Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys


Haku Verkkouutisista:






Pääkirjoitus


Päätoimittaja Ilkka Ahtokivi

11.8.2000


Niinistön asema korostuu


Kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Sauli Niinistön asema suomalaisessa politiikassa on jatkuvasti korostunut. Hän onnistui perimään valtiovarainministerin manttelin Iiro Viinaselta ilman Viinaseen liittyviä rasitteita.

Samalla Niinistö tuli tuhonneeksi sen poliittisen uskomuksen, ettei puolueen puheenjohtaja voi olla samanaikaisesti valtiovarainministeri ilman, että puolue sitä sanottavasti kärsii.

Niinistö on ministerinpostinsa myötä saanut osakseen sen harvinaisen ominaisuuden, että myös poliitikolle on sallittua kertoa myös huonot uutiset sellaisina, kuin ne ovat. Tämähän on ollut aina sallittua valtion rahakirstua vartioivalle ministerille, muttei puoluepoliitikolle.

Niinistö ilmoitti pyrkiessään kokoomuksen puheenjohtajaksi, että hänen tavoitteenaan on palauttaa kokoomuksen jäsenten luottamus puolueeseensa, kokoomuksen äänestäjien luottamus puolueeseen ja lopulta Suomen kansan luottamus kokoomukseen.

Nämä tavoitteet Niinistö on paljolti saavuttanut.

Monille on ollut yllätys se, ettei Niinistö näytä pyrkivän mihinkään. Hän on kahdesti kieltäytynyt ehdokkuudesta Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi, kerran huomattavaan ulkomaiseen tehtävään ja kerran ehdokkuudesta tasavallan presidentin tehtävään. Kaikkiin näihin hänellä olisi ollut hyvät mahdollisuudet tulla valituksi.

Niinistön asema oman puolueensa johdossa on kiistaton. Joku voisi jopa sanoa, että se on liiankin kiistaton. Kokoomus näyttää seurailevan puheenjohtajansa mielipidettä lähes uskonnollisella hartaudella, vaikkei mies itse sitä välttämättä edellytä.

Niinistön vaikutusvalta ei kuitenkaan rajoitu pelkkään kokoomukseen. Niinistö on hallinnut poliittista keskustelua koko kesän ja valtiovarainministerinä yllättänyt poliittiset kilpailijansa kerta toisensa jälkeen uusilla poliittisilla avauksillaan.

Olipahan keskustaoppositiolla nielemistä siinäkin, että Niinistön budjettiesityksen veronalennukset ylittivät parilla miljardilla sen, mitä keskusta oli juuri vähän aikaisemmin suureen ääneen vaatinut.

Toistaiseksi on arvoitus se, mitä Niinistön työllistämispaketti oikein sisältää. Silti sitä on jo ehtinyt vastustaa koko poliittinen vasemmisto ja lähes koko ammattiyhdistysliike.

Saattaa olla, että odotettavissa on taas jokin yllätys.

TIMO KERVINEN


Kokoomus otti aikalisän


Suomen pankin nelihenkisessä johtokunnassa vapautuu kaksi paikkaa, joista toinen on perinteisesti kuulunut keskustalle ja toinen kokoomukselle. Näitä paikkoja on jo ryhdytty innokkaasti jakamaan, vaikka niitä ei ole edes ehditty haettavaksi julistaa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Sauli Niinistö yllätti esittämällä, että johtokunnan jäsenten lukumäärä supistettaisiin kolmeen ja että kokoomus ja keskusta luopuisivat poliittisista mandaattipaikoistaan.

Kokoomuksen mandaatilla istuneen, edesmenneen sitoutumattoman talousmies Matti Korhosen ja hänen eläkkeelle lähtevän keskustan mandaatilla istuneen Esko Ollilan tilalle hän esitti nimitettäväksi täysin kiistämätöntä talousasiantuntijan mainetta kantavaa valtionvarainministeriön alivaltiosihteeri Johnny Åkerholmia, jonka pätevyyttä kukaan ei tohdi asettaa kyseenalaiseksi.

Kokoomuksen pankkivaltuutettu Martti Tiuri puolestaan ehätti ehdottamaan paikalle pitkäaikaista pankkivaltuusmiesten puheenjohtajaa Ilkka Kanervaa, joka tavallaan tuli sivuutetuksi edellisellä nimityskierroksella, jolloin Korhonen sai paikan.

Kanerva olisi paikalle kaikin puolin sopiva, mutta hän ei tällä kertaa ole indikoinut aikeitaan. Epäilemättä hän kuitenkin on käytettävissä, kun kokoomuksen eduskuntaryhmä syyskuussa päättää ehdokkaastaan.

Lopullisen ratkaisun asiasta tekee kuitenkin tasavallan presidentti Tarja Halonen. Häntä ei valtioneuvoston ehdollepano sido.

Kokoomus teki kuitenkin viisaasti siirtäessään omalta osaltaan päätöksenteon aikaan, joka on mahdollisimman lähellä nimityshetkeä. Tässä noudatettiin samaa mallia kuin valittaessa seuraajaa sisäministeri Kari Häkämiehelle.

Lisäaika antaa aikaa ajatella.

TIMO KERVINEN


Sivun alkuun