Finnlines ja päällystöliitot:
Merimies-Unionin toimet ovat Suomen lakien vastaisia
Finnlines sekä Suomen laivanpäällystöliitto ja Suomen konepäällystöliitto tuomitsevat Merimies-Unionin Finnlinesiin kohdistamat toimet laittomina ja haaste käräjäoikeuteen on valmisteilla.Suomen Merimies-Unioni asetti sunnuntaina Rauman satamaan saapuneen Finnlines -varustamon Finnmerchant -aluksen saartoon työsopimuskiistan vuoksi. Sama toimenpide uhkaa toista varustamon Helsinkiin maanantaina saapunutta alusta.
Kiista koskee ulkomaisen työvoiman palkkausta suomalaiselle alukselle. Merimies-Unionin näkemyksen mukaan kyse on ns. halpatyövoimasta, jonka takia jopa satakunta suomalaisia merimiestä olisi irtisanottu.
Varustamo ja päällystöliitot kiistävät yksiselitteisesti irtisanomiset sekä halpatyövoiman käytön. Ne toivovat, että sekä unioni että sen toimia tukenut Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT palaisivat mahdollisimman pian laillisuuden tielle.
Finnlinesin toimitusjohtaja Antti Lagerroos korostaa, ettei ketään ole irtisanottu kahteen suomalaisalukseen palkatun 28 puolalaisen merimiehen takia. Alusten päällystö on edelleen suomalaista. Finnlines tytäryhtiöineen työllistää suomalaisissa aluksissa 490 suomalaista työntekijää.
Suomalaismiehistön siirrosta varustamon muihin tehtäviin sovittiin toimitusjohtajan mukaan henkilöstön kanssa käydyissä YT-neuvotteluissa yhteisymmärryksessä.
Lagerroosin mukaan ulkomaista työvoimaa käytetään tarvittaessa, mikä ei ole tulkittavissa niin, että miehistöt "tuosta vain" vaihdetaan ulkomaalaisiksi.
Varustamo halusi palkata puolalaisia merimiehiä siksi, että heidän vuorottelujärjestelmänsä merkitsee vuositasolla useamman miljoonan markan säästöjä alusta kohden. Kesäkuussa solmitun merenkulun tukipaketin yhteydessä valtiovalta edellytti varustamoilta tuen saamiseksi kustannussäästöjä.
Vuodesta 1992 voimassa ollut kauppa-aluslaki sallii osittaisen ulkomaisen työvoiman käytön suomalaisvarustamoiden aluksissa.
Finnlines ja päällystöliitot korostavat erityisesti, että Merimies-Unionin kanssa keväällä solmittu työehtosopimus mahdollistaa ulkomaisen työvoiman käytön, vaikka unioni nyt sen kiistää.
Puolalaiset saavat suomalaisten merimiesten tasoista, hivenen kompensoitua palkkaa ajalta, jonka he ovat työssä aluksella eli kahdeksalta kuukaudelta. Suomalaisille sitä vastoin maksetaan Lagerroosin mukaan käytännössä 13 kuukaudelta eli myös ajalta, jolloin he eivät ole aluksella.
Varustamon mukaan puolalaisen matruusin nettotulo kuukaudessa on 8000 markkaa, jonka lisänä ovat majoitus, ruoka ja mahdolliset ylityöt.
Ulkomaiseen työvoimaan sovelletaan päällystöliittojen ja Finnlinesin solmimaa suomalaista työehtosopimusta, joka noudattaa niitä periaatteita, jotka ovat voimassa Euroopan muissa maissa.
Ulkomaalaisten merimiesten palkkaus merkitsee näiden alusten työkielen vaihtumista englanniksi, mikä teettää erityisesti päällystölle lisää töitä. Päällystölle maksetaan kielilisää 50 markkaa ja muille työntekijöille 40 markkaa työssäolopäivältä.
Tällä ilmoituksella varustamo kiisti unionin väitteet suomalaispäällystön kymmenen prosentin palkanlisistä kiistan yhteydessä.
Lagerroos: Lähtökohtana oli ulosliputtaa koko laivasto
Merimies-Unionin pohjustaman työsopimuskiistan taustalla on pitkään jatkunut keskustelu suomalaisen merenkulun tulevaisuudesta ja kilpailukyvystä.
Toimitusjohtaja Antti Lagerroos muistuttaa, että varustamon lähtökohtana oli ulosliputtaa koko laivasto.
