"Hornet-hanke on menestystarina"
Hornetit ilmavoimien pääkalusto 30 vuotta
Viimeinen Suomen tilaama Hornet-hävittäjä luovutettiin Ilmavoimille tiistaina Kuorevedellä. Ilmavoimilla on sen jälkeen käytössä kaikkiaan 64 Hornetia, joista 57 yksipaikkaista on koottu Suomessa.
Hornetien on määrä olla ilmapuolustuksemme perustana
pitkään, 30 vuotta.
Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Jouni Pystynen arvioi,
että Hornet-hanke on ollut menestystarina.
- Tärkeä syy hankkeen onnistumiselle on ollut se, että
Ilmavoimat sai sen järjestämiseen varsin vapaat kädet.
Projektissa ei ollut käsiä sitovia poliittisia tai kauppapoliittisia
syitä, joita kenties on ollut aiemmin, kenraalimajuri Pystynen
vertaa.
Puolustusministeriön osastopäällikkö Eero Lavonen korostaa
hänkin, että Hornet-kauppoja on syytä luonnehtia määreellä
"success story" (menestystarina).
- Se, mitä Hornet-hankkeella on lähdetty hakemaan, on voitu
tehdä sovitulla tavalla - osin jopa etuajassa. Myös vastaostot
ovat toteutuneet.
- Ainoa asia johon ei ole voitu vaikuttaa, on ollut Hornetien
hintaa nostanut dollarin kurssi. Kun koneet tilattiin, dollarin
kurssi oli noin 4,4 markkaa, Lavonen muistuttaa.
Koska dollarin kurssi on noussut jo lähelle 6,6:ta markkaa,
Hornetien kokonaishinta kipusi 14:stä 18:aan miljardiin
markkaan.
Hornet-kauppaa koordinoi toisella puolen Atlanttia Yhdysvaltain
Merivoimat. Vantaalla vieraillut Yhdysvaltain Merivoimien
edustaja on samaa mieltä siitä, että Suomen hävittäjäkauppaa
on täysi syy pitää menestyksekkäänä.
Kauppa jopa auttoi
Yhdysvaltoja ratkaisemaan joitakin omia Horneteihin liittyneitä
pulmiaan.
Päättäjillä oikeat tiedot
Puolustusministeriön Lavonen muistutti, että Hornet-kauppaan
on liittynyt myös jälkispekulaatiota.
- On kyselty, ovatko kansanedustajat tienneet mistä
(Hornet-kaupoissa) päättivät. Olemme sitä mieltä, että
Horneteille vuosina 1992 ja 1994 annettuja tilausvaltuuksia
varten saadut tiedot olivat oikeita ja riittäviä.
Ilmavoimien komentaja Pystynen mainitsee Hornetin erääksi
vahvuudeksi sen, että se on pääosin softaohjattu eli ohjaus
perustuu tietokoneohjelmistoihin.
- Horneteja voidaan kehittää muuttamalla softaa. Näille koneille
on tiedossa ainakin yksi nk. midlife update (koneen keski-iässä
tehtävä päivitys) ja muitakin päivityksiä. Lähitaisteluun
käytettävät infrapunaohjukset on uudistettava jo siksikin, että
ne vanhenevat vuosikymmenessä, Ilmavoimien komentaja
kertoo.
Hornetien kunnossaoloprosentti on Suomessa nyt 60.
- Sitä on pidettävä loistavana suorituksena, koska Suomessa
lasketaan kyseinen prosenttiarvo varsin ankaralla tavalla,
Pystynen korostaa.
Suomen ja Yhdysvaltain ohella Hornet F-18 -hävittäjät ovat
käytössä muun muassa Australiassa, Kanadassa, Sveitsissä ja
Espanjassa.
STT-MH
11.8.2000
Kotimaa -sivulle
|