Uusfasistisen väkivallan aalto Saksassa

Südfeldissa lähes sata uusfasistia hyökkäsi turistien telttaleiriin. Magdeburgissa 10-15 skiniä pahoinpiteli vakavasti kahta vietnamilaista. Saksin osavaltiossa skinit kävivät käsiksi television filmausryhmään. Uusfasistien väkivaltaisesta "ihmisjahdista" tuli Saksassa 1990-luvulla arkipäiväinen ilmiö.

Tänä vuonna uusnatsien väkivallanteot ovat johtaneet yhä useammin uhrin kuolemaan. Dessaun pikkukaupungissa kolme skiniä pahoinpiteli kesäkuun puolivälissä 12 vuotta Saksassa asuneen mosambikilaisen Alberton, kolmen alaikäisen lapsen isän, kuoliaaksi.

Motiiviksi 24-vuotias Enrico H. ja hänen kaksi 16-vuotiasta skini-ystäväänsä ilmoittivat vihan ulkomaalaisia kohtaan.

Itämeren rannalla sijaitsevassa Ahlbeckissa kolme 15-19-vuotiasta skiniä surmasi "äärimmäisen brutaalilla tavalla" 52-vuotiaan asunnottoman miehen. Yksi syytetyistä totesi poliisille kylmästi, että surmaaminen olisi "maihinnousukengillä käynyt nopeammin". Motiiveiksi tekijät ilmoittivat vihan asunnottomia kohtaan.

Yksittäisiä tekoja?

Väkivaltaisuuksien sarja ulkomaalaisia ja asunnottomia kohtaan on nostanut uusfasismin ja rasismin uhkan politiikan keskiöön. Ulkoministeri Joschka Fischer kehotti koko yhteiskuntaa osallistumaan taisteluun näitä ilmiöitä vastaan.

Saksan viranomaiset ovat tavallisesti lähteneet siitä, että äärioikeistolaisten väkivaltarikokset ovat yksittäisiä tekoja, joiden motiiviksi on vaikea osoittaa mitään johdonmukaista ideologiaa. Tätä näkemystä on aina kritisoitu.

Ympäristöministeri Jürgen Trittin totesi taannoin, että väkivaltatekojen taustalla eivät ole "harhaanjohdetut yksittäiset henkilöt", vaan toimintaa ohjaa täsmällisesti organisoitu verkosto.

Tämän arvion paikkansapitävyyttä tukee uusfasistien 90-luvun alkupuolella tapahtunut strateginen muutos: toisaalta orientoituminen aseelliseen maanalaiseen toimintaan ja toisaalta ns. "kansallisesti vapautettujen alueiden" strategia.

Strategiamuutokseen vaikutti erityisesti se, että Saksassa viranomaiset kielsivät 90-luvun alussa 12 uusnatsistista järjestöä.

"Liike aseissa"

Vuonna 1993 viranomaiset saivat käsiinsä uusfasistien strategiapaperin "liike aseissa". Siinä vaadittiin, että "vastarinnan" tulee olla "ammattimaisesti suunniteltua".

Se edellytti "järkevää työnjakoa": tunnettujen aktivistien tuli edelleen esiintyä julkisuudessa, mutta illegaalisen organisaation jäsenten tulee pysytellä erossa oikeistoradikaaleista ja uusfasistisista ryhmistä sekä olla erottautumatta käyttäytymisellään tai pukeutumisellaan.

Strategiapaperissa vaadittiin luopumaan suunnittelemattomasta rasistisesta väkivallasta, joka ainoastaan edistää "vasemmistoliberaalisia tunnepurkauksia". Iskut tulisi suunnata niitä poliitikkoja, journalisteja ja intellektuelleja vastaan, "jotka toimivat kansallisten etujen vastaisina ideologeina ja monikulttuurisen yhteiskunnan puolestapuhujina".

Tämän strategian yhtenä toteutumismuotona oli Der Einblick -lehti, jossa julkaistiin 280 antifasistiseen toimintaan osallistuneen henkilön nimet, osoitteet ja joistakin jopa valokuvat.

Nyt Saksan liittovaltion rikospoliisi varoittaa poliitikkoja ja ay-aktiiveja heihin mahdollisesti kohdistuvan äärioikeistolaisen väkivallan lisääntyvästä vaarasta. Lisääntyvässä määrin uusfasistit julkaisevat Internetissä antifasistien nimiä, osoitteita ja valokuvia.

Uutta on myös se, että Hampuriin menevän moottoritien varteen oli huhtikuussa tuotu juliste, jossa uusfasistit lupasivat "10 000 Saksan markan palkkion elävänä tai kuolleena" paikallisen metallin ay-johtajasta Uwe Zabelista.

Strategian toisena elementtinä oli vaatimus valmiuksien luomisesta aseelliselle toiminnalle. Ensimmäisenä askeleena esitettiin salaisen maanalaisen terroristiverkoston luomista. Sen tulisi olla "nukkuva" kaaderiverkosto, joka olisi yhteiskunnallisen kriisin yhteydessä kykenevä aseelliseen toimintaan.

Suojelupoliisi onkin varoittanut "ruskean terrorismin" synnyn vaarasta.

"Vapautetut vyöhykkeet"

Uusfasistiset ryhmät ovat menestyksellisesti harjoittaneet uusien osavaltioiden alueella "kansallisesti vapautettujen vyöhykkeiden" strategiaa. Tavoitteeksi asetettiin, että kyseisillä alueilla uusfasistisilla ryhmittymillä olisi kulttuurinen hegemonia.

Erityisesti militantit uusfasistiset nuorisoryhmät ovat kyenneet itäisen Saksan alueilla luomaan paikoittain tilanteen, jossa määräävänä on "ruskea" arkipäivän kulttuuri.

Nuorison ulkoista olemusta ja pukeutumista määrittävät kalju, maihinnousutakki ja -kengät. Autojen tuulilasia koristavat "white power"-tunnukset. Näillä alueilla vasemmistolais- ja ulkomaalaisnuoret elävät päivittäin väkivallan uhkan alla.

Erityisen huolestuttavana voidaan pitää nuorison voimakkaita äärioikeistolaisia ja rasistisia asenteita. Kesäkuussa tehdyn tutkimuksen mukaan Saksan itäisellä alueella nuorista 17 prosenttia ja läntisellä alueella 11 prosenttia omaa pitkälti äärioikeistolaisen maailmankatsomuksen.

Saksalaisen tutkijan Richard Stössin mukaan 90-luvun puolivälissä itäisen Saksan alueella on tapahtunut olennainen mentaalinen murros. Siihen asti vallinnut optimistinen mieliala murtui.

Nykyisin 40 prosenttia itäsaksalaisista näkee tulevaisuutensa pessimistisesti ja kielteinen suhtautuminen poliittisen järjestelmän toimivuuteen on kasvanut koko ajan.

"Nuorisolla ei ole Saksassa mitään mahdollisuuksia. Tämä kaikki tulee päättymään kuten Bronxissa", ilmaisi epätoivonsa 19-vuotias itäsaksalainen Raiko Stern -lehden haastattelussa.

Kompensaatioksi on tullut väkivaltainen käyttäytyminen heikompia kohtaan ja samastuminen kansakuntaan kohtalonyhteisönä. Tämä murros saattaa olla yksi keskeinen selittäjä uusfasismin voimistumiselle itäisen Saksan alueella, arvelee tutkija Richard Stöss.

JOUKO JOKISALO
11.8.2000

Kirjoittaja on Euroopan historian dosentti.

Ulkomaat -sivulle