Lagerroosin mukaan unioni on systemaattisesti kieltäytynyt yhteistyöstä, jonka turvin olisi etsitty valtiovallan myöntämän merenkulun tukipaketin edellyttämiä säästöjä.
- Unioni syyllistyy propagandistiseen halpatyövoimanimittelyyn, Lagerroos toteaa.
Suomen konepäällystöliiton toimitusjohtaja Anton Sjöholmia tilanne ihmetyttää, koska nyt itse asiassa toimitaan unionin tavoitteiden mukaisesti eli pyritään säilyttämään suomalainen kauppalaivasto ja sen työntekijät.
Avuksi otettiin kansainvälinen malli, joka ei ole muualla herättänyt vastaavanlaista reaktiota. Esimerkiksi Ruotsilla on mallista kokemuksia.
Sjöholmia tukee Suomen laivapäällystöliiton toimitusjohtaja Bo Gyllenberg.
Helsingissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa Sjöholm, Gyllenberg ja Lagerroos saivat selustaa vielä varustamon pääluottamusmieheltä, jonka mukaan 90 prosenttia työntekijöistä tukee varustamon menettelyä, koska ketään ei irtisanottu.
Unionin johtoon aika raskaat suhteet
Suomen Merimies-Unionin keväällä valittu puheenjohtaja Simo Zitting oli alun alkaen räväkän miehen maineessa. Neuvottelupöydissä hän kuulemma saattaa hermostua.
Nyt Zittingin raportoidaan julistavan sotia ja uhraavan rahtilaivojen miehistöjä, jotta häntä puheenjohtajavaalissa äänestänyt matkustajalaivojen henkilöstö säilyisi. Unionin hallituksessa selvää enemmistövaltaa käyttää sama taho.
Tuore puheenjohtaja totesi toukokuussa, että laivojen ulosliputus on teollisuuden tapa "korkata ulos mahdollisimman halvat kuljetukset riippumatta siitä, mitä toimet tarkoittavat työvoiman käytölle ja suomalaiselle tonnistolle".
Hän syytti keskenään kilpailevia varustamoja polkumyynnistä. Ne halusivat Zittingin mukaan ostaa Suomeen rynnivää halpatyövoimaa kuin alennusmyyntitavaraa.
Finnlines ja päällystöliitot myöntävät, että suhteet unioniin ovat tällä hetkellä vähän "raskaat". Ne korostavat, että käyttöön otetuilla toimilla on täysin laillinen pohja.
Kansainvälisellä kuljetustyöntekijöiden liitolla ITF:llä eikä Kuljetusalojen ammattiliittojen federationilla KAF:lla ole periaatteessa osaa eikä arpaa tilanteeseen, koska kumpikaan ei ole osapuoli neuvotteluissa. Ne voivat antaa suosituksia.
Puheenjohtaja Zitting on julkisuudessa leimannut työsopimuskiistan ITF-ennakkotapaukseksi.
Varustamo ja päällystöliitot muistuttavat lisäksi, että kyse on puhtaasti suomalaisista aluksista ja suomalaisesta työehtosopimuksesta. Muissa maissa ei ole vastaavissa tilanteissa kyselty ITF:n perään.
Suomessa on sopimusoikeus, varustamo ja liitto toteavat.
- Uutta olisi, jos sopimukset pitäisi hyväksyttää Merimies-Unionilla, arvioi toimitusjohtaja Anton Sjöholm, joka on parisenkymmentä vuotta istunut unionin kanssa samoissa neuvottelupöydissä.
Työehtosopimuksesta on mahdollista irtautua kolmen kuukauden irtisanomisella, ja jos neuvottelupöydissä ei löydy yhteisymmärrystä, ulkomaista työvoimaa on mahdollista palkata laivakohtaisilla sopimuksilla.
Finnlinesin toimitusjohtajan Antti Lagerroosin mukaan osapuolilla on periaatteessa kolme tietä kiistan selvittämiseen. Yksi on käräjäoikeus, jonne haaste on lähdössä, toinen on työtuomioistuin ja kolmas valtakunnansovittelijan toimisto.
Lagerroos herättelisi mielellään vakavaa keskustelua pienten ryhmittymien vallankäytöstä suomalaisessa työmarkkinapolitiikassa esimerkiksi työsopimuslain uudistamisen yhteydessä.
MARGIT HARA
14.8.2000
