Psykologiset soveltuvuustestit lisääntyneet työnhaussa:
Laki säätelemään "huijariarviointeja"
Yhä useampi työnantaja testaa työnhakijat soveltuvuusarviointien avulla. Tällä hetkellä henkilö- ja soveltuvuusarviointeja voi tehdä kuka tahansa, minkälaisilla menetelmillä hyvänsä.Eduskunta valmistelee kuitenkin syksyn aikana lakia, joka asettaa kriteerit siitä, kuka testejä voi tehdä. Henkilöarviointeihin liittyvää lainsäädäntöä ei maassamme ole aiemmin ollut lainkaan.
Työministeriössä valmisteilla oleva laki yksityisyyden suojasta työelämässä tullee voimaan ensi vuoden alussa. Lain mukaan työnantajan velvollisuus on varmistaa testimenetelmien luotettavuus.
- Pääsääntö on, että pitää katsoa, onko työtehtävien kannalta tarpeellista testata hakijoita. Testit tulee myös tehdä luotettavasti, jolloin testaajan tulee olla asiantuntija, kertoo työministeriön neuvotteleva virkamies Jouni Lemola.
Psykologiliitossa on valmisteilla henkilöarvioinnin käsikirja, johon on listattu keskeiset "hyvän" henkilöarvioinnin periaatteet. Se on tarkoitettu arviointien tekijöille sekä työnhakijoille.
Eniten testejä pankki- ja palvelualoilla
Psykologi Lilli Sundvikin mukaan henkilö- ja soveltuvuusarviointeja tehdään eniten sellaisissa laitoksissa, joissa käsitellään isoja rahoja tai joissa on iso vastuu ihmisistä. Esimerkiksi lähes kaikissa suurimmissa pankeissa käytetään psykologisia arviointeja henkilöstöä valittaessa.
Yleisiä testit ovat palvelualoilla, joissa avoimiin paikkoihin on runsaasti hakijoita. Palvelualoilla painotetaan erityisesti hakijoiden henkisiä ominaisuuksia. Vähemmän testejä tehdään tietotekniikan aloilla, joissa on muutenkin pula työntekijöistä.
Sundvik arvioi, että ulkopuolisten soveltuvuustestien käyttö on lisääntynyt kymmenen vuoden aikana. Erityisesti ne ovat lisääntyneet laman jälkeen, jolloin työntekijöitä alettiin rekrytoida suurempia määriä.
Sundvik johtaa Helsingissä toimivaa psykologitoimisto Crescoa, joka tekee henkilö- ja soveltuvuusarviointeja yrityksille. Hän on tehnyt lisäksi henkilöarviointeihin liittyvän väitöskirjan Helsingin yliopistolle vuonna 1998.
"Huijaritestejä" liikkeellä
- Arviointien tekijöiden kirjo on laaja. Jopa itse tehtyjä kysymyslomakkeita näkee kaupattavan virallisina testeinä. Toinen ääripää on yritykset, joiden työntekijät ovat ammattilaisia, joilla on kokemus alalta monen vuoden ajalta, sanoo Sundvik.
Usein hakijoita testattaessa työnantaja on ensin haastatellut halukkaita ja muodostanut heistä käsityksensä. Sundvikin mukaan ulkopuolisten psykologisten arviointien avulla työnantajat hakevat tukea omille käsityksilleen hakijoista.
- Arviointitilanteen tarkoitus ei ole luokitella ihmisiä, vaan se on lähinnä molemminpuolista kanssakäymistä, jossa työnhakija voi itse myös arvioida kiinnostustaan työtehtävään.
Työelämässä halutaan eniten sosiaalisia taitoja ja yhteistyötaitoja. Ajan hitti-termi on "tunneäly", joka Sundvikin mukaan tarkoittaa itsensä ja reagointitapansa tunnistamista sekä sitä, että osaa arvioida omien voimavarojensa riittävyyttä.
Tunneälyn omaava osaa myös motivoida itsensä erilaisissa pulmatilanteissa. Hän kykenee lisäksi motivoimaan muita ihmisiä.
Suurissa yrityksissä on omat psykologit, jotka tekevät arvioita hakijoista. Sundvikin näkemyksen mukaan yhä useammat yritykset käyttävät ulkopuolisia testaajia.
STT-VT
11.8.2000
