Selvitys eurooppalaisista kaupunkiverkostoista:
Keskisuuret ja pienet kaupungit voivat menestyä verkostoitumalla
Kaupunkien keskinäinen verkostoituminen voi auttaa keskisuuria ja usein myös pieniä kaupunkeja kohentamaan asemaansa eurooppalaisessa kaupunkikilpailussa, toteaa toimittaja Hannu Taavitsaisen tuoreessa selvityksessään.Suomen lähimmissä EU-naapurimaissa 1990-luvulla omaksutut alueelliset verkostomallit ja kaupunkiseutujen uudenlaiset yhteistyömuodot merkitsevät suurta haastetta myös suomalaisille kunnille.
Suomessa kaupunkien välisten toiminnallisten verkostojen luomiselle on toistaiseksi monia esteitä.
Selvityksen mukaan kaupunkien alueellinen verkostoituminen eteni hyvin monimuotoisesti Suomen EU-naapurimaissa 1990-luvulla. Ruotsissa kunnat ovat luoneet oma-aloitteisesti monitasoisia verkostoja.
- Ruotsiin on syntynyt suuralueverkostoja kolmen suurimman kaupungin tueksi (Tukholma/Mälardalen, Göteborg/West Sweden ja Malmö/SydSam) ja lisäksi kunnat ovat ryhmittyneet kaupunkiseuduittain vahvoiksi alueverkostoiksi, joista esimerkkeinä ovat Business Arena Stockholm (BAS) ja Business Region Gothenburg (BRG), Taavitsainen kertoo.
Tanskassa etenkin Jyllannin pienet kaupungit ovat luoneet keskinäisiä verkostoja yli maakuntarajojen ja samankaltainen pikkukaupunkiverkostoituminen etenee myös Alankomaissa.
- Saksassa on toteutettu laaja kansallinen kaupunkiverkostokokeilu, josta on saatu hyviä tuloksia. Ranskaan on syntynyt kaupunkiyhtymien ohella useita pienempien kaupunkien verkostoja eri puolille maata, Taavitsainen jatkaa.
Suomessa kaupunkiverkostoitumiselle useita esteitä
Selvityksessä on ulkomaisia verkostomalleja kuvailevien osuuksien ohella myös tutkijahaastatteluja, joissa arvioidaan mm. Suomessa vallitsevia alueellisen verkostoitumisen esteitä.
Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen toteaa, että Suomessa kaupunkiverkostoitumista jarruttavat ja estävät asutusrakenne, hierarkkinen ajattelu sekä eräät hallintokulttuurin piirteet, kuten viime vuosina omaksuttu suuntaus maakuntahallinnon rakentamiseen.
Vartiaisen mukaan maakuntajako
rikkoo pienten ja keskisuurten kaupunkien
vaikutusalueita.
- Maakuntarajat ovat hyvin
epäluonnollisia ennen muuta Etelä-Suomessa, Vartiainen toteaa.
Göteborgin kauppakorkeakoulun professori Lars Nordström ennustaa, että Suomi seuraa muutaman vuoden viiveellä Ruotsin kuntien omaksumaa suuralueellista mallia.
Nordströmin mielestä kunnat voivat verkostoitumalla kohentaa selvästi asemaansa Suomen ja Ruotsin kaltaisissa yhteiskunnissa.
Tutkimusprofessori Markku Sotarauta arvioi, että Suomessa aito verkostoituminen saattaa vaatia sukupolven vaihdoksen kuntiin.
Hän kaipaa järjestelmäajatteluun sitoutuneiden kunta- ja aluepäättäjien sijaan uutta ajattelua edustavia ja parempia verkostoitumisvalmiuksia omaavia henkilöitä.
Kaupunkikeskeiset rakenteet haaste kunnille
Taavitsainen arvioi, että eurooppalaiset kaupunkiverkosto- ja yhtymämallit ovat Suomea ajatellen mielenkiintoisia ja haastavia.
- Naapurimaiden kaupunkiverkostoajattelusta kumpuaa tarve tarkastella monia kuntakentän perinteisiä ajattelu- ja toimintatapoja uudesta näkökulmasta, sillä sisämarkkinakehitykseen kuuluva kaupunkikilpailu koskettaa jokaista suomalaista kaupunkiseutua. "Suljetun Suomen" aika on ohi, hän sanoo.
Taavitsainen pitää erittäin tärkeänä sitä havaintoa, että verkostoituminen voi auttaa keskisuuria ja pieniäkin kaupunkiseutuja kohentamaan asemaansa kiristyneessä kaupunkikilpailussa.
Hän esittää myös, että kaupunki- ja maaseutupolitiikan yhteyttä tulee tiivistää ja pyrkiä vahvistamaan maamme pieniä kaupunkeja ja maaseututaajamia myös maaseutupolitiikan keinoin.
Taavitsainen tuo esiin muutamia keskustelualoitteita Suomeen mahdollisesti muodostettavista kaupunkien keskinäisistä alueellisista verkostoista.
Aloitteet kattavat eri kokoisia kaupunkeja alkaen pääkaupunkiseudusta Helsingin "ulkokehän" kaupunkien, Kokemäenjoen varren, Keski-Suomen ja Järvi-Suomen verkostoista aina rajaseudun Kuhmo-Nurmes-Lieksa -kaupunkiverkostoon.
Lisäksi esitetään kaupunkiohjelmatyön suuntaamista verkostoitumista kannustavaksi sekä kaupunkiyhteistyökokeilua tulevalle kunnallisvaalikaudelle vuosiksi 2001-2004.
Hannu Taavitsaisen selvitys Eurooppalaisia kaupunkiverkostoja ja kaupunkiseutujen yhteistyömuotoja on laadittu valtioneuvoston asettaman kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän toimeksiannosta ja se on lajissaan ensimmäinen Suomessa.
Selvitys esittelee erilaisia alueellisen verkostoitumisen muotoja Ruotsista, Tanskasta, Alankomaista, Saksasta, Ranskasta ja Englannista sekä Ranskan kaupunkiyhtymämallia, joka kokoaa kaupunkiseudut toiminnallisesti vahvoiksi kokonaisuuksiksi.
IA
11.8.2000
