastaostoihin, jotka täyttyivät etuajassa. Vastaostotoimikunnalla oli valtuudet käyttää kertoimia. Kertoimilla Suomen elinkeinoelämän kannalta merkittävät sopimukset hinnoiteltiin vastakauppoina varsinaista kauppasummaansa suuremmiksi.
Hornetit osoittautuivat luotettaviksi. Niitä ei ole tuhoutunut kokonaan Suomessa vielä yhtään.
Vikalistalla on varoitusjärjestelmän häiriöitä, polttoaineputken vuoto ja hetkellinen tulipalo moottoritilassa, lasku yhdellä moottorilla käyntihäiriön vuoksi, vaijeripysäytyksiä laskussa sekä laskutelinevikoja. Niistä yksi aiheutui amerikkalaisen lentäjän virheestä Kuorevedellä.
STT-MH
11.8.2000
